Itsesäätely on "näkymätöntä", sen puutteet taas näkyviä.

Säätelykyvyn kehitys on vahvasti kytköksissä biologiseen kypsymiseen, eikä sitä voi vauhdittaa ilman hermoston kypsymistä. Kypsyminen jatkuu pitkälle yli 25 vuoden ikään saakka. On tärkeää ymmärtää, että lapsen ja nuoren toiminta perustuu biologiaan.
Esim. ahdistus voi myös liittyä vahvasti säätelytaitoihin

Rauhallisuus välittyy hermostollisesti ihmiseltä toiselle. Jos esim. luokassa on mahdollisuus tarvittaessa vaihtaa vuorovaikutustilanteessa olevaa aikuista, se saattaa auttaa jos aikuisen oma rauhallisuus joutuu koetukselle.

3 aivojen säätelyjärjestelmää:
AKTIVOITUMISJÄRJESTELMÄ (dopamiini)
-haluaminen, tavoittelu, saavuttaminen, mielihyvän tunteet, motivaatio

UHKAJÄRJESTELMÄ (hälytyskellona mantelitumake, välittäjäaineena stressihormoni kortisoli)
-uhkaan suuntautunut
-turvan ja suojelun etsiminen
-aktivoiva (taistele/pakene) tai sammuttava (jähmety)

RAUHOITTUMISJÄRJESTELMÄ (endorfiini, oksitosiini)
-tyytyväisyys, eheys, turvallisuus, myötätunto, tyynnyttävä

Aivojen toiminnan tekeminen lapsellekin tutuksi, jolloin lapsi tietää, että asioita voi harjoitella -hän ei ole "huono" tms. vaan asiat selittyvät aivotoiminnalla.

Uhkajärjestelmän aktivoituminen -taistele/pakene/jähmety
Aikuinen voi auttaa palautumaan yhteyteen itsensä ja muiden kanssa. Lempeä kosketus, ystävälliset sanat, hyväksyvä läsnäolo, lapsen tasolle kyykkyyn meneminen jne.

Mitä useammin hälytys saadaan rauhoittumaan, sitä vahvemmaksi ko. hermoverkot tulevat.

Rauhoittumisen taidoissa paras keino on oikeanlainen, rauhallinen hengittäminen.

Youtubessa hyviä videoita hakusanoilla fight, flight, freeze


Oman vireystilan tunnistaminen:
Lapsen kanssa esim. eläinsymbolit kilpikonna, sopivan innokkaasti tehtävin suhtautuva koira vai ylivirittynyt villikissa.

Neuropsykiatriset häiriöt ja traumat vaikuttavat itsesäätelytaitoihin.

6 PERUSTUNNETTA, niiden tehtävät (universaaleja)
Ilo (auttaa liittymään sosiaalisesti, vie kohti tärkeitä asioita)
Suru (kertoo, että surun kohteena oleva on tärkeä)
Pelko (auttaa suojautumaan)
Viha (antaa voimaa puolustautua tai edistää itselle tärkeitä asioita)
Inho (pitää huolen, että vältämme haitallisia tai itsestä väärältä tuntuvia asioita)
Hämmästys (auttaa muuttamaan toimintaa)


Tunteiden nimeäminen

Tunteiden voimakkuuden arviointi
-aikuisen kannattaa ottaa omaan puhetapaansa esim. numeroasteikko "Olen niin iloinen, että ilo tuntuu kympissä!" "Nyt minulla on hermostumisen tunne viitosessa"

Tunnemittarit usein sellaisia, joissa toisessa päässä viha ja toisessa ilo -tämä on itse asiassa "vain" nimeämistä. Mittarissa pitäisi olla mahdollisuus yhden tunteen voimakkuuden arviointiin.

Tunteiden hyväksyminen, säätelykeinot, ilmaisukeinot

8-9 -vuotiaasta ylöspäin lapset kykenevät ymmärtämään, että ajatuksia voi tarkastella. Usein uskomme ajatuksiemme olevan totta ennenkuin ehdimme arvioida niitä.
Ajatukset ovat sisäistä puhetta, joka ohjaa toimintaamme. Kielelliset kehityshäiriöt -myös sisäinen puhe on helposti järjestäytymätöntä.

Punaiset ja vihreät ajatukset

Huolisyöppö (voi auttaa varsinkin lasta, joka murehtii paljon asioita), murehtimiselle sovitaan aika ja paikka, asiat, joille voin tehdä jotain/ asiat, joihin en voi vaikuttaa

Tutkimusten mukaan aggressiivisilla lapsilla on ikätovereitaan heikommat ongelmanratkaisutaidot. Taitojen kehittäminen voi auttaa myös käyttäytymismallin muuttumiseen.

Hetki, jolloin voi vielä valita, kuinka käyttäytyy - tämän havainnointi ratkaisevan tärkeää-

Materiaaleja
www.ps-kustannus.fi/Maltti-ja-Sinni