Proniminit
PRONOMINI KORVAA TOISEN SANAN
Pronomini on sana, jonka tehtävä on korvata jokin toinen sana tai lause. Ilmausta, jonka pronomini korvaa, kutsutaan korrelaatiksi. Oikein käytettyinä pronominit ovat hyvä keino välttää toistoa sekä sidostaa ja tiivistää tekstiä.
> Maryam haki opiskelemaan Oulun yliopistoon. Hän on innoissaan.
◼ pronomini
◼ korrelaatti
Tyypillinen pronominien käytön ongelma on se, että pronominin viittaussuhde on virheellinen. Ongelma voi johtua esimerkiksi väärästä sanajärjestyksestä, korrelaatin puutteesta tai siitä, että korrelaatti on yksikössä ja pronomini monikossa.
> Kaverini myi naapurille laukun, joka oli täynnä vaatteita.
> EI: Kaverini myi laukun naapurille, joka oli täynnä vaatteita.
> Yrittäjillä on suuri riski menettää työkykynsä. He uurastavat usein silloinkin, kun pitäisi levätä.
> EI: Kaverini myi laukun naapurille, joka oli täynnä vaatteita.
> Yrittäjillä on suuri riski menettää työkykynsä. He uurastavat usein silloinkin, kun pitäisi levätä.
> EI: Yrittäjällä on suuri riski menettää työkykynsä. He uurastavat usein silloinkin, kun pitäisi levätä.
> Koululaisryhmä tuli tutustumaan yritykseen. Se oli tyytyväinen vierailuun.
> EI: Koululaisryhmä tuli tutustumaan yritykseen. He olivat tyytyväisiä vierailuun.
> EI: Koululaisryhmä tuli tutustumaan yritykseen. He olivat tyytyväisiä vierailuun.
JOKA JA MIKÄ
Joka-pronomini viittaa tavallisesti edeltävään sanaan tai lausekkeeseen.
> Anni on ystävällinen asiakaspalvelija, josta asiakkaat pitävät.
Mikä-pronomini puolestaan viittaa koko edeltävään lauseeseen. Lisäksi mikä-pronomini voi viitata pelkkään superlatiiviin (hienoin) tai jotakin asiaa merkitsevään yksikölliseen pronominiin (se, kaikki, jokin) tai sen johdokseen (sellainen).
> Anni kehittää koko ajan taitojaan, mikä osoittaa hänen sitoutumistaan työhön.
> Tyytyväinen asiakas on parasta, mitä yrittäjä tietää.
> Edestään löytää kaiken, minkä taakseen jättää.
Joskus joka-pronomini voi viitata kauemmas, jos viittauskohdetta korostetaan esimerkiksi se-, sellainen- tai ainoa-sanalla. Pronominin ja sen korrelaatin välissä voi olla myös postpositio kuten kanssa tai takia.
> Anni on sen yrityksen palveluksessa, joka juuri palkittiin hyvästä asiakaspalvelusta.
> Anni lähtee matkalle työkaverinsa kanssa, jonka Anni tuntee jo aiemmasta työpaikastaan.
> Anni lähtee matkalle työkaverinsa kanssa, jonka Anni tuntee jo aiemmasta työpaikastaan.
HÄN JA HE, TÄMÄ JA NÄMÄ
Kun virkkeessä mainitaan kaksi henkilöä, ensimmäiseen henkilöön viitataan pronominilla hän ja jälkimmäiseen pronominilla tämä. Vastaavat monikolliset pronominit ovat he ja nämä.
> Esihenkilö tunsi Annin riittävän hyvin tietääkseen, että tämä hoitaisi kyllä työnsä. (= Anni hoitaisi työnsä.)
> Esihenkilö tunsi Annin riittävän hyvin tietääkseen, että tämä hoitaisi kyllä työnsä. (= Anni hoitaisi työnsä.)
> EI: Esihenkilö tunsi Annin riittävän hyvin tietääkseen, että hän hoitaisi kyllä työnsä. (= Esihenkilö hoitaisi työnsä.)
> Esihenkilöt seurasivat tyytyväisinä työntekijöitään ja ihastelivat, kuinka taitavia nämä ovat. (= Työntekijät ovat taitavia.)
> Ei: Esihenkilöt seurasivat tyytyväisinä työntekijöitään ja ihastelivat, kuinka taitavia he ovat. (= Esihenkilöt ovat taitavia.)
> Esihenkilöt seurasivat tyytyväisinä työntekijöitään ja ihastelivat, kuinka taitavia nämä ovat. (= Työntekijät ovat taitavia.)
> Ei: Esihenkilöt seurasivat tyytyväisinä työntekijöitään ja ihastelivat, kuinka taitavia he ovat. (= Esihenkilöt ovat taitavia.)
OMISTUSLIITE PRONOMINI-ILMAUKSISSA
Yleiskielessä tulee omistusliite persoonapronominin genetiivimuodon jälkeiseen sanaan tai lausekkeen pääsanaan.
> Enni ja Ada ovat sitä mieltä, että heidän välisensä yhteistyö on sujuvaa.
> Yrittäjä haluaa laajentaa toimintaansa. Hänen kunnianhimoinen tavoitteensa on kaksinkertaistaa liikevaihto.
Kolmannen persoonan omistusliite ilman persoonapronominin genetiiviä (hänen) viittaa lauseen subjektiin. Kun persoonapronominin genetiivimuoto hänen on mukana, ilmaus viittaa lauseen objektiin.
> Talouspäällikkö tuli kokoukseen, ja yrittäjä esitteli siellä suunnitelmiaan. (= yrittäjän suunnitelmia)
> Talouspäällikkö tuli kokoukseen, ja yrittäjä esitteli siellä hänen suunnitelmiaan. (= talouspäällikön suunnitelmia)
YLEISKIELEN VASTAISTA PRONOMINIEN KÄYTTÖÄ
Muodollisena subjektina tai artikkelin tapaan käytetyt se, ne, tämä ja nämä ovat puhekielisiä. Usein ilmaus korjaantuu poistamalla tarpeettomat pronominit.
> On hienoa, että nuorille yrittäjille annetaan tukia.
> On hienoa, että nuorille yrittäjille annetaan tukia.
> EI: Se on hienoa, että nuorille yrittäjille annetaan niitä tukia.
> Onnistumiset ovat saaneet toimitusjohtajankin hymyilemään.
> EI: Nämä onnistumiset ovat saaneet toimitusjohtajankin hymyilemään.
Joka-pronomini ei voi viitata adjektiiviin.
> EI: Nämä onnistumiset ovat saaneet toimitusjohtajankin hymyilemään.
Joka-pronomini ei voi viitata adjektiiviin.
> EI: Talouspäällikkö oli hieman laiska, joka halusi ajaa omia etujaan.
> PAREMMIN: Talouspäällikkö oli hieman laiska ja halusi ajaa omia etujaan.
> PAREMMIN: Talouspäällikkö oli hieman laiska ja halusi ajaa omia etujaan.