Kreikka

 

Minolainen kulttuuri

Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri kehittyi Kreetan saarella yli 4500 vuotta sitten. Kulttuuria kutsutaan minolaiseksi kulttuuriksi legendaarisen kuningas Minoksen mukaan. Egypti ja muut Lähi-idän korkeakulttuurit ovat antaneet vaikutteita minolaisuuteen. Kulttuuri kehittyi Kreetalla tuhansia vuosia asuneiden ihmisten toimesta omaleimaiseksi ja elinvoimaiseksi kulttuuriksi. Mantereelta ei tullut uutta kansaan, joka olisi luonut kulttuurin. Kreetan varhaiset asukkaat eivät olleet kreikkalaisia. Minolaiset käyttivät kirjoituksissaan lineaari-A nimistä tavukirjoitusta, jota ei ole onnistuttu tulkitsemaan. Heillä oli myös vanhempi kirjoitus, joka on myös säilynyt arvoituksena. Lisäksi on arvoituksellinen Faistoksen kiekko. Kreetalta on myös löytynyt lineaari-B nimistä kirjoitusta, joka on kirjoitettu vanhimmalla tunnetulla kreikan kielellä. Lineaari-B kirjoitus käyttivät Mykeneen kreikkalaiset valloittajat.

 

Kreetan minolaista yhteiskuntaa hallitsi pappiskuningas, Minos. Nimi on todennäköisesti ollut jonkun varhaisen hallitsijan nimi, mistä on myöhemmin tullut arvonimi. Minolaisen yhteiskunnan tärkeimpiä keskuksia olivat palatsit. Ne olivat hallinnon, uskonnon ja talouden keskuksia. Palatseissa oli hallitsijan yksityistiloja ja julkisijatiloja esimerkiksi vastaanottosaleja. Uskonnon harjoittamiseen oli omat alueensa. Palatsit toimivat myös suurina varastoina, joihin veroja ja kauppatavaroita varastoitiin. Aluksi palatseja on ollut useita ja niiden tuhoutuessa ne rakennettiin uudelleen. Palatseista suuri ja viimeiseksi asuttu oli Knossoksen palatsi, jossa ollut noin 300 huonetta. Palatsit tunnettiin nimellä laprys eli kaksoiskirveen talo. Minolaisessa kulttuurissa kaksiteräinen kirves oli vallan symboli. Tämä yhdistettynä härän palvonnan merkitykseen minolaisessa uskonnossa ja Kreetan mahtiin on todennäköisesti synnyttänyt tarun Minotauruksesta.

 

Minolaisen Kreetan vauraus ja mahtavuus perustui kaupankäyntiin. Saari sijaisti useiden kauppareittien varrella ja kreetalaiset rakensivat suuren laivaston, jonka avulla heistä tuli välittäjiä kansainvälisessä kaupassa. Kreetalaiset kävivät kauppaa koko itäisen Välimeren alueella. He kuljettivat egyptiläisiä tavaroita Kreikkaan ja päinvastoin. Kreetan saarella oli runsaasti metsiä ja puutavara oli tärkeä vientituote. Lisäksi vietiin viiniä ja oliiviöljyä. Myös pronssin jalostus oli tärkeää, vaikka kupari ja tina jouduttiin tuomaan ulkomailta. Kaupankäynti toi Kreetalle vaurautta ja mahdollisti monille kreetalaisille jopa ylellisen elän aikakauden mittapuun mukaan. Vauraus mahdollisti myös taiteen kehityksen.

 

Minolaiset eivät olleet sotaisia. Kreetalta ei ole löydetty linnoituksia eikä merkkejä suuresta sotilaallisesta organisaatiosta. Minolaisessa taiteessa ei myöskään kuvata sotaretkiä ja taisteluita. Ilmeisesti Kreetan laivasto pystyi pitämään viholliset poissa saarelta. Minolaiset eivät myöskään valloittaneet alueita vaan jotkut lähisaaret tunnustivat Kreetan ylivallan vapaaehtoisesti ja omaksuivat minolaista kulttuuria. Minolaisen Kreetan valta perustui talouteen ja kaupankäyntiin sekä kulttuurin kehittyneisyyteen ei sotavoimiin ja valloitukseen.

 

Minolaisen kulttuurin tuhoutumisen syytä ei varmuudella tiedetä. Mykeneen kreikkalaiset valloittivat Kreetan saaren ja asettuivat asumaan Knossoksen palatsiin. Aikaisemmin ajateltiin Theran eli Santorinin saaren räjähtämisen synnyttämän hyökyaallon tuhonnen minolaisen Kreetan. Todennäköisesti Santorin tuhoutuminen tapahtui luultua aikaisemmin. Varmasti se on aiheuttanut Kreetan rannikolla suurta tuho ja ainakin tilapäisesti heikentäneen Kreetaa. Sisäiset levottomuudet, kauppareittien muutokset ja maanjärjestyksen on myös mainittu mahdollisina syinä minolaisen kulttuurin tuhoutumiseen. Heikentynyt Kreeta muodosti helpon saaliin sotaisille Mykeneen kreikkalaisille. Valloittajat omaksuivat monia minolaisten tapoja ja uskomuksia sekä tekniikkaa esim. kirjoitusjärjestelmän ( lineaari-B). Mykeen tuhoutumisen jälkeen Kreetalle tuli uusia asukkaita ja minolainen kulttuuri vaipui vähitellen historian hämärään. Minolainen Kreeta sisällytettiin kreikkalaisten rikkaaseen ja monimuotoisen kulttuuriperinteeseen.

 

Kultainen Mykene

Balkanin niemimaan eteläosaan saapuu indoeurooppalaisia kansoja noin 4000 vuotta sitten. Heidän joukossaan oli varhaista kreikkaa puhuvia heimoja, jotka syrjäyttivät alueen varhaiset asukkaat. Noin 1600 eKr (eaa). Alueelle kehittyi Mykeneen kulttuuri. Nimi tulee Mykeneen linnasta ja kaupungista. Satoja vuosia kulttuurin sortumisen jälkeen runoilija Homeros jälkeen teki Mykeneen ajan sankarit kuolemattomiksi runokokoilmassaan Ilias ja Odysseus. Homeroksen kuvailemia tapahtumia pidettiin pitkään vain taruina, kunnes saksalainen amatööri arkeologi Heinrich Schlieman kaivoi Troijan kaupungin esiin Turkin rannikolta 1800-luvun lopulla. Myöhemmin hän jatkoi etsintää ja löysi Mykeneen kaupungin Etelä-Kreikasta.

 

Mykene oli yksi monista Peleponnesoksen niemimaalla sijainnaista kaupungeista. Tosin se oli suurin ja vahvin. Näiden kaupunkien johdossa oli kuningas, jolla oli myös uskonnollista arvovaltaa (pappiskuningas). Kuninkaan ohella tärkeitä olivat hallitseva omistava aatelisto, joka keräsi veroja ja taisteli kuninkaan puolesta. Yhteiskunta oli hyvin hierarkkinen. Se muistutti keskiaikaista Eurooppaa (feodalismi). Kuningas asui palatsissa, joka oli myös taloudellinen, hallinnollinen ja uskonnollinen keskus. Kuninkaan ohella palatsissa asui hänen ”ritariseurueensa”, virkamiehiä (kirjurit) ja käsityöläisiä, jotka olivat kuninkaan suojeluksessa esim. pronssinvalajia. Palatsien ympärille kehittyi muuta asutusta.


Enemmistön valtioiden asukkaista muodostivat talonpojat, joiden tehtävä oli elättää pieni yläluokka. Talonpoikien elämä on ollut kovaa. He joutuivat maksamaan ankaria veroja Tutkimalla haudoista löytyneitä luita on saatu selville, että he kärsivät aliravitsemuksesta ja puutostaudeista. Tavallinen kansa oli myös lyhyempää kuin hallitseva luokka ( ravinto vai oliko hallitseva luokka eri etnistä ryhmää).

Mykeneen kulttuuri oli hyvin sotaista kuten Homeros kertoo. Kaupungit taistelivat usein toisiaan vastaan. Hallitsevalle soturiluokalle sota tarjosi mahdollisuuden hankkia mainetta ja sotasaalista. Mykeneen kulttuurin soturin aseet ja varusteet olivat pronssia. Soturien varustukseen kuului miekka ja keihäs sekä kypärä, kilpi, rintapanssari ja jalkasuojat. Koska Mykeneen ajan valtiot kuuluivat samaan kulttuuriin, on todennäköistä, että sodankäyntiin liittyi vakiintuneita sääntöjä ja käytäntöjä. Sääntöjen rikkoja menetti asemansa ja maineessa. Häntä ei enää kunnioitettu eikä häneen enää luotettu. Kaksintaistelussa oli mahdollista saada eniten mainetta ja kunniaa. Kenties sota voitiin ratkaista yksittäisten soturien kaksintaisteluilla.

 

Kuninkaat ja kaikkein mahtavimmat soturit käyttivät taistelussa sotavaunuja. Kenties vaunut ajoivat toisiaan kohti ja taistelija heittivät toisiaan keihäillä tai varsinainen taistelua käytiin jalkaisin ja taistelukentälle vain matkattiin vaunuilla. Vaunujen määrä on kuitenkin ollut sangen pieni, koska maasto ei suosinut sotavaunuja. Vaunujen taistellessa mukana seuranneet jalkaväensotilaat seurasivat sivusta. Mykeneen kulttuuri kaupunkien armeijat ovat olleet sangen pieniä. Taistelemisesta huolehti pieni soturieliitti. Tavallisia kansalaisia voitiin värvätä kantajiksi ja palvelijoiksi. Kaupungit ovat voineet yhdistää voimansa suuriin sotaretkiin Troijan sota ja Kreetan valloitus. Tällöin ongelmana on ollut tällöin sotajoukon koossa pitämien ja itsenäisten hallitsijoiden alistuminen yhteiseen komentoon ( karisma vai voima).

