Kolmenlaista kulttuurimaisemaa

Miten asutus on sijoittunut Kauhajoella

Kauhajoen kulttuurimaiseman voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Asutus ja pellot keskittyivät alkujaan alaviin tasaisiin jokilaaksoihin. Ylempänä metsäisillä selänteillä kulttuurimaisema kehittyi eri suuntaan. Kolmantena kokonaisuutena on keskustaajama, joka on kehittynyt voimakkaasti vasta noin 50 vuoden ajan eli 1960-luvulta alkaen.

Kartta:
Kauhajoen kulttuurimaisemien aluejako. Keskustaajama on merkitty punaisella, viljelyaukeat valkoisella ja selännealueitten kulttuurimaisemat sinisellä.

Nykyiset viljelyaukeat Sahankylää lukuunottamatta ja asutus niiden yhteydessä alkoivat muotoutua 1500-luvulta alkaen ja kehittyivät lähes nykyisiksi 1900-luvun alkuun mennessä.

Kauhajoen itäiset ja eteläiset osat ovat karuja metsäisiä selännealueita. Ne kuluvat Pohjanmaan ja Järvi-Suomen erottavaan vedenjakajaseutuun. Selännealueilla on sekä metsiä, soita, suosta raivattuja peltoja että loivia harjuja.

Keskustan sijainti vakiintui aikoinaan käytännöllisistä syistä. Se sijaitsee tiheimmin asutun jokilaakson keskellä keskeisten maanteiden yhtymäkohdassa. Keskustakin sijoittuu joen varrelle nauhamaisesti. Ennen 1930-lukua keskustassa oli vain vähän kauppoja ja palveluita, joten siellä käytiin lähinnä kirkossa ja käräjillä. Elinkeinonvapauslain (1879) myötä maaseudullakin sai käydä kauppaa, mutta aluksi tavaroita myytiin kotoa käsin.

Kun rautatie ja rautatieasema rakennettiin 1919, Aronkylä kehittyi teollisuuden ja kaupan keskuksena. Koskenkylässä koski loi edellytykset vesivoima hyödyntämiselle, mikä vaikutti asutuksen lisääntymiseen.

Kirkonkylään alkoi keskittyä palveluita 1930-luvulta alkaen. Aronkylä ja Kainasto olivat tuolloin jo tärkeitä keskuksia rautatien ja teollisuuden takia. Kirkonkylä kehittyi kuitenkin nopeammin. Omakotitaloalueita alkoi muodostua 1950-luvulla. Nykyisin keskusta on noin neljä kilometriä pitkä peltojen ympäröimä keskus, jossa on kirkko, kauppoja, kouluja, virastoja ja asutusta.


Kuvat: Yläkuvassa Topeekaa 1938. Etualalla näkyvä vanha seurakuntatalo on rakennettu 1924. Keskimmäisessä kuvassa sama maisema 1950 -luvun alkupuolella. Keskellä kuvaa yläreunassa näkyy jo vuonna 1953 rakennettu kunnantalo, jossa toimii nykyisin kansalaisopisto. Alakuvassa sama maisema 2012.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä