Aineistot

LÄKSY: Tutustu esseen aineistoihin.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Silmäile ja tutki esseen aineistoja. Löydät ne tämän sivun alasivulta. Valitse yksi aineisto ja poimi siitä kohta tai kohtia vähintään yhteen seuraavista:

Kohta, josta olet samaa mieltä


Kohta, josta olet eri mieltä tai joka ärsyttää


Kohta, jota voit täydentää omalla kokemuksella


Erityisen hyvä sitaatti tai sanavalinta


Kiinnostava fakta tai tutkimustulos


Perustelu, väite tai kysymys


Kohta, jota voit hyödyntää perustelujesi tukena tai todisteena


Kohta, jota voit käyttää ajatustasi konkretisoivana eli havainnollistavana esimerkkinä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

A Artikkeli: Noora Valkila, Sosiaalisuus lisää onnellisuutta – näin sosiaalisia taitoja voi kehittää

Sosiaalisuus lisää onnellisuutta – näin sosiaalisia taitoja voi kehittää

 

Sosiaalisesti taitavalla on helpompi olla ja myös muiden on hyvä olla hänen lähellään. Sosiaalisuutta voi harjoitella siinä missä fyysisiä ominaisuuksia tai tunnetaitoja.

AINA kun olemme tekemisissä toisten ihmisten kanssa, otamme käyttöön sosiaaliset taitomme. Ne ovat pelimerkkejämme niin työssä, kotona kuin yhteisessä joulunvietossa.

– Sosiaaliset taidot ovat hyvin automaattisia, eikä suurin osa edes ajattele käyttävänsä niitä. Ne ovat sekä sanatonta ja sanallista käyttäytymistä, jolla ihminen kommunikoi, psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen kertoo.

Koska olemme sosiaalisia eläimiä, yhdessä vietetty aika on kaikille tärkeää. Vielä antoisampaa siitä tulee, kun pidät sosiaaliset taitosi terässä.

– Vain harva ihminen on erakko. Kunnolliset kohtaamiset ovat syvästi ravitsevia ja palkitsevia. Sosiaalisiin taitoihin liitetään herkästi ajatus, että ihminen on niissä joko taituri tai taidoton.

– Näin ei ole. Sosiaaliset taidot eivät ole synnynnäisiä, vaan ne kehittyvät aina harjoittelun myötä.
 
Taitavan lähellä helppo olla

Harjoittelu palkitsee, sillä sosiaalisesti taitavalla on helpompi olla ja myös muiden on hyvä olla hänen lähellään. Suvun yhteisessä joulupöydässä sosiaalisesti taitava ottaa toiset huomioon ja tekee kompromisseja. Näin syntyy luottamuksen ilmapiiri, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä tökeröitä heittoja tai jyräämistä.

– Sosiaalisesti taitava toimii rakentavasti vaikeissakin tilanteissa, Heiskanen kuvailee.

Näitä taitoja aletaan opetella jo lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteissa. Mutta taitojen harjoittelu jatkuu läpi elämän. Siihen tarvitaan tilaisuuksia kohdata ihmisiä. Harrastukset, opiskelu, työ, järjestötoiminta, naapurusto, yöelämä ja sosiaalinen media ovat otollisia paikkoja tutustumiselle.

– Silmät ja korvat avoinna hoksaa tutustumisen tilaisuuksia yllättävistäkin paikoista – rakkauskin voi löytyä vaikka kaupan pakastealtaalta, vinkkaa Heiskanen.
 
Tervehtimisestä liikkeelle

Ensimmäinen peliliike kohdatessa on tervehtiminen.

– Katsekontakti ja hymy – tai ääneen tervehtiminen. Se on toisen huomioimista tavatessa ja erotessa, Lotta Heiskanen sanoo.

Ensi kontaktista on luonteva jatkaa tutustumiseen tavalla, joka tuntuu helpoimmalta ja innostaa eniten.

– Esittäytyminen toimii aina uusia ihmisiä kohdatessa. On hyvä sanoa oma nimi, hymyillä, katsoa silmiin ja sanoa jotakin mukavaa, kuten ”kiva tutustua!”. Puhumattomuus ja katseen välttely tuovat helposti miinuspisteitä. Muut tulkitsevat tällaisen arkuuden herkästi tarkoittavan: ”en ole kiinnostunut” tai ”mene pois”.

– Emme osaa välttämättä nähdä pelokkaan ihmisen toivetta ihmissuhteisiin. Siksi on tärkeää lähettää muille ymmärrettäviä viestejä toiveistaan.

Usein juttu lähtee esittelyjen jälkeen luistamaan. Jos ei, yhtään hullumpi idea ei ole katsella ympärilleen ja kommentoida tilaa tai vaikkapa ikkunasta näkyvää säätä. Luonnosta, lapsista, lomista ja lemmikeistä löytyy usein vaivatonta höpöteltävää.
 
Rohkeaa pallottelua

Tervehdystä seuraa tervehdys, kuulumisten kysymistä vastaus ja vastakysymys, kutsua hyväksyminen tai kieltäytyminen, pyyntöä vastaus ja niin edelleen.

– Keskustelu on vuorottelua, kuten pingis, missä toinen syöttää ja toinen vastaa. Keskustelussa odotamme, että toinen vastaa siihen, mitä olemme sanoneet.

Erityisesti väsyneenä suusta saattaa kuitenkin putkahtaa omaankin korvaan oudon kökköjä juttuja.

– On hyvä, jos huomaa, että on vienyt tilaa tai käyttäytynyt sopimattomasti – silloin tilannetta voi korjata, Heiskanen huomauttaa.

Omaan epäonnistumiseen käpertymisen sijaan on hedelmällisempää keskittyä siihen, miltä toisesta tuntuu.

Toisen tunteiden huomaaminen ja kertomaan eläytyminen luovat läheisyyttä ihmisten välille. Pyri siis ilahduttamaan tai lohduttamaan muita. Anna tukesi toiselle huomatessasi hänen pahoittaneen mielensä tai ollessaan alakuloinen. Kannusta ja kehu.
 
Virittäydy toiseen

Ketään ei ole tuomittu olemaan vain yksin vaan kaikilla on mahdollisuus nauttia yhteisyydestä itselleen sopivalla tavalla.

– Jokaisen ei kuitenkaan tarvitse olla puhumisen mestari. Kuunteleminen on vähintään yhtä tärkeää, Lotta Heiskanen muistuttaa.

Varsinkin isommassa porukassa – vaikka sukumökillä juhlapyhiä viettäessä – on pelkästään huojentavaa, että joku jaksaa kuunnella.

Huomion suuntaaminen toiseen ja toisen kuuntelu ovat perusta muille sosiaalisille taidoille. Ilman sitä on vaikea ymmärtää oikein, mitä toinen tarkoittaa.

– Kuunteleminen saa ihmisen tuntemaan olonsa arvostetuksi ja tekee aina vaikutuksen. Jos haluat että muut kiinnostuvat sinusta, sinun täytyy olla kiinnostunut muista. Vaikka ei sanoisi mitään tai hyvin vähän, vuorovaikutus voi olla molemmin puolin antoisaa.
 
Yhteisiä onnenhetkiä

Yhdessäolo vaatii jatkuvaa päivitystä ja tilanteessa kartalla olemista.

– Jokainen voi yrittää olla parempi ystävä, kumppani, vanhempi ja ihminen, Heiskanen sanoo. Sosiaalisten taitojen harjaantuessa osaa pitää huolta paitsi tilanteiden sujuvuudesta myös niiden reiluudesta.

Opettele puolustamaan itseäsi jämäkästi, mutta toista kunnioittavalla tavalla, joka ei ole tuomitsevaa tai hyökkäävää. Jos mokaat, ota reilusti vastuu omasta osuudestasi ja pyri korjaamaan tilanne anteeksi pyytämällä.

Yhdessäolo viihdyttää, virkistää ja virittää hyvälle tuulelle, kun kaikki saavat olla juuri omia itsejään. Silloin on tuvallista antaa ja saada.

– Läheiset ihmissuhteet ja yhdessäolo ovat tutkitustikin tärkeä onnellisuuden lähde.
 
Noora Valkila. Hyvä Terveys. 11.8.2024.

C Mielipidekirjoitus: Lenni Lehtonen, Nuorten koulunkäynti ja elämä on liian raskasta – Se on keski-ikäisten syy

Nuorten koulunkäynti ja elämä on liian raskasta – Se on keski-ikäisten syy

KUULKAAS kyynistyneet keski-ikäiset. Tämä on kyllästynyt kolumni siitä, kuinka ahtaalla nykynuoriso on.


Nykyään ei enää ole keskinkertaista, eikä kiitettävää. On vain erinomainen ja olematon.

Kun nuori valmistuu toisen asteen oppilaitoksesta, hänellä pitää olla yli-inhimilliset arvosanat tai valmiiksi valitut väylä-opinnot.

Siinä missä jotkut tietävät, mitä opiskelevat, toiset seilaavat elämän virrassa sellaisella kompassilla, jonka magnetointi on vielä kesken.

Nuoruus ei enää ole matka. Se on suoritus, jonka vaativuustasosta määräävät vanhemmat sukupolvet. Suoritus, joka tulisi aloittaa ennen kuin siihen on valmis.


Peruskoulun viimeinen eli 9. luokka alkaa sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Kaikki nuoret eivät todellakaan ole valmiita siinä iässä päättämään tulevaisuudestaan.

Yhteiskunta kuitenkin vaatii tätä päätöstä nykyään jopa uuden lain nojalla, joka pakottaa vaikka väkisin nuoret suorittamaan toisen asteen tutkinnon.


Jos oma identiteetti on selvittelyvaiheessa, eikä päätöstä tulevaisuuden uran suhteen tule tarpeeksi ajoissa, on yhteiskunnan silmissä väliinputoaja.

Sitten ihmetellään, kun nuoria ei kiinnosta koulussa mikään. Mihinkään ei motivoida, jos nuori ei kerran tiedä.

Elämän matkalle on nyt tarjolla vain 8-kaistainen loputtoman pitkä moottoritie, jonka valmiiksi muokatuille kaistoille nuoret väkisin työnnetään. Ei anneta aikaa rakentaa omaa tietä, joka myötäilisi muutoksia, haluja ja toiveita.

Olisi mutkia, mäkiä ja vähemmän maailmantuskaa. Enemmän kokemuksia.


Onneksi asioilla on tapana järjestyä. Vaikka elämä vaatii paljon nuorilta juuri nyt, lohdutuksena voin sanoa, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

Väestönkasvun räjähtäessä 2050-luvulla nykynuorilta vaadittu tietämys nousee arvoon arvaamattomaan.

Nykyiset vaatijat, keski-ikäiset, joille tämän kolumnin omistin, ovat muuttaneet vanhainkoteihin. Hoitajinaan heillä ovat robotit ja ruokanaan heinäsirkkalastut.

Varoituksena: kun nuoret ajetaan väkisin elämän moottoritielle, he ajavat lopulta yhdessä kehityksen kanssa keski-ikäisistä vaatijoista todella lujaa ohi.

Kannattaisi antaa nuorille enemmän aikaa miettiä ja etsiä omia polkuja elämää varten, jos mielii joskus niillä poluilla olla.

Kirjoittaja on 18-vuotias lukiolainen Euran Hinnerjoelta.
 
Lenni Lehtonen. Satakunnan Kansa. 23.4.2021. 

D Tilastoraportti: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023



Aineisto tekstinä
Tilastoraportti 48/2023

21.9.2023


Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023


Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi

Kouluterveyskyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista suuri osa kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä (Kuvio 1.). Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat olivat yleisemmin tyytyväisiä elämäänsä kuin perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Elämään tyytyväisten perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaiden sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden osuudet olivat pienentyneet hieman vuodesta 2021.
 
Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8. ja 9. luokalla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa (Kuvio 1.). Pojilla vastaavat osuudet olivat 16‒20 prosenttia. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan tytöistä 14 prosenttia ja pojista yhdeksän prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Vuonna 2023 terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden osuudet olivat lähes ennallaan vuoteen 2021 verrattuna.
 
