Kristinuskon sakramentit (pyhät toimitukset)

Kristinuskon tärkeimmät sakramentit ovat kaste ja ehtoollinen. Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi ja ehtoollista vietetään Jeesuksen muistoateriana, jolloin syödään leipää (hänen ruumiinsa) ja juodaan viiniä (hänen verensä). Nykyään kristillisessä kirkossa on kirkkokunnasta riippuen myös muita sakramentteja kuten katolisen kirkon rippi eli syntientunnustus tai esim. papiksi vihkiminen.

Elämänkaaren juhlat

Ristiäiset

Kasteessa lapsi otetaan kristityn seurakunnan jäseneksi.

Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että Jumala ei hylkää kastettua, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kasteveden suoja ympäröivät lasta hänen koko elämänsä ajan.

Konfirmaatio

• Hän saa oikeuden toimia kastettavan lapsen kummina.
• Hän saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
• 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen voi asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, joissa seurakuntiin valitaan luottamushenkilöt.
• Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.

Häät

Hautajaiset


Kirkkovuoden pyhät

Kirkkovuosi on kristillisten pyhäpäivien kokonaisuus. Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtina. Suurinta osaa pyhäpäivistä vietetään sunnuntaina. Kirkkovuoden keskus ja kristittyjen vuoden suurin juhla on pääsiäinen. Muut juhlat asettuvat vuoden eri aikoihin ja viittaavat Jeesuksen elämän eri tapahtumiin.

Kristinuskon tärkeimpiä pyhiä ovat pääsiäinen ja joulu. Pääsiäinen juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta ja on kristinuskon keskeisin juhla, kun taas joulu juhlistaa Jeesuksen syntymää. Lisäksi tärkeitä pyhiä ovat esimerkiksi helluntai, jota pidetään kirkon syntymäpäivänä.

Liturgiset värit (papin asussa, kirkon tekstiileissä) symboloivat kirkkovuoden eri jaksoja.

• Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Valkoista käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä kuten jouluyönä ja joulupäivänä, pääsiäisyönä ja pääsiäispäivinä sekä loppiaisena ja mikkelinpäivänä. 
• Punainen on Pyhän Hengen, veren, tulen ja todistuksen väri. Punaista käytetään helluntaina ja pyhäinpäivänä. 
• Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös elämänvoiman ja kasvun väri. "Yleinen arjen väri" 
• Violetti on katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri. Sitä käytetään adventtina ja paastonaikana.
• Musta on kuolemansurun ja katoavaisuuden väri. Sitä käytetään Jeesuksen kuolinpäivänä eli pitkäperjantaina ja sitä seuraavana hiljaisena lauantaina.