Kielen vaihtelu
Kielen vaihtelu eli variaatio tarkoittaa, että kieli vaihtelee alueiden, tilanteiden ja sosiaalisen taustan mukaan.
Kielen alueellinen vaihtelu tarkoittaa sitä, että eri puolilla Suomea puhutaan eri tavoin. Tietyn alueen puhekieli on murre.
Tilanne vaikuttaa kielenkäyttöön. Joskus tarvitaan virallista kieltä, toisinaan taas tuttavallinen puhetapa toimii paremmin. Tekstien tyyli vaihtelee tilanteen ja tekstilajin mukaan.
Tilanne vaikuttaa kielenkäyttöön. Joskus tarvitaan virallista kieltä, toisinaan taas tuttavallinen puhetapa toimii paremmin. Tekstien tyyli vaihtelee tilanteen ja tekstilajin mukaan.
Sosiaalinen vaihtelu tarkoittaa sitä, että ihmisen tausta – kuten ikä, sukupuoli tai koulutus – vaikuttaa siihen, miten ihminen puhuu.
Kielitietoinen puhuja osaa mukauttaa omaa kieltään. Hän tekee havaintoja muiden puheesta ja ymmärtää erilaisia kielenkäyttötapoja.
Pitkän ajan kuluessa kielen vaihtelu johtaa kielen muuttumiseen, kielten eriytymiseen ja uusien kielten syntymiseen.
Kieli vaihtelee eri tilanteissa
Ihmisen kieli ei ole aina samanlaista, vaan eri tilanteissa tarvitaan erilaista kieltä. Näitä saman kielen eri muotoja kutsutaan kielen rekistereiksi.
Oman kielen rekisterisi kehittyvät, kun luet monenlaisia tekstejä ja tutustut erilaisiin ihmisiin ja ympäristöihin. Yleiskieli ja puhekieli ovat kaikille tuttuja nimettyjä kielen rekistereitä, mutta osaat käyttää myös muita rekistereitä.
Omaa ja muiden kieltä voi tutkia esimerkiksi siten, että havainnoi kielenkäyttöä eri tilanteissa:
– Puhut kavereiden kanssa lukion ruokalassa.
– Puhut kavereiden kanssa harrastuksessa tai muuten vapaa-ajalla.
– Puhut kavereiden kanssa oppitunnilla.
– Opiskelija pitää esitelmää koko ryhmälle.
– Opettaja puhuu koko ryhmälle.
– Opettaja puhuu sinulle tunnin jälkeen.
– Opettaja kuuluttaa keskusradiossa.
– Äitisi tai muu perheenjäsen puhuu oman perheen jäsenille.
– Äitisi tai muu perheenjäsen puhuu omille ystävilleen.
– Äitisi tai muu perheenjäsen puhuu asiointitilanteessa esimerkiksi puhelimessa tai kaupassa.
– Puhut kavereiden kanssa harrastuksessa tai muuten vapaa-ajalla.
– Puhut kavereiden kanssa oppitunnilla.
– Opiskelija pitää esitelmää koko ryhmälle.
– Opettaja puhuu koko ryhmälle.
– Opettaja puhuu sinulle tunnin jälkeen.
– Opettaja kuuluttaa keskusradiossa.
– Äitisi tai muu perheenjäsen puhuu oman perheen jäsenille.
– Äitisi tai muu perheenjäsen puhuu omille ystävilleen.
– Äitisi tai muu perheenjäsen puhuu asiointitilanteessa esimerkiksi puhelimessa tai kaupassa.
Näytteitä murteista tässä videossa: https://www.youtube.com/watch?v=dfReKFBfu0A.