Koulunkäynnistä pitivät yleisimmin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat (pojat 70 % ja tytöt 76 %) sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (pojat 83 % ja tytöt 73 %). Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista koulunkäynnistä piti noin puolet ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa. (Kuvio 1.). Vuonna 2023 koulukäynnistä pitäneiden osuus oli pienentynyt vuodesta 2021 muilla paitsi ammattiin opiskelevilla.
 
Kouluterveyskysely tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista. Tässä tilastoraportissa käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä päätuloksia vuodelta 2023, jotka perustuvat 246 747 lapsen ja nuoren vastauksiin. Tuloksia tarkastellaan suhteessa edelliseen tiedonkeruuvuoteen (2021), joka oli vielä koronapandemian aikaa. Pidemmän aikavälin muutoksia raportoidaan, kun ilmiön kehityksessä on havaittavissa suunta vähintään kolmessa mittauspisteessä. Lisää tuloksia esitetään sivulla thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset.
 

Päälöydökset

– Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä.

– Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi perusopetuksen 8. ja 9. luokan sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten (AOL) opiskelijatytöistä 31–40 prosenttia ja pojista 16–20 prosenttia.

– Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi noin kolmannes tytöistä ja 7‒8 prosenttia pojista perusopetuksen 8. ja 9. luokilla sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

– Vähintään viikoittain tapahtuvaa kiusaamista oli kokenut viime vuosia suurempi osuus kaikilla kouluasteilla.

– Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).

– Kokemukset yksinäisyydestä olivat lähes yhtä yleisiä kuin vuonna 2021.


Kuvio 1. Lasten ja nuorten kokemaa hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita sukupuolen ja kouluasteen mukaan vuonna 2023, %. THL, Kouluterveyskysely.

Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä. 4.–5.lk pojat 90, tytöt 81.  8.–9.lk pojat 79, tytöt 54. Lukio 76 pojat, 61 tytöt. Amm.oppilaitos 75 pojat, 55 tytöt.
 
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. 4.–5.lk pojat 9, tytöt 14.  8.–9.lk pojat 17, tytöt 36. Lukio 16 pojat, 31 tytöt. Amm.oppilaitos 20 pojat, 40 tytöt.
 
Pitää koulunkäynnistä. 4.–5.lk pojat 70, tytöt 76.  8.–9.lk pojat 57, tytöt 47. Lukio 66 pojat, 59 tytöt. Amm.oppilaitos 83 pojat, 73 tytöt.
 
Tilastoraportti korjattu 9.9.2024. Laatuseloste ja liitetaulukot 2–5 korjattu. Aikaisemmat tiedot saatavissa pyydettäessä.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 21.9.2023. Korjattu 9.9.2024.

E Mielipidekirjoitus: Marko Kilpi, Taideharrastukset voivat ehkäistä nuorten väkivaltaista käyttäytymistä

Lukijan mielipide: Taideharrastukset voivat ehkäistä nuorten väkivaltaista käyttäytymistä

Historiallisesti tarkasteltuna suomalaista yhteiskuntaa väkevimmin viime vuosikymmeninä ravistelleet rikostapahtumat ovat olleet nuorten tekemiä.

Useat joukkosurmat ovat muuttaneet Suomea ja käsitystä Suomesta perusteellisesti.

Pandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät nuorten elämässä vielä pitkään. Myös intensiivinen ja rajoittamaton sosiaalisen median käyttö on tutkitusti yhteydessä nuorten pahoinvointiin.
 

Nuoret tarvitsevat turvallisia kokemuksia itsenäistymisestä ja erilaisten tunteiden kanssa selviytymisestä.

 
Nuorten käyttäytyminen heijastelee laajemmin yhteiskuntamme ongelmia. Erityisen vakavasti on suhtauduttava siihen, että nuorten paha olo ilmenee hyvin rajulla ja väkivaltaisella tavalla.

Moni nuori on varustautunut tänä päivänä teräaseella ja liian moni on sitä myös käyttänyt.

Rikollisen elämäntavan ja jengiytymisen ihailu leviää huolestuttavalla tavalla. Nuorten tekemät henki- ja ryöstörikokset ovat lisääntyneet. Samaan aikaan koululaisten PISA-tulokset ovat laskeneet ja mielenterveysongelmat kasvaneet käytännössä yhtä jyrkällä kulmakertoimella.
 
Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluu irtautuminen omasta perheestä, oman identiteetin luominen ja liittyminen maailmaan.

Millaista tukea ja kannattelua nuori tässä tärkeässä elämänvaiheessa saa perheeltä, kavereilta, koululta ja laajemmin yhteiskunnaltamme?

Nuoret tarvitsevat turvallisia kokemuksia itsenäistymisestä ja erilaisten tunteiden kanssa selviytymisestä.

Toiset haavoittuvat enemmän kuin toiset, tulee ahdistusta ja turvattomuutta. Siksi lasten ja nuorten ajatteluun ja arvomaailmaan on päästävä vaikuttamaan vaikuttavalla, kokemuksellisella tavalla.

Taiteen eri muodot voivat olla tässä avainasemassa. Taideharrastusten kautta nuoret voidaan saada kohtaamaan itsensä ja toisensa turvallisella ja kannustavalla tavalla.
 

Ammattitaitoisesti toteutettu, nuorten toiveet huomioiva yhteisöllinen taidetoiminta voi osaltaan tukea nuorten hyvinvointia.

 
Tutkimusten mukaan taide- ja kulttuuriharrastuksiin osallistuvilla lapsilla ja nuorilla on vähemmän epäsosiaalista ja rikollista käyttäytymistä.

Esimerkiksi teatterin menetelmiä hyödyntäen nuoret voivat oppia empaattisuutta ja toisten asemaan asettumista sekä oppia ymmärtämään paremmin toisten ja omia tuntemuksia.

He voivat pohtia ympärillään olevia ilmiöitä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Taiteen kautta itseään voi ilmaista myös kuvan, tanssin tai musiikin avulla ja päästä kiinni vaikeasti sanoitettaviin tunteisiin.

Juuri nämä asiat ovat niitä, jotka tuntuvat nuorten elämästä nyt puuttuvan – ei ymmärretä, millaisia seurauksia omilla teoilla voi olla, miltä toisesta tuntuu, miksi minusta tuntuu tältä ja miten ylipäätään pitäisi suhtautua kanssaihmisiin.
 
Ammattitaitoisesti toteutettu, nuorten toiveet huomioiva yhteisöllinen taidetoiminta voi osaltaan tukea nuorten hyvinvointia. Se voi ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä.

Jokainen nuori on arvokas. Nuorissa on kyse meidän kaikkien tulevaisuudesta.

Millaisia kansalaisia, minkälaisia tulevaisuuden tekijöitä me haluamme tämän päivän nuorista kasvattaa?

Marko Kilpi
Marko Kilpi on kuopiolainen kansanedustaja (kok.) ja Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja.

Kainuun Sanomat. 15.5.2023.
 

F Artikkeli: MIELI Suomen Mielenterveys ry, Luonto elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä

Luon­to el­vyt­tää, rauhoittaa ja lie­vit­tää stres­siä

Luonnossa liikkuminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Parhaimmillaan luonto tai viherympäristö auttaa palautumaan stressistä, houkuttelee liikkumaan tai nauttimaan luonnosta yhdessä toisten kanssa.

 
Luonnon terveyshyödyistä on tutkittua tietoa. Oleskelu luonnossa elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Tutkimusten mukaan luonto herättää valmiuden havaita myönteisiä tunteita, koettu terveydentila paranee, ja tyytyväisyys lisääntyy. Jo viiden minuutin oleskelu metsässä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Verenpaine laskee, syke rauhoittuu ja lihasjännitys helpottaa.

Kaksikymmentä minuuttia riittää mielialan kohenemiseen. Keskittymiskyvyn paranemiseen tarvitaan 10−55 minuuttia metsässä. Japanilaistutkimuksen mukaan kolme päivää metsässä retkeilleiden veressä oli enemmän syöpäsoluja tuhoavia NK-valkosoluja. Sappikivipotilaat toipuivat nopeammin katsellessaan ikkunasta luontomaisemaa.

Hy­vin­voin­nin kan­nal­ta tär­kein lä­hi­luon­to
Terveys ja hyvinvointi vahvistuvat erityisesti silloin, kun luonto on lähellä kotia. Mitä lähempänä asuinalueita viheralueet sijaitsevat ja mitä vihreämpiä ne ovat, sitä enemmän ne vahvistavat asukkaiden hyvinvointia.

Asuinalueiden tiivistäminen ja yhä teknisempi elämäntapa etäännyttävät  luonnosta. Siksi on tärkeää säilyttää suomalaisille mahdollisuus luontokokemuksiin ja luonnon terveyshyötyihin hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja lähiluonnon turvaamisella.

Vi­he­rym­pä­ris­töt kun­tou­tuk­ses­sa ja hoi­dos­sa
Viherympäristöjä, puistoja ja puutarhoja on käytetty mielenterveyden häiriöiden ja ongelmien kuntoutuksessa, kuten ahdistuksen, levottomuuden ja masennuksen lievittämisessä sekä tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Tässä on pitkät perinteet.

Luonnon tarjoamat aistimukset ja virikkeet hoitavat mieltä ja kehoa. Fyysiset oireet lievittyvät, ja häiritsevä tietoisuus oireista tai kipu voi vähentyä, kun huomio kiinnittyy oman itsen ulkopuolelle. Elvyttävä viherympäristö on käyttäjälle turvallinen ja tarjoaa mahdollisuuksia toimia, ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Keskittymisvaikeuksista ja motivaation puutteesta kärsivillä lapsilla ja nuorilla vihreä leikki- ja oppimisympäristö rakentaa itseluottamusta ja pitkäjänteisyyttä sekä tukee kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehitystä.

Ikääntyneillä viherympäristön aistimusten ja muutosten havainnointi voi vahvistaa olemassaolon kokemusta, kuten luonnon herättämät muistot ja menneisyyden mielikuvat. Elämän tarkoituksellisuuden tunnetta voivat lisätä luonnon jatkuvuus ja kiertokulku vuodenaikoineen ja kasvukausineen.

Mie­li kuor­mit­tuu, kun luon­to kär­sii
Kun luonto kärsii, se voi myös olla suuren henkisen kuormituksen lähde. Mikäli omassa lähielinympäristössä luonto tuhoutuu, muuttuu radikaalisti tai eläin- ja kasvilajien jatkuvuus on vaarassa, tämä aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Vahvin yhteys luontoon voi johtaa suurimpaan kuormitukseen mielenterveydelle.

Ympäristöahdistus tarkoittaa vaikeita tunteita, jotka johtuvat ympäristöongelmista. Siihen kuuluu myös ilmastonmuutoksesta johtuva ilmastoahdistus. Tutkimusten mukaan ympäristöahdistuksesta kärsivien joukossa on ympäristötuhojen suoraan koskettamia ihmisiä. Näitä ovat esimerkiksi alkutuotannosta elannon saavat metsästäjät, kalastajat, maanviljelijät ja alkuperäiskansat, mutta myös luontoa tuntevat ympäristöaktivistit ja luonnontieteilijät.

Vai­kei­ta ym­pä­ris­tö­tun­tei­ta voi koh­da­ta
Ympäristöahdistusta, niin hankalaa kuin se onkin, on mahdollista kohdata ja käsitellä. Jokainen voi harjoitella käsittelemään ympäristöahdistustaan ja sitä aiheuttavaa tilannetta. Tässä auttavat ennen kaikkea toiminta ja tunteiden kohtaaminen.

Ahdistuksen takaa voi oppia tunnistamaan erilaisia tunteita, esimerkiksi suuttumusta, huolta, pelkoa, surua ja riittämättömyyttä. Vaikeita ympäristötunteita ei kuitenkaan tarvitse kohdata ja käsitellä yksin. Tätä varten on ryhmiä, joissa tunteita voi oppia tunnistamaan ja kanavoimaan.

MIELI Suomen Mielenterveys ry. mieli.fi. Luettu 10.12.2024.