Ylisiirrolla tarkoitetaan, että merestä pyydystetty vaelluskala siirretään voimalaitospadon/patojen yli ja vapautetaan jokeen. Voiko samalla levitä kalatauteja mereltä sisävesiin?



Taustaa ylisiirroista
Nahkiaisten ylisiirrot perustuvat vesivoimalaitosten velvoiteistutuksiin. Oulujoella, Iijoella ja Kemijoella nahkiaisten velvoiteistutuksia on tehty 1980-luvun alusta alkaen. Lohen ja meritaimenen ylisiirrot ovat vapaaehtoisia. Ylisiirtoja on pääasiassa tehty tutkimustarkoituksessa ja myös kalakantojen palauttamiseksi. Ylisiirtoja on tehty joesta riippuen 4-9 vuoden aikana.

Tietoa projektista
Tutkimusalue koostuu Oulujoesta, Iijoesta ja Kemijoesta. Kalalajeina nahkiainen, lohi ja taimen. Potentiaaliset kalatautiriskit VHS, IHN, IPN, ISA ja SAV.



Vaaran tunnistus: Lohen vaellus ja kalataudin siirtymisen tapahtumaketju

1 = Miten virus päätyy syönnösalueelle?
2 = Miten virus päätyy loheen?
3 = Miten virus päätyy ylisiirron keräyspaikalle?
4 = Miten virus siirtyy yläpuoliseen vesistöön ylisiirrossa?
5 = ja mitä tapahtuu kun virus pääsee yläpuoliselle vesialueelle?



Riskinhallinta ylisiirtoprosessin aikana




Riskinhallinta ennen ylisiirtoa - kalatautien seuranta


Tautivapaus ≈ hyväksyttävä jäännösriski?

• Vuosittainen seurantamäärä (Mitä enemmän seurataan sen varmempia ollaan...)
• Todennäköisyys, että tilanne muuttuu≈ ”Ulkoinen tautipaine”
• Valittukynnysprevalenssi≈kuinka paljon kaloissa voi olla tautia ennen kuin sillä on käytännössä väliä?

Olemme siis jollakin todennäköisyydellä varmoja, että olemme ”tautivapaita”, eli seurannan perusteella tautia on vähemmän kuin kynnysprevalenssi.

Tautivapaus: lopputulos
Varmuus kasvaa nopeasti, jos seurantamäärä on riittävä suhteessa ulkoiseen tautipaineeseen.





Lähde ja lisää aiheesta:
Ylisiirtojen-riskit-ja-riskinhallinnan-kehittäminen_Uusitalo.pdf
Kalojen ylisiirtojen riskit ja riskinhallinnan kehittäminen_Lyytikäinen.pdf