Diabetestä on kahta päätyyppiä: tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes.

Haima on elin, joka tuottaa insuliini-nimistä hormonia. Insuliinin tehtävä on säädellä veren sokeripitoisuutta. Diabetesta sairastavalla insuliinia ei tule. Siksi hänen pitää laittaa sitä monta kertaa päivässä. Diabetestä sairastavalle on myös tärkeää, että hän syö säännöllisesti.

Joskus diabetestä sairastavan verensokeri voi laskea liian alas. Silloin hän on kalpea ja esimerkiksi kädet voivat täristä. Hoitona hänelle annetaan jotain sokeripitoista syötävää.


Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes puhkeaa yleensä nuorena, viimeistään 40-vuotiaana. Sen syntysyytä ei täysin tiedetä. Perinnöllisyys vaikuttaa jonkun verran. On huomattu, että lapsena sairastettu virustauti (esim. korona) voi myös laukaista diabeteksen.

Tyypin 1 diabetesta sairastavalla haiman insuliinintuotanto lakkaa. Sairastumisen voi huomata tietyistä oireista: janottaa, väsyttää, laihtuu ja käy jatkuvasti vessassa.

Kun sairaus on todettu, sitä aletaan hoitaa insuliinilla. Diabetestä sairastava seuraa verensokeriaan verensokerimittarilla. Sairaus ei parane. Insuliinihoitoa jatketaan lopun elämää.


Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yleensä vanhempana. Tosin oireita saattaa olla jo melko nuorillakin. Tyypin 2 diabeteksen syynä on osin perinnöllisyys. Sen laukaisee kuitenkin yleensä huonot elintavat eli ylipaino ja liikkumattomuus.

Tyypin 2 diabeteksessa ei välttämättä ole aluksi oireita ollenkaan. Se löytyy usein terveystarkastuksessa. Joskus oireet voivat kuitenkin olla samanlaiset kuin tyypin 1 diabeteksessä.

Tyypin 2 diabeteksessä haima tuottaa liian vähän insuliinia tai sitten elimistö ei tunnista insuliinia = insuliiniresistenssi.

Insuliinihoito on osa tyypin 2 diabeteksen hoitoa. Tärkeitä ovat kuitenkin myös elintapamuutokset eli laihdutus ja liikunnan lisääminen. Elintapamuutosten ansiosta jotkut tyypin 2 diabetesta sairastavat voivat päästä eroon insuliinihoidosta. Sairaus ei kuitenkaan varsinaisesti parane ja hyviä elintapoja on jatkettava.