Mikä on kehittyvä maa?
Mikä on kehittyvä maa?
Tiettyjen määrittelytapojen mukaan maailman valtiot voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: teollisuusmaihin sekä kehittyviin maihin. Kehittyvien maiden tunnuspiirteitä ovat muun muassa alhainen bruttokansantuote, laajamittainen köyhyys, koulutuksen ja yleisen lukutaidon puute sekä terveydenhuollon ongelmat, jotka johtavat esimerkiksi korkeaan lapsi- ja imeväiskuolleisuuteen. Teollisuusmailla, kuten Suomella ja Saksalla, on laaja-alaista teollisuutta ja korkeasti kehittynyt yhteiskunta, mikä johtaa korkeaan elintasoon.
Monella nykyisellä kehittyvällä maalla on historia siirtomaana, ja moni kolonialismin vaikutuksista näkyy nykypäivänäkin. Siirtomaa-aikana monet valtiot alistettiin viljelemään vain yhtä tai kahta kasvilajia, mikä on johtanut maatalouden yksipuolistumiseen. Lisäksi esimerkiksi Afrikassa nykyiset valtioiden rajat ovat täysin siirtomaavaltojen tekemiä, eivätkä ne noudata luonnollisia heimorajoja. Heimojen välille tehdyt keinotekoiset rajat vaikeuttavat valtioiden demokraattista kehitystä. Kolonialismista on kuitenkin ollut siirtomaille myös hyötyä: siirtomaaisännät toivat alueille muun muassa uutta teknologiaa ja uutta kehittyneempää kulttuuria. Kolonialismin ajalla on ollut Afrikkaan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Afrikka saattaisi olla saattaisi nykyään olla hyvinkin erilainen maanosa, jos sillä ei olisi kannettavanaan siirtomaa-ajan perintöä.
Termit kehitysmaa ja kehittyvä maa ovat nykyään hyvin haasteellisia, ja joidenkin tulkintojen mukaan kehitysmaita ei enää ole olemassa. Moni kehittyvät maa on nykyisin usealla eri osa-aluealla jo teollisuusmaiden tasolla, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan koko valtioiden luokittelusta tulisi päästä eroon. Tästä huolimatta termit ovat kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, eikä niiden käytölle näy lähitulevaisuudessa loppua. Ihmeellinen esimerkki on Kiina, joka on vielä hetki sitten luokiteltu kehitysmaaksi, vaikka sen teollisuus on kasvanut valtavaksi.
Monella nykyisellä kehittyvällä maalla on historia siirtomaana, ja moni kolonialismin vaikutuksista näkyy nykypäivänäkin. Siirtomaa-aikana monet valtiot alistettiin viljelemään vain yhtä tai kahta kasvilajia, mikä on johtanut maatalouden yksipuolistumiseen. Lisäksi esimerkiksi Afrikassa nykyiset valtioiden rajat ovat täysin siirtomaavaltojen tekemiä, eivätkä ne noudata luonnollisia heimorajoja. Heimojen välille tehdyt keinotekoiset rajat vaikeuttavat valtioiden demokraattista kehitystä. Kolonialismista on kuitenkin ollut siirtomaille myös hyötyä: siirtomaaisännät toivat alueille muun muassa uutta teknologiaa ja uutta kehittyneempää kulttuuria. Kolonialismin ajalla on ollut Afrikkaan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Afrikka saattaisi olla saattaisi nykyään olla hyvinkin erilainen maanosa, jos sillä ei olisi kannettavanaan siirtomaa-ajan perintöä.
Termit kehitysmaa ja kehittyvä maa ovat nykyään hyvin haasteellisia, ja joidenkin tulkintojen mukaan kehitysmaita ei enää ole olemassa. Moni kehittyvät maa on nykyisin usealla eri osa-aluealla jo teollisuusmaiden tasolla, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan koko valtioiden luokittelusta tulisi päästä eroon. Tästä huolimatta termit ovat kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, eikä niiden käytölle näy lähitulevaisuudessa loppua. Ihmeellinen esimerkki on Kiina, joka on vielä hetki sitten luokiteltu kehitysmaaksi, vaikka sen teollisuus on kasvanut valtavaksi.
Vad är ett utvecklingsland?
Ett sätt att fördela världens länder till två kategorier är industriländer och utvecklingsländer. Typiskt för utvecklingsländerna är bland annat låg bruttonationalprodukt, fattigdom, brist på utbildning och allmän läskunnighet och problem med hälsovård vilket leder exempelvis till hög barndödlighet. Industriländer som till exempel Finland och Tyskland, har fungerande industrier och mycket hög utvecklade samhällen vilket leder till en hög levnadsstandard.
Många av de nuvarande u-länderna har varit kolonier och flera av kolonialismens effekter syns fortfarande idag. Under kolonitiden tvingades många kolonier till att odla endast en eller två växtarter vilket har lett till att jordbruket har blivit mycket ensidigt. I Afrika är dessutom många av de nuvarande landgränserna helt gjorda av kolonimakter och gränserna uppfyller inte de naturliga gränserna av folkslagen. Gränserna mellan folkslagen försvårar ländernas utveckling till bättre demokrati. Kolonialismen har ändå också nyttat länderna i Afrika. Kolonimakterna hämtade med sig till exempel ny teknologi och mer utvecklad kultur. För att sammanfatta kolonialismens effekter på Afrika, finns det både negativa och positiva konsekvenser. Man kan undra om Afrikas länder skulle idag klassas som industri länder om de i lugn och ro skulle ha fått chansen att bli industrialiserat utan att kolonialismen skulle ha tagit över kontrollen i Afrika.
Termen utvecklingsland är numera mycket besvärligt och enligt några tolkningar finns det inte alls utvecklingsländer mera. Många av utvecklingsländerna har nått samma nivå på många delområden som industriländerna och enligt några experter borde man låta bli att klassificera länder. Oavsett det här använder man termen fortfarande och det syns inte ett slut för det. Som ett ovanligt exempel är Kina, som har klassats som ett utvecklingsland fastän Kina idag är det mest producerande landet.
Många av de nuvarande u-länderna har varit kolonier och flera av kolonialismens effekter syns fortfarande idag. Under kolonitiden tvingades många kolonier till att odla endast en eller två växtarter vilket har lett till att jordbruket har blivit mycket ensidigt. I Afrika är dessutom många av de nuvarande landgränserna helt gjorda av kolonimakter och gränserna uppfyller inte de naturliga gränserna av folkslagen. Gränserna mellan folkslagen försvårar ländernas utveckling till bättre demokrati. Kolonialismen har ändå också nyttat länderna i Afrika. Kolonimakterna hämtade med sig till exempel ny teknologi och mer utvecklad kultur. För att sammanfatta kolonialismens effekter på Afrika, finns det både negativa och positiva konsekvenser. Man kan undra om Afrikas länder skulle idag klassas som industri länder om de i lugn och ro skulle ha fått chansen att bli industrialiserat utan att kolonialismen skulle ha tagit över kontrollen i Afrika.
Termen utvecklingsland är numera mycket besvärligt och enligt några tolkningar finns det inte alls utvecklingsländer mera. Många av utvecklingsländerna har nått samma nivå på många delområden som industriländerna och enligt några experter borde man låta bli att klassificera länder. Oavsett det här använder man termen fortfarande och det syns inte ett slut för det. Som ett ovanligt exempel är Kina, som har klassats som ett utvecklingsland fastän Kina idag är det mest producerande landet.