WC-KOMMENTTI: Soitin edelliselle työpaikalle, jonne oli juuri tehty koulun WC-remontti. Toimivaksi havaittu ratkaisu: 1) Erillisiä yhden hengen vessoja. Sisäänkäynti suoraan käytävältä. Ei mitään WC-hallitilaa, jossa voi viettää aikaa. 2) Valvontakamera käytävälle seuraamaan vessaan menijöitä. Ilkivallan selvittely on helppoa. 3) Palohälytin WC:n kattoon. Hälytys lähtee suoraan paloasemalle. Estää WC:ssä tupakoinnin. 4) WC:t jaettu eri puolille koulua. Alakoululla, yläkoululla ja lukiolla omat WC:t eri puolilla koulua. 5) Tytöille ja pojille oli omat WC:t.
AUDITORIO-KOMMENTTI: Auditoriota ei tarvita. Olin 15 vuotta töissä koululla, jossa oli hyvä auditorio. Käyttöaste oli erittäin alhainen. Maksimissaan käyttötunteja tuli 2 – 4 tuntia / kuukausi. Joskus jopa vähemmän. Opetustilana sitä ei opettajat käyttäneet. Kokous tai kaksi siellä oli joka kuukausi (johon se oli turhan iso tila), muuta käyttöä ei ollut. Itse käyttäisin auditoriorahat luokkatiloihin. Sillä rahalla saa varmasti 2 – 4 kpl luokkia. Järkevämpää on hyödyntää monitoimitaloa ja rakentaa ruokalasta sellainen, että sitä voi tarvittaessa käyttää auditorion/kokoustilan tavoin. Erillinen auditorio vie liikaa tilaa ja on käyttötunteihinsa nähden aivan liian kallis. Sitä ei oikeasti tarvita.
KOMMENTTI ULKOVÄLITUNNEISTA: Koululla pitää tehdä päätös, ajetaanko oppilaat välitunneilla tai edes yhdellä välitunnilla päivän aikana ulos. Tämä vaikuttaa toimivaan koulun pohjapiirustukseen. Jos oppilaat ajetaan ulos, mitään sokkeloita, piilopaikkoja tai monimutkaisia rakenteita ei voi rakentaa. Ehdottaisin, että kaikilla välitunneilla oppilaiden ulos meneminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällöin koulun sisälle (ja ulos) voidaan rakentaa välituntitoimintapaikkoja. Itse ottaisin mielelläni yläkoulun FYKEMA-luokkien lähistölle seinään pultattuna leuanvetotangon (tanko, jolla otetta voi vaihtaa), dippitelineen ja ehkä jonkinlaisen laatikon (laatikon päälle nousuja varten). Siis yksinkertainen crossfit-treenipiste. Kaikki seinään kiinnitettynä, että tavarat pysyvät paikoillaan. Käytännössä nuo on lähes ikuisesti kestäviä välineitä.
ÄÄNIERISTYS, IKKUNAT, VÄLISEINÄT ? ONKO HEITÄ ? Suuri luokka/halli/tila, jota jaetaan väliseinillä pienemmäksi tilaksi eri oppiaineiden käyttöön opetustilaksi ei toimi. Olen keskustellut asiasta monen entisen työtoverin kanssa (jotka ovat sellaisessa opettaneet) ja olen myös itse opettanut sellaisessa. Opiskelurauha häviää täysin, meteli, videoääni jne. kuuluu viereisestä tilasta. Kokeen aikana viereisessä tilassa on menossa maailmansota jne. Sekä oppilailta, että opettajalta menee hermot. Ei toimi. Opetustilojen välisen äänieristyksen täytyy olla mahdollisimman hyvä. Myös luokan ulko-oven äänieristykseen on syytä satsata. Erityisopetustiloissa väliseiniä voi mielestäni käyttää. Myöskään musiikkiluokkaa ei voi sijoittaa minne tahansa (tai ainakin äänieristyksen on oltava hyvä). On kokemusta opetustilasta, jonne kuului bändisoitto lähes jatkuvasti. Opetuksesta ja opiskelusta ei tullut juurikaan yhtään mitään. En ottaisi myöskään luokasta ikkunaa käytävälle. Käytävällä liikkuvat oppilaat koputtelevat/kurkistelevat ikkunasta ja häiritsevät.
