Yhteiskuntaopin yleiset tavoitteet ja opintojaksot (ops21)




Yhteiskuntaopin opetuksen yleiset tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät yhteiskuntaopin merkitykseen, arvoihin ja asenteisiin, yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen sekä yhteiskunnallisen tiedon hankkimiseen ja soveltamiseen. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.

Merkitys, arvot ja asenteet

Tavoitteena on, että opiskelija

  • pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja moninaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen
  • ymmärtää omien yhteiskunnallisten käsitystensä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä
  • motivoituu syventämään kiinnostustaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja ymmärrystään niiden merkityksellisyydestä.

Yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen 

Tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
  • tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja niiden taustalla vaikuttaneen historiallisen kehityskulun sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
  • ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa muuttuvan demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena kestävän kehityksen mukaisesti.

Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja soveltaminen

Tavoitteena on, että opiskelija

  • pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja taloudellista ajankohtaista aineistoa eri lähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
  • osaa muodostaa monipuolisesti perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä 
  • osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmien ja ympäristön kannalta. 
Arviointi

Osaamisen arviointi kohdistuu yhteiskuntaopin yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointipalaute tukee opiskelijaa tulemaan tietoiseksi oppimisestaan ja osaamisestaan sekä kehittämään omia työskentelytapojaan yhteiskunnalliselle ajattelulle ominaisten tietojen ja taitojen saavuttamiseksi.

Yhteiskuntaopin arvioinnin keskeisiä kohteita ovat yhteiskunnalliselle ajattelulle ja toiminnalle keskeisten tietojen ja taitojen hallinta: taito ymmärtää yhteiskuntaa koskevan tiedon rakentumisen periaatteita, yhteiskunnan ja talouden ilmiöitä sekä niiden syitä ja vaikutuksia sekä arvioida kriittisesti yhteiskuntaa ja taloutta sekä niiden kehitystä koskevia tulkintoja ja ratkaisuvaihtoehtoja. 

Arviointi kohdistuu yhteiskunnallisen tiedon käsittelyn taitoihin, kuten taitoon hakea tietoa erilaisista lähteistä, erotella olennainen tieto epäolennaisesta sekä käyttää sitä perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä. Arvioinnissa otetaan huomioon taidot hankkia, ymmärtää, analysoida, arvioida ja soveltaa yhteiskunnallista tietoa, muodostaa siitä jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa oppimaansa.


PAKOLLISET OPINNOT
Opintojakso: YH1 Suomalainen yhteiskunta (2 op)
Opintojakso koostuu moduulista YH1 Suomalainen yhteiskunta.
Moduuli: YH1 Suomalainen yhteiskunta (2 op)

Moduuli perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Moduuli keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, ihmisoikeudet, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta sekä vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa lukea ja tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä
  • ymmärtää suomalaisen yhteiskuntarakenteen perusteet
  • tuntee kansalaisen perusoikeudet ja vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet, osaa toimia aktiivisena kansalaisena sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
  • tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
  • osaa tarkastella ja arvioida median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista
  • pystyy tarkastelemaan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita analyyttisesti erilaisista näkökulmista
  • osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta
  • osaa suunnitella tarkoituksenmukaisia keinoja käyttävää poliittista kansalaisvaikuttamista paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kysymysten ratkaisemisessa.

Keskeiset sisällöt

Suomen yhteiskunnan rakenne

  • Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
  • väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Demokratia ja oikeusvaltio

  • ihmisoikeudet, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
  • oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo

  • yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
  • pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehtävät, edut ja haasteet

Valta, osallistuminen ja vaikuttaminen

  • yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokraattinen päätöksenteko ja suomalainen sopimusyhteiskunta
  • kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
  • Suomen paikallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä 
  • median muuttuva merkitys ja mediavaikuttaminen

Opintojaksolla korostuvat yhteiskunnallinen osaaminen, hyvinvointiosaaminen sekä vuorovaikutusosaaminen. Opintojaksolla käsitellään demokratiaa, oikeusvaltiota sekä valtaa, osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnallisen osaamisen näkökulmasta. Näiden kokonaisuuksien avulla opiskelijan oma näkemys vaikutusmahdollisuuksistaan vahvistuu. Hän motivoituu pohtimaan ja ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Opintojaksolla käsitellään myös sananvapauden ja sitä rajoittavien tekijöiden merkitystä erilaisissa yhteiskunnissa, mikä vahvistaa opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Median valtaa käsiteltäessä olennaista on teknologian vastuullisen käytön ja eettisyyden näkökulma, jotka vahvistavat opiskelijan hyvinvointiosaamista. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentumista tarkasteltaessa opiskelija tutustuu erilaisiin julkisiin palveluihin, joiden piiriin hakeutua esimerkiksi ongelmatilanteissa, ja myös näin kartuttaa hyvinvointiosaamistaan.

Opintojaksolla lähiopetuksessa käydään opetuskeskusteluja ja voidaan tehdä ryhmä- ja paritehtäviä. Lisäksi tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. 

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.


Opintojakso: YH2 Taloustieto (2 op)
Opintojakso koostuu moduulista YH2 Taloustieto.
Moduuli: YH2 Taloustieto (2 op)

Taloustieteisiin pohjautuva moduuli johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Moduulissa käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista. Moduulissa perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta. 

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää talouteen liittyviä uutisia ja kiinnostuu seuraamaan niitä
  • tuntee kansantaloustieteen käsitteet ja peruslähtökohdat
  • osaa tulkita talouteen liittyviä tilastoja ja kuvioita
  • ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa 
  • osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä sekä hallita ja suunnitella omaa talouttaan
  • osaa tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen 
  • osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja sekä analysoida talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja, niiden taustoja ja vaikutuksia. 

Keskeiset sisällöt

Kansantalous ja sen toimijat

  • talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon luonne ja muodostuminen
  • kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden vuorovaikutus 
  • oman talouden hoito: säästäminen, kuluttaminen ja velkaantuminen 

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

  • vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus markkinoilla
  • työ, yrittäjyys ja yritykset
  • Suomi globaalin talouden osana
  • rahoitusmarkkinat, säästäminen, sijoittaminen ja riskien hallinta
  • talouden häiriöt, suhdannevaihtelut, niiden taustat ja seuraukset

Talouspolitiikka

  • kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat 
  • julkinen talous ja sen tasapaino 
  • talouspolitiikan toimijat, keinot ja haasteet

Opintojaksolla korostuvat vuorovaikutusosaaminen, hyvinvointiosaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Opiskelijan vuorovaikutusosaaminen ja monilukutaito kehittyvät, kun hän harjoittelee erilaisten yhteiskunnallisten tilastojen ja muiden lähdeaineistojen tulkintaa. Talouskasvua ja sen rajoja ja kestävää kehitystä käsitellään hyvinvointiosaamisen näkökulmasta. Globaali- ja kulttuuriosaaminen korostuvat, kun opiskelija oppii erittelemään kansainvälistymistä ja globalisaatiota ilmiönä talouden globalisaation näkökulmasta. Eettisyyttä ja ympäristöosaamista vahvistetaan, kun problematisoidaan talouskasvun periaatetta ja tuodaan esille vaihtoehtoisia tapoja mitata hyvinvointia. Opiskelijan yhteiskunnallinen osaaminen syvenee, kun käsitellään markkinatalouteen liittyviä riskejä.

Opintojaksolla lähiopetuksessa käydään opetuskeskusteluja ja voidaan tehdä ryhmä- ja paritehtäviä. Lisäksi tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. 

Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.




VALTAKUNNALLISET VALINNAISET OPINNOT

Opintojakso: YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (2 op)
Opintojakso koostuu moduulista YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma.
Moduuli: YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (2 op)

Moduuli perehdyttää Suomen ja Euroopan asemaan globalisoituvassa maailmassa sekä Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Moduulissa seurataan ajankohtaisia maailman tapahtumia käyttäen monipuolisia tietolähteitä. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun ja toimimaan globaalikansalaisena. Moduulissa on mahdollista toteuttaa tutkivaa oppimista.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

  • hahmottaa laaja-alaisesti globalisaatiota ja Suomen asemaa osana sitä
  • ymmärtää eurooppalaista ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä ja verkottumista
  • tuntee Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti sitä koskevaa tietoa 
  • ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia EU- ja globaalikansalaisena 
  • osaa eritellä globalisaation ja Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta 
  • osaa eritellä ja arvioida kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön liittyviä muutoksia, uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. 

Keskeiset sisällöt

Globaalit haasteet, globalisaatio ja verkottuminen 

  • ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus
  • kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet 
  • Suomi ja Pohjoismaat osana globaaleja verkostoja
  • kansalaisuus ja vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti

Eurooppalaisuus ja Euroopan yhdentyminen

  • eurooppalainen identiteetti, arvot ja yhteiskuntien moninaisuus
  • Suomi osana EU:n päätöksentekoa 
  • EU:n talous- ja aluepolitiikka
  • EU globaalina toimijana

Turvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä

  • paikallinen ja kansallinen turvallisuus
  • Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikka 
  • muuttuvat turvallisuusuhat ja niiden ratkaisumahdollisuudet 

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointiosaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä luova ja monitieteinen osaaminen. Nämä näkyvät erityisesti opintojakson tehtävien aineistoissa ja lähestymistavoissa. Opintojaksolla pohditaan turvallisuuspolitiikkaa ja erilaisia uhkakuvia, ja niiden taustojen ymmärtäminen osaltaan vahvistaa opiskelijan epävarmuuden sietokykyä, joka on keskeistä opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymisessä. Opiskelija tutustuu EU:n toimielimiin ja kansalaisen vaikuttamiskeinoihin koko EU:n tasolla, ja palvelujärjestelmien tuntemus vahvistaa opiskelijan hyvinvointiosaamista. Opintojakso rakentuu voimakkaasti eurooppalaisen kulttuuriperinnön ymmärtämisen varaan globaali- ja kulttuuriosaamisen näkökulmasta: opintojaksolla pohditaan toisaalta koko EU:n yleistä arvopohjaa ja sen suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön. Opiskelijan vuorovaikutusosaamisen taidot kehittyvät ja opiskelija hahmottaa rakentavan vuorovaikutuksen merkityksen rauhanomaisessa kansainvälisessä yhteistyössä, kun tarkastellaan Euroopan unionin yhteistyön vahvuuksia ja sen haasteita. Luova ja monitieteinen osaaminen korostuu opintojaksolla, kun käsitellään erilaisia tulevaisuusskenaarioita niin yksilön, valtion, Euroopan kuin koko maailman tasolla ja toisaalta pohditaan kyseisten skenaarioiden todennäköisyyttä sekä sitä miten niihin voi varautua.

Opintojaksolla lähiopetuksessa käydään opetuskeskusteluja ja voidaan tehdä ryhmä- ja paritehtäviä. Lisäksi tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. 

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.




Opintojakso: YH4 Lakitieto (2 op)
Tämä opintojakso koostuu moduulista YH4 Lakitieto.
Moduuli: YH4 Lakitieto (2 op)

Moduulissa perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Moduulissa harjaannutaan oikeudelliseen ajatteluun, tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen. Painopiste on yksilön kannalta keskeisissä oikeudellisissa näkökulmissa.

Tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee Suomen oikeusjärjestyksen ja ymmärtää sen toimintaa ohjaavat oikeudellisen ajattelun periaatteet 
  • osaa etsiä oikeudellisen tiedon lähteitä, tulkita niitä ja soveltaa niiden antamaa tietoa
  • tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana sekä osaa soveltaa tätä tietoa tavanomaisia oikeusasioita koskeviin kysymyksiin
  • osaa eritellä oikeudellisia kysymyksiä koskevaa julkista keskustelua ja arvioida siinä esitettyjä näkemyksiä.

Keskeiset sisällöt

Oikeusjärjestyksen perusteet

  • juridiikan peruskäsitteet ja perusoikeudet
  • oikeudellisen tiedon lähteet ja niiden käyttö 
  • oikeus ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena ilmiönä
  • oikeusjärjestys ja tuomioistuinlaitos

Kansalaisten yleisimpien oikeustoimien perusteet seuraavilla alueilla

  • sopimus- ja vahingonkorvausoikeus
  • perhe- ja jäämistöoikeus
  • varallisuusoikeus
  • tekijänoikeudet ja kuluttajaoikeus
  • työoikeus
  • asumiseen liittyvä sopimusoikeus
  • hallinto-oikeus ja hyvä hallintotapa
  • prosessi- ja rikosoikeus
  • ympäristöoikeus

Opintojaksolla korostuvat yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Nämä näkyvät erityisesti tehtävien aineistoissa ja lähestymistavoissa. Yhteiskunnallisen osaamisen vahvistamiseksi opintojaksolla opiskelijoita kannustetaan tuomaan esille omia kokemuksiaan työ- ja arkielämästä, ja yhdessä reflektoiden näitä kokemuksia pohditaan juridisesta näkökulmasta. Yhteiskunnallisen osaaminen vahvistuu myös, kun tutustutaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden toteutumiseen suomalaisessa lainsäädännössä. Opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaaminen kehittyy, kun opintojaksolla perehdytään kansalaisen oikeuksiin suomalaisessa oikeusvaltiossa ja riippumattomaan tuomioistuinjärjestelmään. 

