1.

Reetta Rädyn artikkeli Somettomat (Helsingin Sanomat 23.6.2024) käsittelee somekieltäytymisen ilmiötä moniäänisesti. Jutussa on haastateltu kolmea alle 30-vuotiasta aikuista, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa, sekä aiheesta tutkimustyötä tekevää tutkijaa. Kohderyhmänä voi pitää Helsingin Sanomien lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita sosiaalisen median ilmiöistä tai pohtivat omaa suhdettaan someen. Artikkelin tavoitteena onkin esitellä somekieltäytymistä monipuolisesti eri näkökulmista. 2.

Artikkelissa tärkeimpiä ovat haastateltavien äänet, joiden avulla kerrotaan kolme esimerkkitarinaa somekieltäytyjistä. Haastatellut henkilöt ovat lopettaneet somen käytön eri syistä, mikä lisää jutun moniäänisyyttä. Artikkelin mukaan Tuomas Kuivamäki poistui somesta, sillä hän koki ihmissuhteiden ylläpitämisen somen kautta luonnottomana. Lahja Vierimaa sen sijaan huomasi käyttävänsä puhelinta liian paljon. Heta Hoffrén taas ei ikinä edes perustanut sometilejä, sillä hän ei kokenut tilien ylläpitämistä omaan luonteeseensa sopivana. Moniäänisyyttä vahvistaa myös se, että haastateltavat tulevat osittain eri taustoista: Kuivamäki opiskelee kauppatieteitä, Vierimaa on asunut monissa maissa ja on juuri valmistumassa Copenhagen Business Schoolista ja Hoffrén on taideopiskelija. 3.

Artikkelissa kuuluu myös toimittaja Reetta Rädyn ääni, joka kommentoi haastattelutilannetta, referoi haastateltavien puhetta ja esittää haastattelukysymyksiä. Hän esimerkiksi referoi Kuivamäen ajatuksia ja tunteita eläytyen: ”Tämä kaikki oli lähes päinvastaista, mitä Kuivamäki itse halusi tai ajatteli osaavansa. – – Tykkäämisten kyttääminen ja suosion hakeminen hävetti.” Toimittaja ei ole valinnut yhtäkään somea puolustavaa henkilöä haastateltavaksi, mikä on odotuksenmukaista, sillä jutun näkökulma on somettomuus ja somen huonot puolet. Haastateltavilta Räty kysyy somen hyvistä puolista vain kerran. 4.

Artikkelin moniäänisyyttä lisää tutkija ja apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lambergin asiantuntijaääni, joka tuo artikkeliin yhteiskunnallisen näkökulman. Mediakieltäytyjät-tutkimushankkeen johtajana hän tuntee ilmiötä koskevan tieteellisen tutkimuksen. Talvitie-Lamberg kertoo esimerkiksi, että tämän hetken kansalaistaitoihin kuuluu, että ihmisellä on ”aktiivinen, mietitty suhde someen”. Toimittaja Reetta Räty referoi ja siteeraa tutkijaa, kun hän esittelee nuorten aikuisten somekäyttäytymistä. 5.

Moniäänisyys tukee tekstin tavoitetta esitellä esimerkkitarinoiden avulla somekieltäytymisen ilmiötä. Haastattelemalla somesta kieltäytyneitä henkilöitä juttuun on saatu konkreettisia arkielämän kokemuksia ja havaintoja, joilla korostetaan somenkäytön haittoja. Tutkimustieto taas kertoo ilmiöstä yksittäisiä kokemuksia laajemmin. 6.

2 417 merkkiä  

Lukiolainen. 2024.



1. Lukutaidon vastausta ei otsikoida

2. Aloituskappaleessa kirjoittaja kertoo aineiston perustiedot ja esittelee tiiviisti keskeisen havainnon artikkelista.

3.Ensimmäisessä käsittelykappaleessa kirjoittaja keskittyy tärkeimpään päätelmään, joka käsittelee haastateltavien ääniä.

4. Kirjoittaja kertoo ydinvirkkeessä päätelmän toimittajan äänestä ja muissa virkkeissä perustelee sitä tekemillään havainnoilla.

5. Kirjoittaja analysoi, mikä on tutkijan äänen tehtävä tekstissä.Kirjoittaja analysoi, mikä on tutkijan äänen tehtävä tekstissä.

6. Lopetuskappaleessa kirjoittaja esittää kokonaistulkinnan siitä, miten moniäänisyys tukee tekstin tavoitetta.