ALAKOULUN FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESTA: Olen ollut joitakin vuosia sitten laatimassa alakoulun fysiikan ja kemian opetuksen opetussuunnitelmaa. Joten… ajatuksia siitä. Lähtisin alakoululaisten tapauksessa kotiluokka ajatuksesta. Kaikki oppiaineet pyritään opettamaan samassa omassa kotiluokassa alakoulun puolella. Teimme opetussuunnitelmassa linjauksen, että alakoulun kemian opetuksessa ei käytetä mitään oikeita kemikaaleja (turvallisuus). Kaikki alakoulun ”kemikaalit” on löydyttävä ruokakaupasta. Siis sokeria, vehnäjauhoja, maitoa, jne. Kemian astiastoa tai suojavaatetusta ei tarvita. Työt pitäisi pyrkiä toteuttamaan esim. kertakäyttöastioilla (pahvimukit) tai muuten äärimmäisen yksinkertaisilla halvoilla astioilla. Alakoulussa työskentelyn täytyy olla ennen kaikkea turvallista, en lähtisi tuomaan alakoululaisia lainkaan oikeaan FYKE-luokkaan. Samoin fysiikan opetuksessa alakoulun välineistö on äärimmäisen yksinkertaista. Fysiikan opetus voi olla alakoulussa enemmän omasta luokasta löytyvistä materiaaleista askartelua. Jos välineistöä oikeasti tarvitaan, sen hankkii alakoulun kotiluokkaan muutamalla sadalla eurolla. Alakoululaisia ei ole syytä eikä järkevää lähteä juoksuttamaan yläkoulun puolelle, eikä erillisiä alakoulun FYKE-luokkia tarvita.
SUORAA PUHETTA KIERTOLAISUUDESTA: Nykyinen FYKEMA-systeemi ei toimi. Luokkatiloja on aivan liian vähän. Pahimmillaan esim. ryhmän jokainen viikon matematiikan oppitunti on eri luokassa eikä fysiikan tai kemian oppitunneista yksikään ole FYKE-luokassa. Välillä on opettajien tunnit samassa luokkatilassa päällekkäin, eikä ole opetustilaa ollenkaan. Täytyy etsiä jokin paikka missä voisi pitää tunnin. Oppilaat on sekaisin, eikä opettajatkaan tiedä missä heidän tuntinsa ovat. Vähän väliä löytää itsensä väärästä luokkatilasta ympäri koulua ravatessaan. Ja oppilaat on myöhässä, kun eivät löydä oikeaa luokkaa. Ja sitten kun löytävät oikeaan luokkaan niin ovat sekaisin istumapaikoista. Yllättäen edellisen opettajan jäljiltä pulpetteja puuttuu tai ne onkin järjestelty täysin uusiksi, eikä istumajärjestys pidä lainkaan paikkaansa. Oppilaat eivät muista omaa istumapaikkaansa, kun jokainen saman oppiaineen tunti on eri luokassa ja eri luokissa pulpetit on aivan eri tavoin järjestetty. Luokkatilan vaihtelu aiheuttaa oppilaissa hämmennystä, sekaannusta ja rauhattomuutta. Lisää työrauhaongelmia. Tällaista tulisi yläkoulussa kaikin keinoin välttää. Matematiikan oppitunneista ei tule mitään ilman melko täydellistä opiskelurauhaa.
Mahdollisimman monelle opettajalle tulisi olla yläkoulun puolella oma luokkatila. Kaikissa aineyhdistelmissä tämä ei välttämättä ole mahdollista - joskin meidän aineryhmässä asia on järjestettävissä. Jokainen opettaja vastaa luokkatilansa siisteydestä, välineiden ja kalusteiden kunnosta. Opettajien kiertäminen eri luokissa pitämässä tunteja on saatava loppumaan, ainakin minimoitava (kaikissa aineryhmissä). Nykyinen systeemi on johtanut tilanteeseen, jossa opettajat eivät tee istumajärjestyksiä, luokan sotkemisia ei seurata, eikä selvitellä. Luokkaan tuntia pitämään tullessa saattaa olla vastassa pyyhkimätön taulu, limsapulloja, karkkipapereita, paperisilppua lattialla, seiniin, pulpetteihin ja tuoleihin piirreltyjä ja kirjoiteltuja törkeyksiä, teroittimen roskia lattialla ja pulpetilla, tietokonetta on säädetty eikä videotykki tai dokumenttikamera toimi, äänet ei kuulu, pulpetit on sekaisin, sotkuinen opettajan pöytä, tiskaamattomia astioita, tarvittavia välineitä ei löydy kun ne on eri luokissa eri paikoissa (tai ne on kokonaan loppu). Ylipäätään siis kaikenlaisia käytännön ongelmia, jotka vaikeuttavat opetusta ja oppimista (ja antavat koulusta toimimattoman kuvan) . Itse olen melko väsynyt pesemään koulun seiniä ja pulpetteja, kun tiedän että ei ole minun tunneilla sotkettu. Mutta ei oikein kehtaisi pitää tunteja sotkuisessa luokassa, jossa lukee törkeyksiä seinillä ja pulpeteissa. Yhteisvastuu tuntuu tarkoittavan sitä, että kukaan ei vastaa mistään. Tai on liian kiire aivan eri puolelle koulua pitämään seuraavaa tuntia, niin asioita jää hoitamatta.
Välitunnit tulisi vapauttaa työn tekemiseen. Tällä hetkellä välitunnit kuluu luokkatilan vaihtamiseen. Tällaista tällä kertaa, jatkoa seuraa...
Janne Luukkonen, Satu Pelkonen, Kai Leikola 18.12.2017 klo 15 - 18
Muistio yläkoulun FYKEMA-opettajien palaverista (Janne Luukkonen). Saa kommentoida ja esittää parannusehdotuksia.
LUOKKATILAT: Yläkoulu 3 luokkatilaa (3 opettajaa). Jokaisessa luokassa oltava valmius opettaa fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa (sekä englantia LEIK). Erillisiä matematiikan ja tietotekniikan luokkia ei tarvita. Kolmannessa luokassa valmius opettaa tietotekniikkaa kannettavilla tietokoneilla. Kolmella luokkatilalla selvitetään yläkoulun fysiikan, kemian, matematiikan, tietotekniikan ja osa englannin opetuksesta.
Lukiolle omat 1-2 FYKE luokkaa. Lukion luokka voi olla varustelutasoltaan parempi. Yläkoulun luokissa pyritään monikäyttöisyyteen. Lukion luokka voi olla enemmän laboratorio. Yläkoulun luokat ovat helpommin muunnettavissa myöhemmin esim. täysin muiden oppiaineiden käyttöön. Täydellisesti varustellussa laboratoriossa on vaikeampi opettaa muita oppiaineita.
Seuraavat suunnitelmat koskevat siis vain yläkoulun FY-KE-MA-ATK-(ENG)-luokkia.
OPETTAJAN PÖYTÄ: Sijoitettava siten, että ei haittaa näkyvyyttä. Nykyisin esim. opettajan työpöydän kraana haittaa taululle näkemistä. Opettajan käytössä olevat pöydät luokan sivulle (esim. L-muoto), jotta ne (ja niille kasatut tavarat ja laitteistot) eivät ole videotykin kuvan edessä.
LASKINTELINE luokan seinään. Koulun (kunkin opettajan) laskimet ovat luokkatilan seinässä telineessä. Niitä ei kanneta ympäri koulua luokasta toiseen.
PUHELINTELINE luokan seinään. Oppitunnille tullessa oppilaat laittavat puhelimensa säilytykseen telineeseen.
MATERIAALIT: Ei pintoja, jotka voivat imeä kemikaaleja sisäänsä, tai muodostavat paloturvallisuusriskin.
PALOVAROITIN/PALOHÄLYTYS: Jos hälytys reagoi savuun, ja menee suoraan palolaitokselle pitää olla esim. ajastimella ohitettavissa. Tulee muuten vääriä hälytyksiä.
ALKUAINEIDEN JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ: Ei tarvita luokan perälle suurena kankaana. Epäkäytännöllinen, kallis, repeää, hajoaa, mahdollisesti sotketaan. Jaksollisen järjestelmän voi näyttää videotykillä.
ASTIANPESUKONEET: Jokaiseen luokkaan oma astianpesukone. Säästetään astianpesuharjoissa ja pesuaineen määrässä. Ei myöskään tarvita 8 – 10 kpl tiskauspisteitä ja lavuaareja. Voisi riittää 2 lavuaaria - joissakin oppilastöissä tarvitaan vettä. Jos astioiden annettaisiin kuivua astianpesukoneessa, selvittäisiin ilman kuivauskaappeja. (Lusikat, pipetit, lasisauvat jne. tippuu kuitenkin kuivauskaapin ritilöiden läpi.) Pienet säilytyskaapit astioille kuitenkin tarvitaan. Astioiden palautus voisi olla suoraan astianpesukoneeseen. Kemian opetuksessa käytetään haitallisia kemikaaleja, on epäilyttävää laittaa oppilaita tiskaamaan astioita käsin. Käsin pesten astiat ovat myöskin aina likaisia, ei puhdistu. Oppilaiden tiskaaminen käsin aiheuttaa myös sähköiskun riskin. Vesi ja sähkö yhdistelmä FYKEMA-luokassa ei ole hyvä vaihtoehto. Kun käsintiskauspisteitä ei rakenneta, luokka on halvempi ja helpompi muuntaa myöhemmin muuhun käyttöön.