Opintojaksolla lähiopetuksessa käydään opetuskeskusteluja ja voidaan tehdä ryhmä- ja paritehtäviä. Lisäksi tehdään kirjallisia harjoituksia esim. sähköisessä oppimisympäristössä. 

Opintojakson arviointi perustuu tavoitteiden toteutumiseen. Opintojakson arviointiin vaikuttavista osasuorituksista ilmoitetaan opintojakson alussa, ja mahdollisen loppukokeen lisäksi arviointiin vaikuttaa opiskelijan oppitunneilla ja tehtävissä osoittama osaaminen. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan.

KOULUKOHTAISET VALINNAISET OPINNOT

Opintojakso: YH5 Yhteiskuntaopin taidot (2 op)
Tämä opintojakso koostuu moduulista YH5 Yhteiskuntaopin taidot.
Moduuli: YH5 Yhteiskuntaopin taidot (2 op) 

Opintojakso perehdyttää opiskelijan yhteiskuntaopin oppiaineen keskeisiin lähestymistapoihin ja antaa hänelle valmiuksia oppiaineen ylioppilaskokeen suorittamiseen. Opintojaksoa ei voi suorittaa osallistumatta lähiopetukseen tai itsenäisesti. 

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee ylioppilaskokeen erilaiset tehtävätyypit ja osaa lähestyä niitä oppiaineen edellyttämällä tavalla
  • kertaa itse jo aiemmin omaksumaansa tietoa oppiaineesta
  • tuntee oppiaineen ylioppilaskokeen käytännöt ja arviointiperusteet
  • vahvistaa oppiaineen ylioppilaskokeessa vaadittavia tietoteknisiä taitoja.

Keskeiset sisällöt

Opintojaksolla perehdytään oppiaineen ylioppilaskokeeseen ja siinä käytettäviin oppiaineelle tyypillisiin sovelluksiin. Opiskelija kertaa tehtävien avulla ja omaehtoisesti yhteiskuntaopin oppiaineen sisältöjä. 

Yhteiskuntaopin ylioppilaskoe

  • ylioppilaskokeen rakenne
  • arviointi ylioppilaskokeessa
  • sähköinen koeympäristö ja toimiminen ylioppilaskokeessa

Erilaiset tehtävätyypit

  • aineistotehtävät:
    • tekstidokumentit 
    • kuvat ja videot
    • taulukot ja kuviot
    • kartat ym.
  • ristiriitatehtävät
  • viritetyt kysymyksenasettelut

Opiskelijan oma opiskelu

  • opiskelusuunnitelman laatiminen ylioppilaskoetta varten 
  • oman oppimisen reflektointi ja itsearviointi 
  • opiskelutekniikat

Opintojaksolla korostuvat hyvinvointiosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Nämä näkyvät erityisesti opintojakson tehtävien aineistoissa ja lähestymistavoissa. Opiskelijan hyvinvointiosaaminen vahvistuu opintojaksoon sisältyvien harjoitusten avulla, kun hän saa lisää varmuutta omista taidoistaan ja tiedoistaan. Myös epävarmuuden sietokyky ja luottamus tulevaisuuteen kasvavat. Opiskelijan monitieteisen ja luovan osaamisen taidot kehittyvät, kun hän kertaa oppiaineen keskeisiä lähestymistapoja ja lähdekriittisyyttä. Opiskelijan monitieteinen ja luova osaaminen tiedonhankinnassa ja esitystavoissa vahvistuu myös, kun hän soveltaa oppiaineessa hankittuja taitoja opintojakson harjoitustehtävissä.

Opintojaksolla tehdään kirjallisia harjoituksia, käydään opetuskeskusteluja ja voidaan tehdä pari- tai ryhmätöitä. Opintojakson tehtävät ja mahdollinen loppukoe voivat olla sähköisessä oppimisympäristössä. 

Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Opiskelija saa suoritusmerkinnän, kun hän on suorittanut opintojakson tehtävät etukäteen ilmoitetulla tavalla ja läpäissyt mahdollisen loppukokeen. Opiskelija saa suullista ja/tai kirjallista palautetta tuotoksistaan. 

Opintojaksoa ei voi suorittaa ilman omaa tietokonetta ja oheislaitteita.