19.2.2018

Kooste:

• Kaikille fyke-opettajille omat luokat (5kpl). Ei siirtymisiä joka tunti eri luokkaan. Jos jokaisella opettajalla on oma luokka, ei erillistä työtilaa välttämättä tarvita. Tällä hetkellä opettajilla kuluu todella paljon aikaa siirtymiin luokista toiseen, tämän ajan voisi käyttää hyödyksi.
• Lukion fyke-luokat ovat suurempia kuin peruskoulun luokat, johtuen suuremmista oppilasmääristä. Lukiolle kaksi enemmän laboratoriomaista luokkaa ja peruskoululle kolme luokkaa joissa voidaan opettaa myös matematiikkaa tai muita oppiaineita, opetusvälineet olisivat suurimmaksi osaksi fyke-varastossa.
• Ei oppilasvesipisteitä fyke-luokkiin, vaan astianpesukone. Fyke-luokkiin kaappi työtakeille ja työkengille ja kemian astioille. Luokkiin pimennysverhot.
• Kaikkiin fyke-luokkiin yhteys fykevarastoon, josta olisi myös pääsy käytävään. Varaston ovelle ei kynnystä. Varastoon kemikaaleille erillinen ilmanpoisto. Varastoon ei avohyllyjä vaan ovellisia liikuteltavia hyllyjä.
• Opettajille aineryhmäkohtaiset työtilat, ei isoa yhteistä työtilaa. Pienissä yksiköissä melu pysyy aisoissa.
• Oppilastyöskentelypisteet luokan sivuille seisontakorkeuteen, jossa sähköt.
• Erillisiä yhden hengen vessoja. Sisäänkäynti suoraan käytävältä.
• Ei ikkunoita luokista käytäviin, lisää vain rauhattomuutta, turvallisuusriski.
• Alimpaan kerrokseen ikkunat sen verran ylös ettei ulkoa näe luokkiin.
• Ei auditoriolle, ruokalan hyödyntäminen auditoriona.
• Ei ulkovälitunteja, kengätön koulu.
• Jokaisen luokan väliin kunnon seinät, mahdollisimman vähän sermejä, avattavia väliseiniä. Ei avokonttorimaisuudelle.
• Mielestämme iso yhtenäiskoulu tulisi jakaa pienemmiksi moduuleiksi: alkuopetuksen siipi, luonnontieteen siipi, lukiosiipi, taito- ja taideainesiipi ym.
• Alakoulun fysiikan opetus omissa kotiluokissa.
• Luokkiin tarvitaan paljon valkoista tussitaulutilaa, mieluusti koko etuseinä.

• ÄÄNIERISTYS, IKKUNAT, VÄLISEINÄT Suuri luokka/halli/tila, jota jaetaan väliseinillä pienemmäksi tilaksi eri oppiaineiden käyttöön opetustilaksi ei mielestämme ole hyvä ratkaisu. Opetustilojen välisen äänieristyksen täytyy olla mahdollisimman hyvä. Myös luokan ulko-oven äänieristykseen on syytä satsata. Erityisopetustiloissa väliseiniä voi mielestäni käyttää. Myöskään musiikkiluokkaa ei voi sijoittaa minne tahansa (tai ainakin äänieristyksen on oltava hyvä). En ottaisi myöskään luokasta ikkunaa käytävälle.
• Mielestämme iso yhtenäiskoulu tulisi jakaa pienemmiksi moduuleiksi: alkuopetus (0-2), alakoulu (3-6), yläkoulun aineopetusryhmät (luonnontiede, kielet, taito- ja taideaineet, ym), lukio. Koulussa olisi pienempiä yksiköitä yhden koulun alaisuudessa. Tämä antaa myös turvallisuuden tunteen. Voisiko koulun olla tähden mallinen, jossa keskellä on yhtenäinen ruokalatila, josta lähtisi sakarat eri moduuleille.
• Luokkatiloista olisi tehtävä tarpeeksi isoja ja niitä pitäisi tehdä määrällisesti tarpeeksi, mielummin liikaa kuin liian vähän. Uusien rakentaminen mahdotonta tai hyvin kallista. Varustelua voi tehdä myöhemminkin, jälkikäteen se ei ole sen kallimpaa. Eli mielummin enemmän luokkatiloja vähemmällä varustelutasolla, kuin toisinpäin.
• SUORAA PUHETTA KIERTOLAISUUDESTA: Nykyinen FYKEMA-systeemi ei toimi. Luokkatiloja on aivan liian vähän. Pahimmillaan esim. ryhmän jokainen viikon matematiikan oppitunti on eri luokassa eikä fysiikan tai kemian oppitunneista yksikään ole FYKE-luokassa. Välillä opettajien tunnit ovat samassa luokkatilassa päällekkäin, eikä ole opetustilaa ollenkaan.
• Nykyiset fyke-luokat (kaksi kappaletta) ovat riittämättömiä opetusryhmien lukumäärään nähden, tällä hetkellä kaikkea peruskoulun ja lukion fyke opetusta ei ole saatu järjestymään näissä luokissa. Tämä on ollut fyke-opetuksen ongelma jo vuosia vanhassa koulussa. Uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antaminen edellyttäisi myös opetuksen järjestämistä siihen sopivissa tiloissa. Ratkaisu: Lukioon kaksi varustettua laboratorioluokkaa (yksi fysiikalle, yksi kemialle), peruskouluun kolme fyke-töiden tekemiseen soveltuvaa normaalia luokkaa, joista pääsee fyke-varastoon. Varastosta tulisi myös olla ovi käytävään. Itse luokan varustelu ei tällöin olisi juuri normaalia luokkaa kallimpaa, jos kaikki välineet säilytetään varastossa. Varastoon 1 kiinteä ja kaksi siirrettävää vetokaappia.
• FYKE-VARASTO: Jokaisesta FYKEMA-luokasta on oltava suora pääsy FYKE-varastoon. Fysiikan ja kemian välineet voi säilyttää samassa varastohuoneessa. Lasitavaraa lukuun ottamatta välineitä ei kannata säilyttää luokassa. Välineistöä tarvitaan vähemmän, kun kaikki välineistö on kaikkien luokkatilojen käytössä. Minimaalinen perusvarustus välineiden osalta luokkaan, kaikki muu harvemmin tarvittava varaston puolelle. Luokkaa ei tarvitse varustaa FYKE-välineillä (kuten nykyisin on tehty), riittää kun välineet on varastosta helposti haettavissa. Lukujärjestyksen voi laatia niin, että kaikki ryhmät ei opiskele esim. fysiikkaa kevätlukukaudella, vaan jokin ryhmä opiskelee kemiaa. Tällöin välineiden riittävyydestä ei todennäköisesti tule ongelmaa ja opettajat voivat sopia välineiden käytöstä keskenään.
   
• LUOKKATILAT: Yläkoulu 3 luokkatilaa (3 opettajaa). Jokaisessa luokassa oltava valmius opettaa fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa (sekä englantia LEIK). Erillisiä matematiikan ja tietotekniikan luokkia ei tarvita. Kolmannessa luokassa valmius opettaa tietotekniikkaa kannettavilla tietokoneilla. Kolmella luokkatilalla selvitetään yläkoulun fysiikan, kemian, matematiikan, tietotekniikan ja osa englannin opetuksesta.
• Lukiolle omat 2 FYKE luokkaa. Lukion luokat voisivat olla varustelutasoltaan parempia. Yläkoulun luokissa pyritään monikäyttöisyyteen. Lukion luokat voivat olla enemmän laboratorioita. Yläkoulun luokat ovat helpommin muunnettavissa myöhemmin esim. täysin muiden oppiaineiden käyttöön. Täydellisesti varustellussa laboratoriossa on vaikeampi opettaa muita oppiaineita. 
• ALAKOULUN FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESTA: Olen ollut joitakin vuosia sitten laatimassa alakoulun fysiikan ja kemian opetuksen opetussuunnitelmaa. Joten… ajatuksia siitä. Lähtisin alakoululaisten tapauksessa kotiluokka ajatuksesta. Kaikki oppiaineet pyritään opettamaan samassa omassa kotiluokassa alakoulun puolella. Teimme opetussuunnitelmassa linjauksen, että alakoulun kemian opetuksessa ei käytetä mitään oikeita kemikaaleja (turvallisuus). Kaikki alakoulun ”kemikaalit” on löydyttävä ruokakaupasta. Siis sokeria, vehnäjauhoja, maitoa, jne. Kemian astiastoa tai suojavaatetusta ei tarvita. Työt pitäisi pyrkiä toteuttamaan esim. kertakäyttöastioilla (pahvimukit) tai muuten äärimmäisen yksinkertaisilla halvoilla astioilla. Alakoulussa työskentelyn täytyy olla ennen kaikkea turvallista, en lähtisi tuomaan alakoululaisia lainkaan oikeaan FYKE-luokkaan. Samoin fysiikan opetuksessa alakoulun välineistö on äärimmäisen yksinkertaista. Fysiikan opetus voi olla alakoulussa enemmän omasta luokasta löytyvistä materiaaleista askartelua. Jos välineistöä oikeasti tarvitaan, sen hankkii alakoulun kotiluokkaan muutamalla sadalla eurolla. Alakoululaisia ei ole syytä eikä järkevää lähteä juoksuttamaan yläkoulun puolelle, eikä erillisiä alakoulun FYKE-luokkia tarvita.
• OPETTAJAN PÖYTÄ: Opettajanpöydän ei tarvitse olla kiinteä, eikä taulun edessä, ei vesipistettä. Pöydän oltava sen verran tilava ja hapon kestävä että sen päällä voi tehdä demonstraatioita ja että sen voisi nostaa seisontakorkeudelle. Sijoitettava siten, että ei haittaa näkyvyyttä. Nykyisin esim. opettajan työpöydän kraana haittaa taululle näkemistä. Opettajan käytössä olevat pöydät luokan sivulle (esim. L-muoto), jotta ne (ja niille kasatut tavarat ja laitteistot) eivät ole videotykin kuvan edessä.
• Pistorasiat oppilaille sivuseinille. Ei kattoon eikä pylvästä. Oppilastyöskentelytasot luokan sivuille seisontakorkeudelle. Luokkiin ei tarvita oppilastiskipisteitä, tiskaaminen hoidetaan astianpesukoneilla.
• PULPETIT JA SÄHKÖT: Oppilasmäärän mukaan tavallisia pulpetteja matematiikan opetukseen normaalisti sijoitettuna. Luokan vasemmalle ja oikealle sivuseinustalle kemikaalin kestäviä pulpetteja oppilastöitä varten. Oppilastyöt tehtäisiin siis luokan seinustoilla, tällöin ei tarvittaisi luokan katosta roikkuvia sähköjohtoja, voisi olla kiinteät pistorasiat oppilassähköjä varten luokan sivuseinissä. Koetilanteessa oppilaat voi myös kätevästi ja helposti sijoittaa istumaan erilleen toisistaan, jos luokan seinustoilla on käytettävissä ylimääräisiä oppilastyöpulpetteja. Pulpettien siirtelyjä ei tarvita.
• ERIYTYSTILA/KIRJAVARASTO/VÄLITUNTITOIMINTATILA (3 kpl - kunkin luokan yhteyteen): Mitoitettu esim. 2 oppilasta + opettaja. Käyttötarkoitukset: tukiopetus, rinnakkaisopetus, rästikokeen tekijät, erityisopetus, FYKEMA välituntitoiminta, kirjavarasto, rauhallinen tila keskittymiskyvyttömälle oppilaalle. Nykyisin esim. rästikokeen tekijät joutuu sijoittamaan käytävälle. FYKE-varastoon oppilaita ei saa päästää, eikä sijoittaa koetta tekemään.
• ASTIANPESUKONEET: Jokaiseen fyke-luokkaan oma astianpesukone ja kaksi vesipistettä. Säästetään astianpesuharjoissa ja pesuaineen määrässä. Ei myöskään tarvita 8 – 10 kpl tiskauspisteitä ja lavuaareja. Voisi riittää 2 lavuaaria - joissakin oppilastöissä tarvitaan vettä. Jos astioiden annettaisiin kuivua astianpesukoneessa, selvittäisiin ilman kuivauskaappeja. (Lusikat, pipetit, lasisauvat jne. tippuu kuitenkin kuivauskaapin ritilöiden läpi.) Pienet säilytyskaapit astioille kuitenkin tarvitaan. Astioiden palautus voisi olla suoraan astianpesukoneeseen. Kemian opetuksessa käytetään haitallisia kemikaaleja, on epäilyttävää laittaa oppilaita tiskaamaan astioita käsin. Käsin pesten astiat ovat myöskin aina likaisia, ei puhdistu. Oppilaiden tiskaaminen käsin aiheuttaa myös sähköiskun riskin. Vesi ja sähkö yhdistelmä FYKEMA-luokassa ei ole hyvä vaihtoehto. Kun käsintiskauspisteitä ei rakenneta, luokka on halvempi ja helpompi muuntaa myöhemmin muuhun käyttöön. Luokkiin ei myöskään tarvita kuivauskaappeja. Astianpesukoneen viereen lasiovellinen kaappi kemian lasiastioille.
• PIMENNYSVERHOT: Tarvitaan ikkunoihin fysiikassa valo-opin töihin. Ilman pimennysverhoja luokkaa ei saa tarpeeksi pimeäksi. Sälekaihdin ei riitä.
• AV-VÄLINEISTÖ: Luokkiin tarvitaan paljon valkoista tussitaulutilaa, mieluusti koko etuseinä. Valkotaululle heijastetaan kahdella videotykillä kuvaa, toinen tietokoneelta ja toinen dokukameralta. Ei sellaisia valkotauluja joiden päälle ei voi piirtää tussilla. Tietokone (1), videotykki (2), dokumenttikamera (1) ja kaiuttimet riittää. Ei liitutaulua. Älytaulua ei tarvita. (Menee helposti rikki, kallis, käyttö vähäistä, tekniikka vanhenee, ei oikeasti tarvita.) Videotykin kuvan voi heijastaa riittävän ison tussitaulun pintaan. Taulutussilla pitää päästä kirjoittamaan videotykin kuvan päälle. Tussitaulu/videotykkitaulu mahdollisimman suuri, jotta videotykin kuvan saa suureen kokoon. Valkokangasta ei tarvita, TV:tä ei tarvita.
• WC-KOMMENTTI: Toimivaksi havaittu ratkaisu: 1) Erillisiä yhden hengen vessoja. Sisäänkäynti suoraan käytävältä. Ei mitään WC-hallitilaa, jossa voi viettää aikaa. 2) Valvontakamera käytävälle seuraamaan vessaan menijöitä. Ilkivallan selvittely on helppoa. 3) Palohälytin WC:n kattoon. Hälytys lähtee suoraan paloasemalle. Estää WC:ssä tupakoinnin. 4) WC:t jaettu eri puolille koulua. Alakoululla, yläkoululla ja lukiolla omat WC:t eri puolilla koulua. 5) Tytöille ja pojille ei tarvitse olla omat WC:t.
• AUDITORIO-KOMMENTTI: Erillistä auditoriota ei mielestämme tarvita, sillä niissä monesti käyttöaste on hyvin alhainen. Suuntaisimme auditoriorahat luokkatiloihin. Sillä rahalla saa varmasti 2 – 4 kpl luokkia. Erillinen auditorio vie liikaa tilaa ja on käyttötunteihinsa nähden aivan liian kallis. Järkevämpää on hyödyntää monitoimitaloa ja rakentaa ruokalasta sellainen, että sitä voi tarvittaessa käyttää auditorion/kokoustilan tavoin. Vertaa Äänekosken lukio ja Vaajakosken yhtenäiskoulu.
• KOMMENTTI ULKOVÄLITUNNEISTA: Olemme yhdessä sitä mieltä että ulkovälitunneista kannattaisi luopua. Koululla pitää tehdä päätös, ajetaanko oppilaat välitunneilla tai edes yhdellä välitunnilla päivän aikana ulos. Tämä vaikuttaa toimivaan koulun pohjapiirustukseen. Jos oppilaat ajetaan ulos, mitään sokkeloita, piilopaikkoja tai monimutkaisia rakenteita ei voi rakentaa. Ehdottaisin, että kaikilla välitunneilla oppilaiden ulos meneminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällöin koulun sisälle (ja ulos) voidaan rakentaa välituntitoimintapaikkoja. Yläkoulun FYKEMA-luokkien lähistöllä voisi olla urheilupisteitä.
• 
  
  

Hankasalmella 19.2.2018

Arja Woerner

Elina Syrjälä

Satu Pelkonen

Janne Luukkonen

Kai Leikola