VETOKAAPPI: Vie luokasta paljon tilaa. Oltava, mutta onko pakko olla joka luokassa kiinteänä asennuksena? Siirreltäviäkin vetokaappeja on. Vetokaappia ei tarvita perusopetuksessa kovin usein, riittäisikö varastosta luokkaan siirrettävä malli ? (Itse en tarvitse vetokaappia kovin usein.) Palaverissa päädyttiin siihen, että joka luokassa on oltava oma vetokaappi.
NASTATAULUT: Ei nastatauluja luokan perälle tai muualle, oppilailla on houkutus kirjoitella, piirrellä ja sotkea niihin.
PIMENNYSVERHOT: Tarvitaan ikkunoihin fysiikassa valo-opin töihin. Ilman pimennysverhoja luokkaa ei saa tarpeeksi pimeäksi. Sälekaihdin ei riitä.
INTERNETYHTEYS: Tarvitaan.
PULPETIT JA SÄHKÖT: Oppilasmäärän mukaan tavallisia pulpetteja matematiikan opetukseen normaalisti sijoitettuna. Luokan vasemmalle ja oikealle sivuseinustalle kemikaalin kestäviä pulpetteja oppilastöitä varten. Oppilastyöt tehtäisiin siis luokan seinustoilla, tällöin ei tarvittaisi luokan katosta roikkuvia sähköjohtoja, voisi olla kiinteät pistorasiat oppilassähköjä varten luokan sivuseinissä. Katosta roikkuvat jatkojohdot ovat epäkäytännölliset, haittaavat näkyvyyttä, menevät helposti rikki ja joillakin oppilailla on kiusaus ”roikkua” niissä. Ei työpistekohtaisia ”imureita” kaasuille (vetokaappi on), ei vesipistettä työpisteen yhteyteen. Koetilanteessa oppilaat voi myös kätevästi ja helposti sijoittaa istumaan erilleen toisistaan, jos luokan seinustoilla on käytettävissä ylimääräisiä oppilastyöpulpetteja. Pulpettien siirtelyjä ei tarvita.
AV-VÄLINEISTÖ: Tietokone (1), videotykki (1), dokumenttikamera (1) ja kaiuttimet riittää. Ei liitutaulua. Älytaulua ei tarvita. (Menee helposti rikki, kallis, käyttö vähäistä, tekniikka vanhenee, ei oikeasti tarvita.) Videotykin kuvan voi heijastaa riittävän ison tussitaulun pintaan. Taulutussilla pitää päästä kirjoittamaan videotykin kuvan päälle. Tussitaulu/videotykkitaulu mahdollisimman suuri, jotta videotykin kuvan saa suureen kokoon. Valkokangasta ei tarvita, TV:tä ei tarvita.
LANGATON HIIRI/LASERPOINTER: Voisi olla koulun puolesta.
ULOSKÄYNNIT: Luokasta pitäisi päästä ulos kahden oven kautta. Toinen uloskäynti esim. hätätilanteessa FYKE-varaston läpi.
FYKE-VARASTO: Jokaisesta FYKEMA-luokasta on oltava suora pääsy FYKE-varastoon. Fysiikan ja kemian välineet voi säilyttää samassa varastohuoneessa. Lasitavaraa lukuun ottamatta välineitä ei kannata säilyttää luokassa. Välineistöä tarvitaan vähemmän, kun kaikki välineistö on kaikkien luokkatilojen käytössä. Minimaalinen perusvarustus välineiden osalta luokkaan, kaikki muu harvemmin tarvittava varaston puolelle. Luokkaa ei tarvitse varustaa FYKE-välineillä (kuten nykyisin on tehty), riittää kun välineet on varastosta helposti haettavissa. Lukujärjestyksen voi laatia niin, että kaikki ryhmät ei opiskele esim. fysiikkaa kevätlukukaudella, vaan jokin ryhmä opiskelee kemiaa. Tällöin välineiden riittävyydestä ei todennäköisesti tule ongelmaa ja opettajat voivat sopia välineiden käytöstä keskenään.
Pohdittavaksi jäi… Onko lukiolla ja yläkoululla yhteinen FYKE-varasto ? Varasto on toimivampi, mitä vähemmän siellä on tavaraa. Yläkoulu ei kaikkea lukion tarvitsemaa tarvitse. Vaarallisimmat kemikaalit voisi olla säilytyksessä lukion varastossa.
ERIYTYSTILA/KIRJAVARASTO/VÄLITUNTITOIMINTATILA (3 kpl - kunkin luokan yhteyteen): Mitoitettu esim. 2 oppilasta + opettaja. Käyttötarkoitukset: tukiopetus, rinnakkaisopetus, rästikokeen tekijät, erityisopetus, FYKEMA välituntitoiminta, kirjavarasto, rauhallinen tila keskittymiskyvyttömälle oppilaalle. Nykyisin esim. rästikokeen tekijät joutuu sijoittamaan käytävälle. FYKE-varastoon oppilaita ei saa päästää, eikä sijoittaa koetta tekemään.
OPETTAJIEN TYÖTILAT: Ei tarvita lainkaan. Kun luokkahuoneita on riittävästi, ne toimivat opettajien työtilana hyppytuntien aikana. Erillisessä yhteisessä työtilassa ei kuitenkaan voi tehdä työtä rauhassa. Säästetään myös tarvittavien tietokoneiden määrässä.
Mikäli luokkahuoneita ei ole tarpeeksi, niin siinä tapauksessa opettajien työtila tarvitaan. Miettisin myös vielä, olisivatko työpistekohtaiset imurit kuitenkin tarpeen. Parantaisivat luokan ilmanlaatua.
Luokkahuoneita pitää olla tarpeeksi. Jos jostain pitää tinkiä, tinkisin itse työtiloista. Jos on rahaa, niin työtilat voi olla. Voisiko eriytystilan ja työtilan yhdistää ? Sehän olisi tarkoitus olla jokaisessa yläkoulun luokassa. Tällä hetkellä meillä on jotkut eriytettävät oppilaat käytävässä. Niin ei voi olla, tänään viimeksi erityisopettajan kanssa asiasta puhuttiin. Lukiossa meidän tarvitsemille eriytystiloille ei todennäköisesti ole tarvetta. Palaverissa oli puhetta ilmanpuhdistimesta luokkiin, jätin sen kuitenkin muistiosta pois. Jos ilmanlaatua pitää parantaa, ilmanpuhdistin voisi olla käytännöllisempi vaihtooehto. Toimii erittäin hyvin, kotonani on niitä kaksi. Imurit vie tilaa ja voi olla epäkäytännölliset. Maksaa ja vaikeuttaa luokan muuntamista muuhun käyttöön myöhemmin. Itse en edes teetä töitä, joissa vapautuu jotain liian haitallista tai sitten tehdään vetokaapissa. Itselläni ei imureille olisi mitään käyttöä.
OPPILAIDEN TAVARANSÄILYTYSLOKERIKOISTA (kouluvierailuilla Vaajakoskelle ja Konnevedelle + edellisellä työpaikalla opittua):
Jos lokerikkoja hankitaan, niin oltava riittävän isoja, jotta myös mopokypärä mahtuu. Edellisellä työpaikalla oli tietty määrä suurempia "kypärälokerikkoja" ja pienempiä lokerikkoja lisäksi. Lokerikkokaappien numerointi ei saa olla toteutettu tarroilla, tarrat alkavat lähteä käytännössä heti irti. Lokerikon lukitus ei saa olla toteutettu avaimella, avaimia häviää. Numerosarjakoodi-lukitus on paras ratkaisu.
PIENI KIRJOITELMA AIHEESTA AKUSTOINTILEVY EI KESTÄ PERUSKOULUA: Kuten taas kouluvierailuilla tuli havaittua saattaa olla järkevää välttää tai minimoida kivivillaan perustuvan akustointilevyn käyttöä. Oppilaiden mielestä on mukavaa tökkiä niihin reikiä tai heitellä niitä esineillä, jolloin pinta vaurioituu. Rikkinäiset akustointilevyt luovat kouluun epäsiistiä yleiskuvaa. Jokatapauksessa tihutöiden selvittely lisää töitä ja akustointilevyjä on vaihdettava ehjiin välillä. Kestävämpi (rikkoutumaton ja "ikuinen") akustointimateriaali olisi toivottavaa. Ainakin on harkittava tarkkaan mihin ko. akustointilevyjä voi asentaa. Sama ongelma on toistunut monella näkemälläni koululla.
KENGÄTTÖMYYDESTÄ JA NAULAKOISTA - Vaajakosken koulussa kehotettiin meitä toimimaan näin: Heti koulurakennukseen pääovesta sisään tullessa on naulakot, johon jätetään takit, hatut ja kengät (kaikilla luokkatasoilla). Naulakkotilojen täytyy olla tarpeeksi hyvin ilmastoitu. Siis edes koulun käytävillä ei kävellä kengät jalassa tai ulkovaatteet päällä. Käytäville tai luokkiin ei asenneta naulakkoja. Joissakin oppiaineissa (kuten kemia) tarvitaan koulun puolesta tarjotut sisäkengät (crocsit). Olen samaa mieltä. Kengättömyys vähentää meteliä (jotkut oppilaat narskuttelevat ja vinguttelevat tahallaan kenkiään lattiaa vasten), ja pitää lattiat ja seinät paremmassa kunnossa (jotkut oppilaat potkivat seiniin ja lattioihin kengillään mustia jälkiä). Myöskään vettä ja lunta ei todennäköisesti kulkeutuisi eri paikkoihin koulun sisälle yhtä paljon.