 

Mykeneen kulttuuri oli läheisessä tekemisessä minolaisen Kreetan kanssa. Kreetalaiset kauppiaat toivat yläluokan haluamia ylellisyystavaroita ja veivät tuottamia maataloustuotteita ja muita raaka-aineita sekä mahdollisesti orjia Lähi-itään esim. Egyptiin. Mykeneen yläluokan mieltymys ulkomaisiin ylellisyysesineisiin näkyy selvästi ylimystön runsailla hautalahjoilla täytetyissä hautakammioissa. Kreetalta on myös kulkeutunut vaikutteita ja tekniikka rakentamiseen sekä uskontoon. Minolaiselta kulttuurilta saatiin myös kirjoitus järjestelmä.


Mykeneläiset kehittivät Kreetan lineaaria-A järjestelmästä oman kreikankieleen sopivan lineaari-B järjestelmän. Mykeen kreikkalaiset kirjurit käyttivät sitä lähinnä veroluetteloiden ja varastokirjanpidon kirjoittamiseen. Sen sijaa ei ole löytynyt tarinoita jumalista, sotaurhoista ja voitokkaista kuninkaista. Ilmeisesti tällainen tieto on siirtynyt suullisesti sukupolvelta toiselle. Todennäköisesti on ollut ammattimaisia ja kierteleviä runonlaulajia, jotka ovat olleet tervetulleita kuninkaiden pöytiin. Kenties jotkut heistä ovat saavuttaneet hovibardin aseman. Saviset kirjoitustaulut antavat arvokasta. joskin yksipuolista kuvaa Mykenee kulttuurista, mutta ne täydentävät kaivauksista ja myyteistä saatua tietoa.

Tuho

Mykeen kulttuuri tuhoutui 1200 -1100-lukujen vaihteessa eKr (eaa). Sen tuhoutumisen tarkkoja syitä ei tiedetä. Todennäköisesti asiaan on vaikuttanut useita syitä. Usein syyksi on arvioitu ulkopuolinen hyökkäys. Kreikan alueelle on siirtynyt uusia kansoja, jotka valloittivat ja alistivat Mykeneen kreikkalaiset. Mykeneen kreikkalaiset pelkäsivät hyökkäyksiä, koska ennen kulttuurin tuhoutumista kaupunkien muureja vahvistettiin. Keitä uudet ihmiset olivat? Osa heistä on ollut doorilaisia kreikan murteita puhuvia ihmisiä. Mykeneen kulttuurin tuhoutumisen aikoihin Välimeren itäosassa vallitsi melkoinen sekasorto. Merikansat ryöstelivät alueella ja etsivät itselleen uusia asuinpaikkoja. Mahdollisesti he tuhosivat myös Mykeneen kaupunkeja. Osa alueen ihmisistä on myös voinut liittyä merikansoihin.



Kenties Mykenee kaupunkien keskinäinen kilpailu muuttui suursodaksi. Ilmaston muuttumien (kuivuus) on voinut johtaa satojen pienentymiseen ja maanviljelyn edellytysten heikkenemiseen. Köyhtyneet talopojat eivät enää ole kyenneet maksamaan veroja, mikä on heikentänyt kuninkaiden asemaa. Paikalliset mahtimiehet ovat ryhtyneet ajamaa omia etujaan, eivätkä enää ole tukeneet kuningasta. Kamppailu luonnonvaroista on johtanut kaupunkien välisiin sotiin. Verotaakan alla nääntyneet talonpojat ovat voineet nousta kapinaa heikentynyttä yläluokkaa vastaan.


Mykeneen kulttuurin tuhoutumisen aikoihin Kreikassa siirryttiin pronssikaudesta rautakauteen. Todennäköisesti sisäisesti heikentyneet Mykeneen kaupungit joutuivat ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi. Linnoitetut kaupungit ryöstettiin ja tuhottiin. Ilmeisesti Ateenan Akropolis on ainoita Mykeneen kauden asuinpaikkoja, joka säilyi tuholta. Yhtään kirjoitusta tuhon syystä ei ole löydetty. Seuraavien vuosisatojen aikana kirjoitustaito lähes katosi Kreikasta. Kreikkalaisten tarinat eivät myöskään kerro kultaisen Mykeneen tuhosta.