IPN (Infectious Pancreatic Necrosis) - Tarttuva haimakuoliotauti
Kuuluu akvaattisiin birnaviruksiin, joilla on hyvin laaja lajikirjo --> tartuttavat sekä kaloja (>32 sukua), äyriäisiä että nilviäisiä. IPN on lohikalojen tauti, joka on maailmanlaajuisesti levinnyt. Taudille herkimpiä ovat pikkupoikaset sekä lohen post-smoltit.

IPN-tauti on vaikeasti hävitettävissä
Kyseessä on pieni RNA-virus jolla ei suojavaippaa --> hyvin kestävä virus, joka säilyy hyvin ympäristössä. Virus tarttuu sekä horisontaalisesti kalasta kalaan, että vertikaalisesti sukutuotteiden välityksellä. Suurin osa tartunnan saaneista kaloista elinikäisiä taudinkantajia ja kalat voivat erittää virusta esim. stressin yhteydessä.

IPN- tauti Norjassa
Taudin esiintyminen on vähentynyt selkeästi, mutta tautia todetaan yhä stressin yhteydessä.



IPN-tauti jaotellaan eri genoryhmiin (1-7):

Genoryhmä 5

• Merkityksellisin genoryhmä maailman/Euroopan laajuisesti, pidetään yleisesti eniten tautia aiheuttavana (Norja, Chile, Skotlanti), tosin runsaasti vaihtelua ryhmän sisällä (matala- ja korkeapatogeenisia kantoja).
• Ei ole aiheuttanut Suomessa tautia: todettu vain merialueilla - meillä lakisääteisesti vastustettava sisävesialueella!

Genoryhmä 2

• Suomessa laajimmalle alueelle levinnyt genoryhmä (esiintyy runsaana sekä sisä- ja merialueilla)
• Myös esim. Kroatiassa ja Kiinassa aiheuttanut tautia 2000-luvulla

Genoryhmä 6

• Harvinaisin genoryhmä --> esiintyy Suomessa useimmiten luonnonmateriaalia ottavissa laitoksissa

Altistuskoe kesällä 2018 (Veso Vikan, Norja)

• Suomalainen JALO-kirjolohikanta
• 21 allasta, 120 kalaa/allas
• 53 päivää
• Genoryhmät 2,5 ja 6 sekä negatiivinen ja positiivinen kontrolli (= norjalainen gr 5 kanta, jonka todettu aiheuttavan korkeaa kuolleisuutta Norjan lohella)

Näytteenotto toteuttiin viikoilla 2,4,6 ja 8. Näytteet RNA-tutkimuksia varten viikoilla 2,4,6 ja 8, lisäksi kudosnäytteet histologiaa ja immunohistokemiaa varten viikoilla 6 ja 8. Lisäksi DNA-näytteet jokaisesta kalasta geneettisiä tutkimuksia varten (Luke).

Altistuskokeen tuloksia

Kumulatiivinen kuolleisuus eri genoryhmissä:

Genoryhmä 5: 10,3 % - 38,2 %
Genoryhmä 2: 3,5 % - 28,3 %
Genoryhmä 6: 2,6 % - 8,0 %




Tartunnan intensiteetti - suhteellinen virusmäärä per kala:





Johtopäätöksiä altistuskokeesta

• IPN genoryhmä 5 taudinaiheuttamiskyvyltään voimakkain (kuolleisuus 10,3-38,2 %)
• IPN genoryhmä 2 aiheuttaa tautia hyvin vaihtelevasti (3,5-28,3%)!
• IPN genoryhmä 6: Lievää kohonnutta kuolleisuutta (max. 8 %), mutta virusta ei kyetty eristämään uudelleen, joten taudinaiheuttamiskyky jää epäselväksi
• Norjalainen IPN genoryhmä 5 (= positiivinen kontrolli): subkliininen tartunta, ei juurikaan kuolleisuutta ja matalat virusmäärät kudoksissa!
• Kokeessa tutkittu vain yksi kanta per genoryhmä
• Aiemmat tutkimukset osoittaneet että Suomalaisten viruskantojen sisällä variaatiota (Holopainen et al 2017)
  
• Genoryhmä 2 -viruskanta valikoitiin tartuntakokeeseen taudinaiheuttamiskykynsä perusteella, mutta genoryhmien 5 ja 6 kyvystä aiheuttaa tautia ei ollut etukäteistietoa (kannat eristetty oireettomista kantajista)

Taudin puhkeamiseen vaikuttavat tekijät



Tutkimuksen seuraava vaihe: kehittää geenitesti, jonka avulla voidaan valita IPNgenoryhmä2-tautia paremmin kestäviä kirjolohia.


Lähde ja lisää aiheesta:
Mia-Eriksson-Kallio-IPN-vastustuskyvyn-lisääminen-1.pdf