Suomalaisten käsitys Afrikkalaisesta elämästä
Haastattelimme koulukavereitamme ja kysyimme millaisia mielikuvia heillä on afrikkalaisten lasten koulunkäynnistä. Kysymykset koskivat kouluympäristöä, opetusmenetelmiä, koululaisen arkipäivää ja sitä, ketkä afrikassa pääsevät kouluun.
Yleinen mielikuva koululaisten elämästä oli, että olosuhteet ovat puutteellisia joka osa-alueella. Monella oli käsitys, että vain todella harva lapsi saa mahdollisuuden koulunkäyntiin, loput tekevät töitä ja hankkivat perheelleen elannon. Tämä riippuu kuitenkin siitä, missä päin Afrikkaa ollaan. Esim. Etelä-Afrikan tiedettiin olevan kehittyneempi kuin Kenia. Kouluympäristöä kuvailtiin kurjaksi ja ahtaaksi, oletuksena, että käytössä on vain yksi luokka, jossa kaikki lapset ovat. Koulun ajateltiin sijaitsevan kaiken muun seassa, tai pitkän matkan päässä todella syrjässä muusta asutuksesta. Opetusmenetelmien arveltiin olevan alkeellisia ja opetuksen melko ammattitaidotonta. Joku arveli, ettei Afrikassa ole mahdollisuutta käyttää elektroniikkaa opetuksen apuna.

Yleinen mielikuva koululaisten elämästä oli, että olosuhteet ovat puutteellisia joka osa-alueella. Monella oli käsitys, että vain todella harva lapsi saa mahdollisuuden koulunkäyntiin, loput tekevät töitä ja hankkivat perheelleen elannon. Tämä riippuu kuitenkin siitä, missä päin Afrikkaa ollaan. Esim. Etelä-Afrikan tiedettiin olevan kehittyneempi kuin Kenia. Kouluympäristöä kuvailtiin kurjaksi ja ahtaaksi, oletuksena, että käytössä on vain yksi luokka, jossa kaikki lapset ovat. Koulun ajateltiin sijaitsevan kaiken muun seassa, tai pitkän matkan päässä todella syrjässä muusta asutuksesta. Opetusmenetelmien arveltiin olevan alkeellisia ja opetuksen melko ammattitaidotonta. Joku arveli, ettei Afrikassa ole mahdollisuutta käyttää elektroniikkaa opetuksen apuna.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin