4. Kristinusko
Kristinuskon synty
Jeesuksen elämä ja teot
Daavidin suvusta polveutuneen Jeesuksen lapsuudesta ja nuoruudesta on niukasti tietoja. Juutalainen Jeesus asui Galileassa, Nasaretin kaupungissa noin 30-vuotiaaksi. Tässä vaiheessa hän aloitti julkisen toimintansa, jota kesti kahdesta kolmeen vuotta. Jeesus kutsui seuraansa ensimmäiset 12 opetuslastaan, joista tuli kirkon apostoleja pääsiäisen ja helluntain jälkeen. Jeesus kuoli Pontius Pilatuksen ollessa Juudean prokuraattorina. Tämä tapahtui noin vuonna 30 jKr.
Jeesus kutsui kansaa kääntymykseen. Hänen julistuksensa pääsisältönä oli Jumalan valtakunnan tuleminen lähelle. Jeesus teki myös tunnustekoja ja ihmeitä ja selvitteli julkisesti välejään fariseusten kanssa.
Temppelin puhdistus, huhut messiaanisesta kapinahankkeesta ja kansan villitsemisestä, syytökset jumalanpilkasta ja Jerusalemiin ratsastaminen kärjistivät tilanteen äärimmilleen. Jeesus vangittiin, juutalainen neuvosto tuomitsi hänet kuolemaan ja samoin teki roomalainen maaherra Pontius Pilatus.
Jeesuksen elämä huipentuu pitkäperjantain ristiinnaulitsemiseen ja sitä seuranneeseen pääsiäisaamun ylösnousemukseen. Jeesuksen taivaaseenastuminen tapahtui 40 päivän kuluttua ylösnousemuksesta (helatorstai).
Lähde: Jeesus Nasaretilainen - Evl.fi
Jeesus
Kuvat
Kuvan lähde: Onko Jeesus syntynyt 24. joulukuuta? | tieku.fi
Toisessa kuvassa on kuvattuna Jeesus tieteen keinoin. Pohjana Jeesuksen asuinalueelta suurin piirtein samoihin aikoihin asuneen ihmisen kallo, täydennettynä perinteellä parrasta ja lyhyistä hiuksista sekä suhteellisen tummasta ihonväristä. Jeesuksen oletetaan olleen noin 155cm pitkä, paino noin 50 kg, joskin luultavasti puusepän ammattinsa vuoksi hän on ollut lihaksikkaampi kuin millaiseksi hänet on "länsimaisessa" taiteessa kuvattu.
Tekstin ja kuvan lähde: Tältäkö Jeesus oikeasti näytti? – Taiteen ja tutkimuksen käsitykset eroavat toisistaan | Yle
Kristinuskon leviäminen
Kristinuskon leviäminen
Jeesuksen lähipiiriin kuuluivat hänen 12 opetuslastaan. Jeesuksella oli paljon muitakin seuraajia, jotka muodostivat Jeesus- liikkeen. Näitä ihmisiä pidettiin pitkään juutalaisuuden lahkona. Tärkeitä henkilöitä kristinuskon Vähitellen Jeesus- liike erosi omaksi uskonnokseen, kristinuskoksi. Jeesuksen seuraajat uskoivat, että Jeesus oli se Messias, jonka Jumala oli Vanhan testamentin mukaan luvannut lähettää maailmaan pelastamaan ihmiset. Juutalaiset eivät olleet tästä samaa mieltä.
Jeesuksen opetuslapsista erityisesti Paavali ja Pietari levittivät sanomaa Jeesuksesta. Heitä kutsutaan nimellä apostoli. Paavali teki paljon lähetysmatkoja ympäri Välimeren aluette ja perusti sinne uusia seurakuntia. Pietarista tuli lopulta Rooman piispa ja ensimmäinen paavi.
Aluksi kristittyja pidettiin uhkana Rooman yhtenäisyydelle ja heitä alettiin vainota. Tästä huolimatta kristittyjen määrä kasvoi nopeasti. Kristinusko sai kannattajia etenkin naisten ja köyhimpien yhteiskuntaluokkien parissa, sillä kristittyjen mukaan kaikki ihmiset olivat tasa-arvoisia. Uskonnon leviämistä edisti myös Rooman valtakunnan alueen hyvä tieverkosto ja rauhan aika.
.jpg)
Jeesusta esittävä 38-metrinen patsas Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Latinalainen Amerikka on maailman kristillisintä aluetta.Lähde: Wikimedia Commons (Klaus with K, CC BY-SA 3.0)
Mihin kristityt uskovat?
Kristinuskon pyhä kirja on Raamattu
Kristinuskon pyhä kirja Raamattu on pyhä kaikilla kielillä toisin kuin esimerkiksi juutalaisten Toora on pyhä ainoastaan hebreaksi tai islamin Koraani on pyhä ainoastaan arabiaksi. Raamattu jakautuu kahteen osaan, Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. Vanha testamentti alkaa kertomuksella maailman synnystä ja alkuvaiheista. Se kertoo myös Israelin kansan historiaa. Tämä osa Raamatusta on yhteinen juutalaisten kanssa. Uusi testamentti koostuu Jeesuksen elämästä, toiminnasta ja alkuseurakunnan elämästä ja opetuksista. Juuri Uusi testamentti on pohjana kristilliselle uskolle.
Kristinuskon oppi
Kristinuskossa on vain yksi jumala, joten se on monoteistinen uskonto. Kristinuskossa uskotaan, että jumalalla on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä henki (kolminaisuusoppi). Heillä kaikilla on omat tehtävänsä. Isä on luonut kaiken. Poika on Jeesus, joka tuli ihmiseksi maan päälle pelastaakseen ihmiset. Pyhä Henki on uskon synnyttäjä ja ylläpitäjä.
Risti on kristinuskon symboli Jeesuksen ristinkuoleman vuoksi. Raamatun mukaan Jumala lähetti oman poikansa maan päälle sovittaakseen ihmisten synnit. Kristinuskossa ajatellaan, että Jeesuksen kuoleminen ristillä korjasi ihmisen ja Jumalan välisen suhteen antaen ihmisten synnit anteeksi. Kristinuskon mukaan ihminen pelastuu, mikäli hän uskoo Jeesuksen sovittaneen kuolemallaan hänen syntinsä.
Keskeiset säännöt ja ohjeet kristinuskossa ovat Kymmenen käskyä, rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. Niissä on tiivistettynä kristillisen elämän peruspilarit.
Kymmenen käskyä
- Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
- Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
- Pyhitä lepopäivä.
- Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
- Älä tapa.
- Älä tee aviorikosta.
- Älä varasta.
- Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
- Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
- Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
Rakkauden kaksoiskäsky (Jumalan lain tiivistelmä)
”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”
Kultainen sääntö (Jeesuksen opetus)
”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.”
Kristilliset sakramentit eli pyhät toimitukset ja juhlat
Kristinuskon sakramentit (pyhät toimitukset)
Kristinuskon tärkeimmät sakramentit ovat kaste ja ehtoollinen. Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja ehtoollista vietetään Jeesuksen muistoateriana, jolloin syödään leipää (hänen ruumiinsa) ja juodaan viiniä (hänen verensä). Nykyään kristillisessä kirkossa on kirkkokunnasta riippuen myös muita sakramentteja kuten katolisen kirkon rippi eli syntientunnustus tai esim. papiksi vihkiminen.
Elämänkaaren juhlat
Ristiäiset
Kasteessa lapsi otetaan kristityn seurakunnan jäseneksi.
Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että Jumala ei hylkää kastettua, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kasteveden suoja ympäröivät lasta hänen koko elämänsä ajan.
Konfirmaatio
- Hän saa oikeuden toimia kastettavan lapsen kummina.
- Hän saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
- 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen voi asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, joissa seurakuntiin valitaan luottamushenkilöt.
- Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.
Häät
Hautajaiset
Kirkkovuoden pyhät
Kirkkovuosi on kristillisten pyhäpäivien kokonaisuus. Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtina. Suurinta osaa pyhäpäivistä vietetään sunnuntaina. Kirkkovuoden keskus ja kristittyjen vuoden suurin juhla on pääsiäinen. Muut juhlat asettuvat vuoden eri aikoihin ja viittaavat Jeesuksen elämän eri tapahtumiin.
Kristinuskon tärkeimpiä pyhiä ovat pääsiäinen ja joulu. Pääsiäinen juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta ja on kristinuskon keskeisin juhla, kun taas joulu juhlistaa Jeesuksen syntymää. Lisäksi tärkeitä pyhiä ovat esimerkiksi helluntai, jota pidetään kirkon syntymäpäivänä.
Liturgiset värit (papin asussa, kirkon tekstiileissä) symboloivat kirkkovuoden eri jaksoja.
- Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Valkoista käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä kuten jouluyönä ja joulupäivänä, pääsiäisyönä ja pääsiäispäivinä sekä loppiaisena ja mikkelinpäivänä.
- Punainen on Pyhän Hengen, veren, tulen ja todistuksen väri. Punaista käytetään helluntaina ja pyhäinpäivänä.
- Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös elämänvoiman ja kasvun väri. "Yleinen arjen väri"
- Violetti on katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri. Sitä käytetään adventtina ja paastonaikana.
- Musta on kuolemansurun ja katoavaisuuden väri. Sitä käytetään Jeesuksen kuolinpäivänä eli pitkäperjantaina ja sitä seuraavana hiljaisena lauantaina.