INFO-TV: Vaajakosken ja Konneveden kouluilla oli käytävillä ja opehuoneessa info-TV. Näytöissä pyöri tekstinä asiat, joista kulloinkin piti oppilaita tiedottaa. Voisi korvata ainakin osittain tai kokonaan päivänavauksien suulliset tiedotukset. Aamunavauksessa kuultua tiedotusta ei välttämättä muista tai edes kuule. Info-TV:stä tiedotus on aina luettavissa.
VALVONTAKAMEROISTA: Vaajakosken koululla oli 30 - 40 kappaletta valvontakameroita. Kamerat oli pyritty sijoittamaan niin, että mitään pimennossa olevia kuvaamattomia alueita ei käytäville tai auloihin jää. Myös välituntialuetta ulkona kuvattiin. Kaikki poistumisreitit välituntialueelta olisi ehkä myös syytä valvoa kameralla.
Lokerikot kannattaa olla sellaiset, mihin mahtuu myös sählymaila, eli korkeat.
Akustoitiin oli Vaajakoskella käytetty seinäpintana revittyä tiiltä, mikä toimi hyvin.
Konneveden ja Vaajakosken vierailusta jäi mieleen, että opettajien työtilat eivät olleet kummassakaan paikassa kummoiset. Jokaiselle opettajalle pitää järjestyä oma työpiste riittävällä säilytystilalla! Mieluiten omasta luokasta, jos ei ole omaa luokkaa, niin muualta.
Kommentit
Mahdollisimman monelle opettajalle tulisi olla yläkoulun puolella oma luokkatila. Kaikissa aineyhdistelmissä tämä ei välttämättä ole mahdollista - joskin meidän aineryhmässä asia on järjestettävissä. Jokainen opettaja vastaa luokkatilansa siisteydestä, välineiden ja kalusteiden kunnosta. Opettajien kiertäminen eri luokissa pitämässä tunteja on saatava loppumaan, ainakin minimoitava (kaikissa aineryhmissä). Nykyinen systeemi on johtanut tilanteeseen, jossa opettajat eivät tee istumajärjestyksiä, luokan sotkemisia ei seurata, eikä selvitellä. Luokkaan tuntia pitämään tullessa saattaa olla vastassa pyyhkimätön taulu, limsapulloja, karkkipapereita, paperisilppua lattialla, seiniin, pulpetteihin ja tuoleihin piirreltyjä ja kirjoiteltuja törkeyksiä, teroittimen roskia lattialla ja pulpetilla, tietokonetta on säädetty eikä videotykki tai dokumenttikamera toimi, äänet ei kuulu, pulpetit on sekaisin, sotkuinen opettajan pöytä, tiskaamattomia astioita, tarvittavia välineitä ei löydy kun ne on eri luokissa eri paikoissa (tai ne on kokonaan loppu). Ylipäätään siis kaikenlaisia käytännön ongelmia, jotka vaikeuttavat opetusta ja oppimista (ja antavat koulusta toimimattoman kuvan) . Itse olen melko väsynyt pesemään koulun seiniä ja pulpetteja, kun tiedän että ei ole minun tunneilla sotkettu. Mutta ei oikein kehtaisi pitää tunteja sotkuisessa luokassa, jossa lukee törkeyksiä seinillä ja pulpeteissa. Yhteisvastuu tuntuu tarkoittavan sitä, että kukaan ei vastaa mistään. Tai on liian kiire aivan eri puolelle koulua pitämään seuraavaa tuntia, niin asioita jää hoitamatta.
Välitunnit tulisi vapauttaa työn tekemiseen. Tällä hetkellä välitunnit kuluu luokkatilan vaihtamiseen. Tällaista tällä kertaa, jatkoa seuraa...
Muistio yläkoulun FYKEMA-opettajien palaverista (Janne Luukkonen). Saa kommentoida ja esittää parannusehdotuksia.
LUOKKATILAT: Yläkoulu 3 luokkatilaa (3 opettajaa). Jokaisessa luokassa oltava valmius opettaa fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa (sekä englantia LEIK). Erillisiä matematiikan ja tietotekniikan luokkia ei tarvita. Kolmannessa luokassa valmius opettaa tietotekniikkaa kannettavilla tietokoneilla. Kolmella luokkatilalla selvitetään yläkoulun fysiikan, kemian, matematiikan, tietotekniikan ja osa englannin opetuksesta.
Lukiolle omat 1-2 FYKE luokkaa. Lukion luokka voi olla varustelutasoltaan parempi. Yläkoulun luokissa pyritään monikäyttöisyyteen. Lukion luokka voi olla enemmän laboratorio. Yläkoulun luokat ovat helpommin muunnettavissa myöhemmin esim. täysin muiden oppiaineiden käyttöön. Täydellisesti varustellussa laboratoriossa on vaikeampi opettaa muita oppiaineita.
Seuraavat suunnitelmat koskevat siis vain yläkoulun FY-KE-MA-ATK-(ENG)-luokkia.
OPETTAJAN PÖYTÄ: Sijoitettava siten, että ei haittaa näkyvyyttä. Nykyisin esim. opettajan työpöydän kraana haittaa taululle näkemistä. Opettajan käytössä olevat pöydät luokan sivulle (esim. L-muoto), jotta ne (ja niille kasatut tavarat ja laitteistot) eivät ole videotykin kuvan edessä.
LASKINTELINE luokan seinään. Koulun (kunkin opettajan) laskimet ovat luokkatilan seinässä telineessä. Niitä ei kanneta ympäri koulua luokasta toiseen.
PUHELINTELINE luokan seinään. Oppitunnille tullessa oppilaat laittavat puhelimensa säilytykseen telineeseen.
MATERIAALIT: Ei pintoja, jotka voivat imeä kemikaaleja sisäänsä, tai muodostavat paloturvallisuusriskin.
PALOVAROITIN/PALOHÄLYTYS: Jos hälytys reagoi savuun, ja menee suoraan palolaitokselle pitää olla esim. ajastimella ohitettavissa. Tulee muuten vääriä hälytyksiä.
ALKUAINEIDEN JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ: Ei tarvita luokan perälle suurena kankaana. Epäkäytännöllinen, kallis, repeää, hajoaa, mahdollisesti sotketaan. Jaksollisen järjestelmän voi näyttää videotykillä.
ASTIANPESUKONEET: Jokaiseen luokkaan oma astianpesukone. Säästetään astianpesuharjoissa ja pesuaineen määrässä. Ei myöskään tarvita 8 – 10 kpl tiskauspisteitä ja lavuaareja. Voisi riittää 2 lavuaaria - joissakin oppilastöissä tarvitaan vettä. Jos astioiden annettaisiin kuivua astianpesukoneessa, selvittäisiin ilman kuivauskaappeja. (Lusikat, pipetit, lasisauvat jne. tippuu kuitenkin kuivauskaapin ritilöiden läpi.) Pienet säilytyskaapit astioille kuitenkin tarvitaan. Astioiden palautus voisi olla suoraan astianpesukoneeseen. Kemian opetuksessa käytetään haitallisia kemikaaleja, on epäilyttävää laittaa oppilaita tiskaamaan astioita käsin. Käsin pesten astiat ovat myöskin aina likaisia, ei puhdistu. Oppilaiden tiskaaminen käsin aiheuttaa myös sähköiskun riskin. Vesi ja sähkö yhdistelmä FYKEMA-luokassa ei ole hyvä vaihtoehto. Kun käsintiskauspisteitä ei rakenneta, luokka on halvempi ja helpompi muuntaa myöhemmin muuhun käyttöön.
VETOKAAPPI: Vie luokasta paljon tilaa. Oltava, mutta onko pakko olla joka luokassa kiinteänä asennuksena? Siirreltäviäkin vetokaappeja on. Vetokaappia ei tarvita perusopetuksessa kovin usein, riittäisikö varastosta luokkaan siirrettävä malli ? (Itse en tarvitse vetokaappia kovin usein.) Palaverissa päädyttiin siihen, että joka luokassa on oltava oma vetokaappi.
NASTATAULUT: Ei nastatauluja luokan perälle tai muualle, oppilailla on houkutus kirjoitella, piirrellä ja sotkea niihin.
PIMENNYSVERHOT: Tarvitaan ikkunoihin fysiikassa valo-opin töihin. Ilman pimennysverhoja luokkaa ei saa tarpeeksi pimeäksi. Sälekaihdin ei riitä.
INTERNETYHTEYS: Tarvitaan.
PULPETIT JA SÄHKÖT: Oppilasmäärän mukaan tavallisia pulpetteja matematiikan opetukseen normaalisti sijoitettuna. Luokan vasemmalle ja oikealle sivuseinustalle kemikaalin kestäviä pulpetteja oppilastöitä varten. Oppilastyöt tehtäisiin siis luokan seinustoilla, tällöin ei tarvittaisi luokan katosta roikkuvia sähköjohtoja, voisi olla kiinteät pistorasiat oppilassähköjä varten luokan sivuseinissä. Katosta roikkuvat jatkojohdot ovat epäkäytännölliset, haittaavat näkyvyyttä, menevät helposti rikki ja joillakin oppilailla on kiusaus ”roikkua” niissä. Ei työpistekohtaisia ”imureita” kaasuille (vetokaappi on), ei vesipistettä työpisteen yhteyteen. Koetilanteessa oppilaat voi myös kätevästi ja helposti sijoittaa istumaan erilleen toisistaan, jos luokan seinustoilla on käytettävissä ylimääräisiä oppilastyöpulpetteja. Pulpettien siirtelyjä ei tarvita.
AV-VÄLINEISTÖ: Tietokone (1), videotykki (1), dokumenttikamera (1) ja kaiuttimet riittää. Ei liitutaulua. Älytaulua ei tarvita. (Menee helposti rikki, kallis, käyttö vähäistä, tekniikka vanhenee, ei oikeasti tarvita.) Videotykin kuvan voi heijastaa riittävän ison tussitaulun pintaan. Taulutussilla pitää päästä kirjoittamaan videotykin kuvan päälle. Tussitaulu/videotykkitaulu mahdollisimman suuri, jotta videotykin kuvan saa suureen kokoon. Valkokangasta ei tarvita, TV:tä ei tarvita.
LANGATON HIIRI/LASERPOINTER: Voisi olla koulun puolesta.
ULOSKÄYNNIT: Luokasta pitäisi päästä ulos kahden oven kautta. Toinen uloskäynti esim. hätätilanteessa FYKE-varaston läpi.
FYKE-VARASTO: Jokaisesta FYKEMA-luokasta on oltava suora pääsy FYKE-varastoon. Fysiikan ja kemian välineet voi säilyttää samassa varastohuoneessa. Lasitavaraa lukuun ottamatta välineitä ei kannata säilyttää luokassa. Välineistöä tarvitaan vähemmän, kun kaikki välineistö on kaikkien luokkatilojen käytössä. Minimaalinen perusvarustus välineiden osalta luokkaan, kaikki muu harvemmin tarvittava varaston puolelle. Luokkaa ei tarvitse varustaa FYKE-välineillä (kuten nykyisin on tehty), riittää kun välineet on varastosta helposti haettavissa. Lukujärjestyksen voi laatia niin, että kaikki ryhmät ei opiskele esim. fysiikkaa kevätlukukaudella, vaan jokin ryhmä opiskelee kemiaa. Tällöin välineiden riittävyydestä ei todennäköisesti tule ongelmaa ja opettajat voivat sopia välineiden käytöstä keskenään.
Pohdittavaksi jäi… Onko lukiolla ja yläkoululla yhteinen FYKE-varasto ? Varasto on toimivampi, mitä vähemmän siellä on tavaraa. Yläkoulu ei kaikkea lukion tarvitsemaa tarvitse. Vaarallisimmat kemikaalit voisi olla säilytyksessä lukion varastossa.
ERIYTYSTILA/KIRJAVARASTO/VÄLITUNTITOIMINTATILA (3 kpl - kunkin luokan yhteyteen): Mitoitettu esim. 2 oppilasta + opettaja. Käyttötarkoitukset: tukiopetus, rinnakkaisopetus, rästikokeen tekijät, erityisopetus, FYKEMA välituntitoiminta, kirjavarasto, rauhallinen tila keskittymiskyvyttömälle oppilaalle. Nykyisin esim. rästikokeen tekijät joutuu sijoittamaan käytävälle. FYKE-varastoon oppilaita ei saa päästää, eikä sijoittaa koetta tekemään.
OPETTAJIEN TYÖTILAT: Ei tarvita lainkaan. Kun luokkahuoneita on riittävästi, ne toimivat opettajien työtilana hyppytuntien aikana. Erillisessä yhteisessä työtilassa ei kuitenkaan voi tehdä työtä rauhassa. Säästetään myös tarvittavien tietokoneiden määrässä.
Jos lokerikkoja hankitaan, niin oltava riittävän isoja, jotta myös mopokypärä mahtuu. Edellisellä työpaikalla oli tietty määrä suurempia "kypärälokerikkoja" ja pienempiä lokerikkoja lisäksi. Lokerikkokaappien numerointi ei saa olla toteutettu tarroilla, tarrat alkavat lähteä käytännössä heti irti. Lokerikon lukitus ei saa olla toteutettu avaimella, avaimia häviää. Numerosarjakoodi-lukitus on paras ratkaisu.
Akustoitiin oli Vaajakoskella käytetty seinäpintana revittyä tiiltä, mikä toimi hyvin.
Konneveden ja Vaajakosken vierailusta jäi mieleen, että opettajien työtilat eivät olleet kummassakaan paikassa kummoiset. Jokaiselle opettajalle pitää järjestyä oma työpiste riittävällä säilytystilalla! Mieluiten omasta luokasta, jos ei ole omaa luokkaa, niin muualta.
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin