EPÄSUORA JA SUORA LAINAUS
Lukiossa kirjoittaminen pohjautuu aineistoihin. Aineistoja on käytettävä täsmällisesti.
Omasta tekstistä tulee yleensä sujuvaa, kun käyttää epäsuoraa lainausta eli referointia. Se tarkoittaa aineiston selostamista omin sanoin. Epäsuora lainaus mahdollistaa kirjoittajan omien ja aineiston näkemyksien sujuvan vuorottelun.
Referoijan pitää tuntea aineisto hyvin: sen keskeinen sisältö, sävy, eri äänet ja konteksti. Jos aineistona on vaikkapa ironinen kolumni, täytyy kolumnin sävy välittää referoidessa esimerkiksi sanavalinnoilla: kolumnisti ivaa. Samoin esimerkiksi moniäänisessä haastattelussa täytyy pitää huoli, että aineiston eri äänet eivät mene keskenään sekaisin.
Suora lainaus eli siteeraaminen on paikallaan tapauksissa, joissa aineistossa on jotain niin ainutlaatuista, että referointi kadottaisi siitä jotain olennaista. Suorassa lainauksessa voi olla esimerkiksi humoristinen ilmaus, kielikuva, repliikki tai aineiston tulkinnan kannalta merkittävä kohta. Kirjoittaja jatkaa siteerattua ajatusta omin sanoin ja avaa, mikä siteeratun kohdan arvo on. Suora lainaus osoitetaan lainausmerkeillä, jotta lukija pystyy erottamaan sen kirjoittajan omasta tekstistä.
ENSIMMÄINEN AINEISTOVIITTAUS JA MYÖHEMMÄT VIITTAUKSET
Ensimmäisessä aineistoviittauksessa kirjoittaja kertoo lähdetiedot: tekijän nimi, tekstilaji, tekstin nimi sekä julkaisupaikka- ja aika. Yleensä samassa yhteydessä kerrotaan myös tekstin aihe.
Myöhemmät viittaukset tehdään kirjoittajan koko nimellä, sukunimellä, tekstin nimellä, tekstilajin nimellä tai poikkeustapauksissa pelkällä etunimellä, jos kyseessä on taiteilijanimi, esimerkiksi Elastinen.
Esimerkki referoinnista
Veera Salmen romaanin Perhoset veljeni ympärillä (2019) aiheena ovat sisarusten väliset suhteet. Tragikoomisessa romaanissa veljen etsiminen saa muut perheenjäsenet löytämään merkityksen elämälleen. Salmen teos on samaan aikaan kevyt ja syvällinen lukukokemus.
◼ Ensimmäinen viittaus: tekijän nimi
◼ Ensimmäinen viittaus: tekstilaji
◼ Ensimmäinen viittaus: tekstin nimi
◼ Ensimmäinen viittaus: julkaisuaika()
◼ Ensimmäinen viittaus: aihe
Myöhempi viittaus: tekstilajin nimi tai tekijän sukunimi
Näin teet toimivan aineistoviittauksen
1. Muista kertoa ensimmäisessä viittauksessa kaikki lähdetiedot. Teosten nimet voi kursivoida tai laittaa lainausmerkkien sisään.
Jenni Kangasniemen tekemässä haastattelussa Korvien välissä (Sport 9/2020) haastatellaan Veronica Verhoa, joka kertoo suhteestaan omaan kehoonsa. Haastattelussa kuvaillaan sitä, miten liikuntainho saattaa kääntyä urheiluhulluudeksi.
2. Siteeraa säästeliäästi.
Tommi Kinnusen romaanin Ei kertonut katuvansa nimen merkitys aukeaa lukijalle vasta viimeisessä virkkeessä: ”Kuulustelussa valvonnanalainen ei kertonut katuvansa valitsemaansa elämisen muotoa.”
3. Käytä preesensiä, kun referoit.
Anna-Maria Eilittän romaanissa Kun olen poissa (2019) päähenkilö Ilona on elämän ja kuoleman välitilassa.
4. Erota oma näkemyksesi aineiston näkemyksestä. (Huom. koskee erityisesti esseetä eli kirjoitustaidon vatausta.)
Ei paljon naurata -dokumentin (areena.yle.fi 20.4.2020) mukaan kaikesta voi tehdä pilaa. Itse ajattelen kuitenkin, ettei toisen kärsimykselle saa nauraa – ainoastaan omalleen.
5. Välitä aineiston sävy ja eri äänet. (Huom. koskee erityisesti esseetä eli kirjoitustaidon vatausta.)
Saska Saarikoski ottaa kolumnissaan Lautakasa on somessa tosi ok (hs.fi 10.9.2020) kärkevästi kantaa siihen, saavatko poliitikot tehdä kaupallista yhteistyötä somekanavissaan yksityishenkilöinä. Saarikoski viittaa emeritusprofessori Ari Salmiseen, jonka mielestä poliitikko ei voi vaihtaa ”roolejaan eri areenoilla”.
Siteeraustapoja
| Siteeraustapa |
Esimerkki |
Ohje |
| Johtolause + sitaatti |
Annele Wiman kirjoittaa kolumnissaan: ”Sanaton viestintä on lapselle luonnollinen tapa viestiä.” |
Jos johtolause on ennen sitaattia, johtolauseen jälkeen tulee kaksoispiste. Sitaatti alkaa isolla alkukirjaimella, ja sen päättövälimerkki
tulee lainausmerkkien sisään. |
| Sitaatti + johtolause |
”Sirkalla on sivuhahmon nimi”, aloittaa Anni Saastamoinen romaaninsa Sirkka.
”Twerkkaus on voimaannuttavaa!” todetaan Demin (5/2020) itsetuntoa käsittelevässä jättigallupissa. |
Sitaatti + johtolause -rakenteessa sitaatti erotetaan johtolauseesta pilkulla.
Jos sitaatin lopussa on kysymys- tai huutomerkki, pilkkua ei käytetä. |
| Johtolause sitaatin keskellä |
”Tulevaisuuden keksintöjä on vaikea selittää, koska ne saattavat olla mielikuvituksen
tavoittamattomissa”, Perttu Pölönen visioi, ”eikä meillä ole sanoja kuvailemaan niitä.” |
Johtolause voi olla sitaatin keskellä. Silloin johtolause
erotetaan sitaatista molemmin puolin pilkuilla. |
Virkkeeseen upotettu lyhyt
sitaatti |
Viaplayn mainos tarjoaa jännittäviä sarjoja ”akuuttiin trillerinälkään”. |
Virkkeen keskelle voi upottaa lyhyen sitaatin, esimerkiksi osuvan sanavalinnan. Silloin päättövälimerkki tulee virkkeen loppuun. |
| Runon siteeraaminen |
”Nämä sanat ovat aina olleet osana / verenkiertoasi // haudallasi joku kurkkaa sinuun kuin / ovisilmästä”, puhuttelee runon minä Susinukke Kosolan runossa Kurkkasin sinusta kuin ovisilmästä (Avaruuskissojen leikkikalu 2016). |
Runossa säkeiden ja säkeistöjen asettelulla on merkitystä. Siksi runoa siteeratessa merkitään säkeen vaihtuminen yhdellä ja säkeistön vaihtuminen kahdella vinoviivalla. |
| Sitaatin lyhentäminen |
”Maailman perinteisesti tärkein vaatteiden raaka-aine eli puuvilla – – näkyy terveystilastoissa puuvillavyöhykkeiden selvästi normaalia korkeampana syöpäsairastavuutena”, taustoittaa Isomäki. |
Sanojen tai virkkeiden poisjättäminen sitaatista merkitään kahdella
ajatusviivalla. |
Tarkennuksen tekeminen
sitaattiin |
Siina Leppä kirjoittaa artikkelissaan Mikä siinä maksaa?: ”Toinen [ihonhoitoon] satsaamisen kohde on kasvonaamio.” |
Jos sitaatissa viitataan aineiston aiempaan kohtaan tai jos sitaattiin tarvitaan selitys, voi tarkennuksen merkitä hakasulkeisiin. |
| Lainaus lainauksen sisällä |
”Nyt on aika heittää ’maassa maan tavalla’ ja muut kliseiset elämänohjeet romukoppaan”, rähisee kolumnisti. |
Jos sitaatin sisällä on toinen lainaus, osoitetaan se puolilainausmerkeillä. |
AUDIOVISUAALISIIN TEKSTEIHIN VIITTAAMINEN
| Tekstilaji |
Esimerkki |
Ohje |
| Sarja ja elokuva |
Elisa Viihteen Jättekiva-sarjassa (2018) käsitellään humoristisesti lappilaisen ja suomenruotsalaisen kulttuurin eroja.
Vuoden 2019 katsotuin rikoselokuva oli sarjakuvaan pohjautuva Joker (2019). Elokuvan ohjasi Todd Phillips. |
Ilmoita sarjan nimi, julkaisuvuosi ja julkaisukanava.
Ilmoita elokuvan nimi, lajityyppi, julkaisuvuosi
ja ohjaaja. |
| Podcast ja radio-ohjelma |
Jääkiekkotoimittajat Sami Hoffrén ja Tuomas Nyholm käsittelevät
kansainvälisen jääkiekon tilaa Suplan podcastissa Miehemme Montrealissa – missä menevät Lehkonen, Armia ja Kotkaniemi (3.11.2019).
Viki ja Köpi pohtivat radio-ohjelmassaan, miten vanhana voi vielä harrastaa ratsastusta (YleX 3.6.2020). |
Ilmoita podcastin tekijät, nimi, julkaisuaika ja julkaisukanava. Tunnettuihin nettipalveluihin voi viitata nettiosoitteella tai pelkällä nimellä (esim. Ylen Areena, Youtube ja Supla).
Ilmoita radiojuontajien nimet, radiokanava ja
lähetyspäivä. |
| Video |
Anna Rimpelän stand-up-keikan Feminist comedy night (youtube.com 22.11.2017) huumori perustuu laihialaisten ja helsinkiläisten vertailuun.
MTV:n uutiset (mtv.fi 6.6.2020) käsittelevät sitä, ovatko sudet vaarallisia ihmisille. |
Ilmoita videon esiintyjä, esityksen nimi ja aihe, esitysaika ja julkaisupaikka. Tunnettuihin nettipalveluihin voi viitata nettiosoitteella tai pelkällä nimellä.
Ilmoita uutisvideon tekijä, julkaisupaikka ja -aika sekä aihe. |
| Peli |
The Witcher -toimintaroolipeli perustuu Andrzej Sapkowskin Noituri-kirjasarjaan. Pelin uusin versio julkaistiin 2018, ja sen julkaisi CD Projekt -peliyhtiö. |
Ilmoita pelin nimi, lajityyppi, peliyhtiö ja ilmestymisvuosi. |
| Puhe |
Haukilahden lukion kevätjuhlassa 30.5.2020 ylioppilaan puheen piti Veikka Sinivuori. Hän vertasi lukio-opintoja merimatkaan. |
Ilmoita puheen pitäjän nimi, julkaisupaikka ja -aika sekä aihe. |
| Kuva |
The Wildlife Photographer of the Year -kilpailun (2019) voitti luonnon kiertokulkua kuvaava säikähtävän
murmelin kuva, jonka on ottanut Yongqing Bao.
Helene Schjerfbeckin Toipilas-teoksessa (1888) on toiveikas tunnelma. |
Ilmoita valokuvaajan nimi, julkaisuaika, mahdolllinen
kuvan nimi ja julkaisu, josta kuva on.
Ilmoita taideteoksen tekijä, teoksen nimi ja julkaisuaika. |
| Tilasto |
Tilastokeskuksen vuonna 2020 päivitetystä Yleiset kirjastot -tilastosta (stat.fi) käy ilmi, että kirjastojen määrä on 30 vuodessa vähentynyt rajusti mutta ihmisten kirjastokäynnit ovat silti lisääntyneet. |
Ilmoita tilaston tekijä tai organisaatio, nimi ja julkaisupaikka ja -aika. |
