Kauhajoen Hyypässä on asuttu jo 6500 eKr. Eräkaudella 1200-1577 pohjalaisten ja hämäläisten eränkäyntiraja kulki Rauhaluomassa. Kauhajoen ensimmäiset uudistilat perustettiin 1569-1572. Hyypän tiloista ilmeisesti Korhonen on vanhin. 1600-luvulla raivattiin Hyyppään useita tiloja. Maatilat olivat pieniä 1900-luvulle asti. Pellot, rakennukset, tiet ja sillat ovat muokanneet kulttuurimaisemaa.

Asutuksen sijoittuminen

Luonnonolosuhteet ovat vaikuttaneet siihen, mihin asutus ja pellot ovat sijoittuneet. Maalaji vaikuttaa siihen, miten kasvit kasvavat. Peltoja raivattiin mieluiten alueille, joissa oli viljeykseen sopivaa ravinteikasta maata. Jääkauden jälkeiset sulamisvaiheet ja kallioperän muodot puolestaan määräsivät kauan sitten sen, mihin minkäkinlaista maa-ainesta asettui. Uudisraivaajien sijoittumiseen vaikutti myös kulkuyhteydet. Joet ja muut vesistöt olivat tärkeimpiä kulkureittejä ennen teiden rakentamista. Asuttaminen on edennyt jokien alajuoksulta vähitellen latvavesille. Näin Kauhajoen asutus sijoittui vähitellen ravinteikkaille jokien varsille. Myös maastonmuodot ja ilmansuunnat vaikuttivat siihen, mihin kannatti viljelykset sijoittaa, koska auringon valo ja lämpö jouduttavat kasvua ja tekevät asumisestakin mukavampaa. Maastonmuodot vaikuttavat myös viljelijöiden ikuiseen viholliseen eli hallaan, koska kylmä ilma pyrkii alaspäin, lämmin ylöspäin. Hallan riski on suurempi alavilla mailla eli laaksoissa, kun taas ylempänä rinteissä hallanvaara vähenee. Turvemaat ovat hallanarkoja, koska turve johtaa huonosti lämpöä etenkin kuivana. Hallan riski on pienin kukkuloilla ja vesistöjen rannoilla.

Kuva: Hyypässä asutus on keskittynyt jyrkkien rinteiden yläpuolella sijaitseville tasaisemmille alueille. Joki virtaa laakson pohjalla.