YLEISTÄ PEDAGOGISESTA KIRJOITTAMISESTA

 

• Sanoilla on väliä; mitä ja miten kirjoitamme lapsesta > selkeä kieli, positiivinen asenne.
• Haasteista kirjoitetaan rehellisesti, mutta lasta arvostavasti ja tukevasti. Ei kirjata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia.
• Lupa tietojen siirtämisestä/luovuttamisesta pyydettävä huoltajalta; luvan saaminen voidaan kirjata pedagogiseen asiakirjaan
• Pedagogiseen asiakirjaan kirjataan tukitoimet, ei kirjata diagnooseja, yksityiskohtaisia terveyteen liittyviä tietoja eikä referoida asiantuntijoiden lausuntoja Tärkeää kuitenkin kirjata se, miten lapsen sairaus vaikuttaa oppimiseen ja opiskeluun ja miten se täytyy huomioida opetusta järjestettäessä, millaista tukea hän tarvitsee.
• Kirjataan, mitä ryhmä tekee, jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen ( toimintatavat , opetusjärjestelyt, oppimisympäristö )
• Lääkityksiä ei kirjata pedagogisiin asiakirjoihin
• Pedagogiseen asiakirjaan voidaan kirjata, että lapsi on ohjattu oppilashuollon palveluiden piiriin, mutta ei kirjata syitä
• Kirjoitetaan yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti; asiakirjan sisältö on työkalumme, sen tulee auttaa lapsen kanssa työskennellessä.
• Sellaista, mitä ei voida toteuttaa, ei pidä kirjata
• Muistetaan huomioida ja hyödyntää lapsen vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet tukea järjestettäessä
• Lapsella on oikeus riittävään tukeen

 

WILMA-KAAVAKKEISTA

 

YLEINEN TUKI

Lapsella on oikeus saada riittävää tukea heti, kun siihen ilmenee tarvetta. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa ja onkin tärkeää olla heti tuen tarpeen ilmetessä yhteydessä myös huoltajiin yhteistyön vahvistamiseksi. Lapsi tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä tuen vastaanottamisesta eikä tuen tarpeen arviointiin ja suunnitteluun tarvita heidän suostumustaan. Tuen järjestämisen pohjana ovat lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet.

Yleinen tuki on se, jolla ensimmäisenä vastataan lapsen tuen tarpeeseen. Yleisessä tuessa on yksittäisiä tukitoimia, joilla pyritään heti vaikuttamaan tuettavaan asiaan.

Tällöin varhaiskasvatuksen opettaja ottaa Wilmasta käyttöön TUKITOIMET -LOMAKKEEN, sinne kirjataan mm.

• Tukimuodot
• Tuen tarve
• Tuettava asia ja tavoite
• Tuen tarpeen syy
• Tukitoimien alkamis- ja päättymispäivä eli tukea annetaan tietty ajanjakso; jonka jälkeen…
• ….on sivun alalaidassa SEURANTA -osio, johon kirjataan tukitoimien toteutuminen eli se, mitä tukitoimia on käytetty ja arvioidaan, tukitoimien toimivuutta lapsen oppimisen ja kehityksen suhteen. Arvioidaan myös, voidaanko katsoa tukitoimet päättyneeksi, tarvitaanko vielä uusi jakso vai täytyykö pohtia pedagogisen arvion tekemistä.

 

PEDAGOGINEN ARVIO

Lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea.  Tehostettu tuki on vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu varhaiskasvatuksen opettajan laatimaan pedagogiseen arvioon

• Merkitään tuen vaihe
• Ensimmäisellä sivulla muista valita kohta ”piilotettu muilta opettajilta”
• Julkaisupäivä huoltajille > asiakirja näkyy huoltajille heti, jos ei valita muuta julkaisupäivää
• Laatimisesta vastannut opettaja> ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja
• Muut vastuuhenkilöt> ryhmän muu henkilöstö
• Asiakirjan laatimiseen osallistuneet> laatimisessa paikalla olleet henkilöt

 

• Ensisijainen huolenaihe: merkitään oppimisen alue, esim. työskentelytaidot, motoriikka, kielelliset taidot, matemaattiset taidot, muisti jne.
• Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena: yleiskuvaa lapsesta kodin ja esiopetushenkilöstön näkökulmasta esim. leikit, mieluisat puuhat, rooli ryhmässä, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, edellisenä vuonna saatu tuki
• Lapsen oppimisvalmiudet eri osa-alueilla: motorinen, kielellinen, matemaattinen jne.
• Lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet: esim. kaksikielisyys, poissaolot, mutismi, ujous, perheen elämäntilanne, lahjakkuus
• Lapsen aikaisemmin saama tuki: tämä osio nousee aikaisemmin täytetystä toimenpiteet -osiosta suoraan, siis yleisen tuen aikana toteutuneista toimenpiteistä/tukitoimista
• Toteutetut tukitoimet alkaen…: merkitään päivämäärä, josta alkaen lapsi on tarvinnut yksittäisiä tukitoimia
• Toteutetut tukitoimet: valitaan listasta
• Annettu tuki ja arvio vaikutuksista: Kerrotaan tukimuoto, esim. oppimisympäristön muokkaus, jota avataan kertomalla, millainen konkreettinen tukitoimi se on käytännössä lapselle ollut (esim. henkilökohtaiset pukeutumiskuvat käytössä) ja millaiset ovat tukitoimen vaikutukset olleet.
• Arvio jatkotuen tarpeesta ja tukijärjestelyistä: esim. ehdotetaan tehostettuun tukeen siirtymistä tai jatketaan….millaisilla tukitoimilla. Jo käytetyillä?
• Huoltajien kuuleminen: vanhempien mahdollisuus kirjata huomioitaan
• Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja: mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma, muita esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, niiden hyödyntämiseen tarvitaan vanhempien lupa.

 

Käsittely moniammatillisesti oppilashuoltohenkilöstön kanssa

• MAT-käsittely/pedagoginen käsittely>valitaan listasta
• Perustelut> esim. tukemiseksi tarvitaan säännöllistä tukea tai tuen tarve jatkuu…. Ja millä osa-alueilla.
• Lukitaan huoltajilta, kun ovat kommentoineet ja keväällä kaikilta

 

TEHOSTETUN TUEN SUUNNITELMA

Jos yleinen tuki ei riitä ja lapsi tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tuen muotoja on pedagogisen arvion pohjalta annettava tehostettua tukea, joka on säännöllistä, vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Siinä on samoja tuen muotoja kuin yleisessä tuessa. Varhaiskasvatuksen opettaja laatii oppimissuunnitelman yhdessä huoltajan kanssa, mukana myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tarvittaessa muut asiantuntijat. Tuki toteutetaan omassa ryhmässä opettajan ja muun henkilöstön yhteistyönä. Oppimista ja tuen toteutumista seurataan säännöllisesti. Jos tuen tarvetta ei enää todeta, tehdään uusi pedagoginen arvio, joka käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti eskarivuoden ajan johtuen lyhyestä seuranta-ajasta.

• Etusivulla samoja kohtia kuin arviossa
• Laatimispäivä on se päivä, jolloin on yhdessä huoltajan ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa suunniteltu lapsen tarvitsema tuki
• Laatimisesta vastannut opettaja on ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja
• Muut vastuuhenkilöt ovat oman tiimin jäsenet
• Asiakirjan laatimiseen osallistuneet ovat ne henkilöt, jotka ovat olleet tehostettua tukea suunnittelemassa

 

 Tehostetun tuen antaminen käsitelty moniammatillisesti oppilashuoltohenkilöstön kanssa

• Käsittelypäivä> merkitään päivä, jolloin asia on käsitelty moniammatillisesti
• MAT-käsittely/pedagogisen tuen käsittely> Siirrytään tehostettuun tukeen
• Merkitään oppimissuunnitelman alkamispäivämäärä
• Koska tuki jatkuu pääsääntöisesti vielä koulun puolella, emme ole merkinneet päättymispäivää.

 

Lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen

 

• Jälleen samoja osioita kuin arviossa > ei kopioida tähän arviota suoraan, vaan kirjataan sen hetkinen tilanne omin sanoin omilla huomioilla
• Lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet> esim. kokoaikainen avustajan tuen tarve, apuvälineet, viittomat
• Lapsen oppimisvalmiuksiin liittyvät tavoitteet ja eri toimijoiden vastuualueet >

 Esim. Kielelliset valmiudet; esiopetus: suujumppaharjoituksia ryhmässä sekä puheterapia/puheterapeutti Elli Esimerkki: R-kirjaimen oppiminen

Sosiaaliset taidot: leikkitaitojen harjoittelu esiopetusryhmässä aikuisen tuella jne.

• Muuhun kehitykseen liittyvät tavoitteet
• Oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut > tähän avataan konkreettisia toimenpiteitä, joita eri tukimuodoissa toteutetaan > jos valittu esim. oppimisympäristön muokkaus ja opetusmenetelmistä opetus- ja toimintatapojen muokkaus, niitä avataan konkreettisiksi toimiksi, esim. ”Lapsen tukena arjessa ovat struktuurikuvat sekä lyhyet, selkeät ja pilkotut ohjeet, toimintaa sanoitetaan…..”
• Muut ratkaisut ja oppilashuollolliset ratkaisut > esim. esikoulukuljetuksen järjestäminen. Oppilashuollon palveluita ovat mahdolliset terveydenhoito- psykologi-ja kuraattoripalvelut.
• Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajien tarjoama tuki> päivittäiset keskustelut, Wilma-viestit, Leops…
• Lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa > esim. lapsi osallistuu täydentävään varhaiskasvatukseen ennen ja jälkeen esiopetuksen samassa ryhmässä
• Edistymisen seuranta ja arviointi> edistystä seurataan havainnointilomakkeen mukaisesti

 

Laatimisessa on hyödynetty seuraavia asiakirjoja

• Vanhemmilta pyydetään lupa

 

Oppimissuunnitelman tarkistaminen

• Toteutumisen arviointi; miten sovittua tukea on käytännössä toteutettu, mitkä kaikki tukimuodot ovat olleet käytössä/toteutuneet, onko jotain koettu jo tarpeettomaksi , onko jotain tullut lisää
• Arviointiin osallistuneet
• Miten on edistytty > käydään läpi sovitut tukitoimet ja sitä, miten ne ovat lasta tukeneet, kehitystä ja oppimista edistäneet. Mikä on lapsen tilanne nyt?
• Arvio tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä > jatketaanko samoilla, tarvitaanko jotain lisää. Mitä?
• Lukitaan huoltajilta, kun ovat kommentoineet ja toukokuussa kaikilta

 

 

PEDAGOGINEN SELVITYS

Kun lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteet eivät toteudu tehostetulla tuella, tehdään lapselle pedagoginen selvitys (vo ja veo) erityisen tuen antamista varten.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja esim. psykologinen/ lääketieteellinen tai sosiaalinen selvitys. Varhaiskasvatussuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa tai muuta esiopetusta tukevia suunnitelmia hyödynnetään huoltajan luvalla.

Pedagoginen selvitys täytetään kuin edelliset kaavakkeet (arvio ja tehostettu tuki)

 

ERITYINEN TUKI

Pedagogiseen selvitykseen tai lausuntoihin perustuen Tölön koulun rehtori tekee hallintolain mukaisen erityisen tuen päätöksen. Lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka ohjaa oppilaalle annettavaa opetusta ja tukea.

Erityisen tuen päätös tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että opetusta ei sairauden, vamman, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida muuten antaa

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetuksen antaminen kirjataan HOJKS:iin.

Tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina, kun tuen tarve muuttuu (esim. muutos avustajapalveluissa tai apuvälineissä). Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Jos lapsi ei tarvitse enää erityistä tukea, tehdään tuen lopettamisesta päätös ja lapselle annetaan tehostettua tukea. (Tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista, johtuen lyhyestä seuranta-ajasta).

Huoltajien tulee hakea lasta erityiseen tukeen

HOJKS perustuu pedagogisen selvityksen tietoihin. Mikäli lapsella on aiempi oppimissuunnitelma, sitä voidaan hyödyntää henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelman laadinnassa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa tai muita esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia hyödynnetään huoltajan luvalla.

HOJKS:iin voidaan kirjata yksilöidyt tiedonsiirtoluvat

 HOJKS- kaavake täytetään kuten edelliset, lisäksi mm.

>lapselle suunniteltu tuki; avataan konkreettiset toimenpiteet

>oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut ja oppilashuollolliset ratkaisut: oppilashuollollisia palveluja ovat terveydenhoito-, psykologi- ja kuraattoripalvelut

>erityistä tukea koskevan päätöksen mukaiset palvelut ja eri toimijoiden vastuualueet: esim. tulkkipalvelut, avustajapalvelut, apuvälineet, muut tarvittavat palvelut

> kuvaus lapsen esiopetuksen järjestämisestä muun esiopetuksen yhteydessä ja/tai erityisryhmässä voidaan tuoda esille, että lapsen esiopetus järjestetään omassa ryhmässä aikuisen tuella ja hänelle sopivin toimintatavoin. Erityisopetuksen toteuttamisesta myös maininta.

HOJKS tarkistetaan aina tarvittaessa, kuitenkin ainakin kerran lukuvuodessa; puolen vuoden päästä siitä, kun se on laadittu. Sitä muutetaan aina tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa.

Kaikissa tuen kaavakkeissa koulua kiinnostavat erityisesti tiedot siitä, milloin suunnitelma on tehty, keitä on ollut paikalla, mitä asiakirjoja on hyödynnetty, annettu tuki ja sen toteutumisen arviointi sekä jatkotoimenpiteet.