Aineistot
LÄKSY: Tutustu esseen aineistoihin.
A Artikkeli: Noora Valkila, Sosiaalisuus lisää onnellisuutta – näin sosiaalisia taitoja voi kehittää
B Tiktok-video: Kirsikerttu, Onks tää sulle tuttu ongelma
C Mielipidekirjoitus: Lenni Lehtonen, Nuorten koulunkäynti ja elämä on liian raskasta – Se on keski-ikäisten syy
Nuorten koulunkäynti ja elämä on liian raskasta – Se on keski-ikäisten syy

KUULKAAS kyynistyneet keski-ikäiset. Tämä on kyllästynyt kolumni siitä, kuinka ahtaalla nykynuoriso on.
Nykyään ei enää ole keskinkertaista, eikä kiitettävää. On vain erinomainen ja olematon.
Kun nuori valmistuu toisen asteen oppilaitoksesta, hänellä pitää olla yli-inhimilliset arvosanat tai valmiiksi valitut väylä-opinnot.
Siinä missä jotkut tietävät, mitä opiskelevat, toiset seilaavat elämän virrassa sellaisella kompassilla, jonka magnetointi on vielä kesken.
Nuoruus ei enää ole matka. Se on suoritus, jonka vaativuustasosta määräävät vanhemmat sukupolvet. Suoritus, joka tulisi aloittaa ennen kuin siihen on valmis.
Peruskoulun viimeinen eli 9. luokka alkaa sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Kaikki nuoret eivät todellakaan ole valmiita siinä iässä päättämään tulevaisuudestaan.
Yhteiskunta kuitenkin vaatii tätä päätöstä nykyään jopa uuden lain nojalla, joka pakottaa vaikka väkisin nuoret suorittamaan toisen asteen tutkinnon.
Jos oma identiteetti on selvittelyvaiheessa, eikä päätöstä tulevaisuuden uran suhteen tule tarpeeksi ajoissa, on yhteiskunnan silmissä väliinputoaja.
Sitten ihmetellään, kun nuoria ei kiinnosta koulussa mikään. Mihinkään ei motivoida, jos nuori ei kerran tiedä.
Elämän matkalle on nyt tarjolla vain 8-kaistainen loputtoman pitkä moottoritie, jonka valmiiksi muokatuille kaistoille nuoret väkisin työnnetään. Ei anneta aikaa rakentaa omaa tietä, joka myötäilisi muutoksia, haluja ja toiveita.
Olisi mutkia, mäkiä ja vähemmän maailmantuskaa. Enemmän kokemuksia.
Onneksi asioilla on tapana järjestyä. Vaikka elämä vaatii paljon nuorilta juuri nyt, lohdutuksena voin sanoa, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Väestönkasvun räjähtäessä 2050-luvulla nykynuorilta vaadittu tietämys nousee arvoon arvaamattomaan.
Nykyiset vaatijat, keski-ikäiset, joille tämän kolumnin omistin, ovat muuttaneet vanhainkoteihin. Hoitajinaan heillä ovat robotit ja ruokanaan heinäsirkkalastut.
Varoituksena: kun nuoret ajetaan väkisin elämän moottoritielle, he ajavat lopulta yhdessä kehityksen kanssa keski-ikäisistä vaatijoista todella lujaa ohi.
Kannattaisi antaa nuorille enemmän aikaa miettiä ja etsiä omia polkuja elämää varten, jos mielii joskus niillä poluilla olla.
Kirjoittaja on 18-vuotias lukiolainen Euran Hinnerjoelta.
Lenni Lehtonen. Satakunnan Kansa. 23.4.2021.
D Tilastoraportti: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023
E Mielipidekirjoitus: Marko Kilpi, Taideharrastukset voivat ehkäistä nuorten väkivaltaista käyttäytymistä
F Artikkeli: MIELI Suomen Mielenterveys ry, Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä
Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä
Luonnossa liikkuminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Parhaimmillaan luonto tai viherympäristö auttaa palautumaan stressistä, houkuttelee liikkumaan tai nauttimaan luonnosta yhdessä toisten kanssa.
Luonnon terveyshyödyistä on tutkittua tietoa. Oleskelu luonnossa elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Tutkimusten mukaan luonto herättää valmiuden havaita myönteisiä tunteita, koettu terveydentila paranee, ja tyytyväisyys lisääntyy. Jo viiden minuutin oleskelu metsässä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Verenpaine laskee, syke rauhoittuu ja lihasjännitys helpottaa.
Kaksikymmentä minuuttia riittää mielialan kohenemiseen. Keskittymiskyvyn paranemiseen tarvitaan 10−55 minuuttia metsässä. Japanilaistutkimuksen mukaan kolme päivää metsässä retkeilleiden veressä oli enemmän syöpäsoluja tuhoavia NK-valkosoluja. Sappikivipotilaat toipuivat nopeammin katsellessaan ikkunasta luontomaisemaa.
Hyvinvoinnin kannalta tärkein lähiluonto
Terveys ja hyvinvointi vahvistuvat erityisesti silloin, kun luonto on lähellä kotia. Mitä lähempänä asuinalueita viheralueet sijaitsevat ja mitä vihreämpiä ne ovat, sitä enemmän ne vahvistavat asukkaiden hyvinvointia.
Asuinalueiden tiivistäminen ja yhä teknisempi elämäntapa etäännyttävät luonnosta. Siksi on tärkeää säilyttää suomalaisille mahdollisuus luontokokemuksiin ja luonnon terveyshyötyihin hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja lähiluonnon turvaamisella.
Viherympäristöt kuntoutuksessa ja hoidossa
Viherympäristöjä, puistoja ja puutarhoja on käytetty mielenterveyden häiriöiden ja ongelmien kuntoutuksessa, kuten ahdistuksen, levottomuuden ja masennuksen lievittämisessä sekä tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Tässä on pitkät perinteet.
Luonnon tarjoamat aistimukset ja virikkeet hoitavat mieltä ja kehoa. Fyysiset oireet lievittyvät, ja häiritsevä tietoisuus oireista tai kipu voi vähentyä, kun huomio kiinnittyy oman itsen ulkopuolelle. Elvyttävä viherympäristö on käyttäjälle turvallinen ja tarjoaa mahdollisuuksia toimia, ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Keskittymisvaikeuksista ja motivaation puutteesta kärsivillä lapsilla ja nuorilla vihreä leikki- ja oppimisympäristö rakentaa itseluottamusta ja pitkäjänteisyyttä sekä tukee kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehitystä.
Ikääntyneillä viherympäristön aistimusten ja muutosten havainnointi voi vahvistaa olemassaolon kokemusta, kuten luonnon herättämät muistot ja menneisyyden mielikuvat. Elämän tarkoituksellisuuden tunnetta voivat lisätä luonnon jatkuvuus ja kiertokulku vuodenaikoineen ja kasvukausineen.
Mieli kuormittuu, kun luonto kärsii
Kun luonto kärsii, se voi myös olla suuren henkisen kuormituksen lähde. Mikäli omassa lähielinympäristössä luonto tuhoutuu, muuttuu radikaalisti tai eläin- ja kasvilajien jatkuvuus on vaarassa, tämä aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Vahvin yhteys luontoon voi johtaa suurimpaan kuormitukseen mielenterveydelle.
Ympäristöahdistus tarkoittaa vaikeita tunteita, jotka johtuvat ympäristöongelmista. Siihen kuuluu myös ilmastonmuutoksesta johtuva ilmastoahdistus. Tutkimusten mukaan ympäristöahdistuksesta kärsivien joukossa on ympäristötuhojen suoraan koskettamia ihmisiä. Näitä ovat esimerkiksi alkutuotannosta elannon saavat metsästäjät, kalastajat, maanviljelijät ja alkuperäiskansat, mutta myös luontoa tuntevat ympäristöaktivistit ja luonnontieteilijät.
Vaikeita ympäristötunteita voi kohdata
Ympäristöahdistusta, niin hankalaa kuin se onkin, on mahdollista kohdata ja käsitellä. Jokainen voi harjoitella käsittelemään ympäristöahdistustaan ja sitä aiheuttavaa tilannetta. Tässä auttavat ennen kaikkea toiminta ja tunteiden kohtaaminen.
Ahdistuksen takaa voi oppia tunnistamaan erilaisia tunteita, esimerkiksi suuttumusta, huolta, pelkoa, surua ja riittämättömyyttä. Vaikeita ympäristötunteita ei kuitenkaan tarvitse kohdata ja käsitellä yksin. Tätä varten on ryhmiä, joissa tunteita voi oppia tunnistamaan ja kanavoimaan.
MIELI Suomen Mielenterveys ry. mieli.fi. Luettu 10.12.2024.