• Ranska hyökkäsi Venäjälle 1812, "suuri armeija" yli 600 000 sotilasta. 
• Venäläiset eivät ryhtyneet taisteluun vaan vetäytyivät itään. Noudattivat poltetun maan taktiikkaa 

 

 

 

• Ranskalaisilla suuria vaikeuksia huoltaa joukkojaan. Kulkutaudit tappoivat paljon sotilaita. 

 

 

 

 

 

• Venäläiset polttivat Moskovan.  

  

• Talvi tappoi nälän ja tautien heikentämät ranskalaiset sotilaat.  

Useat valtiot nousivat taisteluun Napoleonia vastaan. Napoleon syöstiin vallasta. Eläkkeelle Elban saarelle. 

 

Napoleon palasi takaisin Ranskan valtaistuimelle (satapäiväinen keisarius). Napoleon hävisi Waterloon taistelun. Napoleon karkotettiin St Helenan saarelle, jossa hän kuoli. 

 

KPL 1 (s.14-17) Ranskan suuri vallankumous 1789

 

• Ranskan kuningas oli yksinvaltias (diktaattori) 1700-luvulla.

 

• Aatelistolla ja papeilla oli moni etuoikeuksia esimerkiksi verovapaus. Tavalliset ranskalaiset joutuivat maksamaan veroja.

 

• Kun valtiolta oli rahat lopussa, kuningas halusi nostaa veroja.

 

• Ranskalaiset eivät suostuneet nostamaan veroja vaan aloittivat vallankumouksen.

 

• Kuningas erotettiin ja Ranskasta tuli tasavalta.

 

• Aatelisto ja papit menettivät etuoikeudet. Vallankumouksen tunnuslause oli ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo”.

 

• Kuninkaan kannattajia vainottiin ja kuningas teloitettiin giljotiinillä. Ranska joutui sotaan muiden Euroopan maiden kanssa.

 

KPL 1 Ranskan suuri vallankumous 1

1. Mitä ongelmia Ranskassa oli 1700-luvun lopulla?

2. Miksi kuningas kutsui koolle valtiopäivät?

3. Keitä kuului kolmanteen säätyy?

4. Mikä oli Bastilji?

5. Mitä uudistuksia seurasi vallankumouksesta?

6. Mitä tapahtui Ranskan kuninkaalle?

7. Miksi Napoleonin onnistui nousta valtaan Ranskassa?

 

KPL 2 (s.18- 21) Kahden keisarin kädenlyönti

 

• Napoleon oli taitava sotilas ja Ranskan hallitsija

 

• Hän halusi valloittaa koko Euroopan.

 

• Napoleon ei onnistunut valloitta Englantia, koska Englannilla oli suuri laivasto.

 

• Napoleon vaati, etteivät Euroopan valtiot ostaisi mitään englantilaisia tavaroita tai myisi mitään tavaraa Englantiin.

 

• Ruotsi ei halunnut lopettaa tervan myyntiä Englantiin.

 

• Napoleon liittolainen Venäjä uhkaili Ruotsia. Venäjä hyökkäsi Suomeen.

 

KPL 2 Kahden keisarin kädenlyönti?

1. 1. Mitkä olivat Napoleon tavoitteet Ranskan johtajana?

2. 2. Mitä valtioita olivat vasallivaltiot?

3. 3. Mikä valtio vastusti Napoleonia viimeiseen asti ja miksi se onnistui?

4. 4. Mitä Napoleon teki kukistaakseen Ranskaa vastustavan valtion?

5. 5. Miksi Ruotsi ei taipunut Napoleonin tahtoon?

6. 6. Millaisen sopimuksen Napoleon Aleksanteri ensimmäinen tekivät 1807?

7. 7. Kuka oli Horatio Nelson?

 

KPL 3 (s.22-26) Suomen sota 1808-1809

 

• Venäjä valloitti nopeasti Etelä-Suomen.

 

• Viaporin linnoitus (Suomen linna) antautui.

 

• Ruotsalaisilla ei ollut riittävästi aseita, ammuksia ja ruokaa. Kulkutaudit tappoivat sotilaita.

 

• Haminan rauhassa 1809 Suomi liitettiin Venäjään. Suomi sai autonomian.

 

KPL 3 Suomen sota

1. Millainen oli ruotsin suunnitelma Suomen puolustamiseksi?

2. Miksi venäläisten onnistui valloitta Suomi?

3. Millaisen sopimuksen Sveaborgin komentaja teki venäläisten kanssa?

4. Millaisia vaikeuksia Ruotsin armeija kohtasi Suomen sodassa?

5. Miten sota päättyi?

6. Missä kaupungissa tehtiin rauha?

7. Mitä tapahtui kuningas Kustaa neljäs Adolfille?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KPL 4 (s.27-31) Tanssiva kongressi

 

• Ranska hyökkäsi Venäjälle. Napoleon uskoi, että hän voittaa sodan helposti. Ranskan armeija oli hyvin suuri.

 

• Venäläiset eivät ryhtyneet taistelemaan vaan vetäytyivät kohti itää. He hävittivät ne alueet, joilta vetäytyivät ( poltetun maan taktiikka).

 

• Ranskalaisilla oli vaikeuksia kuljettaa ruokaa ja aseita sotilaille (pitkät matkat). Lisäksi kulkutaudit tappoivat sotilaita.

 

• Kun ranskalaiset saapuivat Moskovaan, venäläiset polttivat kaupungin.

 

• Talvi (kovat pakkaset, lumi) tuhosi lähes koko Ranskan armeija. Sotilaat olivat nälän ja kulkutautien vuoksi huonossa kunnossa.

 

• Useat Euroopan valtiot julistivat sodan Ranskalle.

 

• Napoleon joutui luopumaan vallasta ja lähtemään eläkkeelle vuonna 1814.

 

• Hän palasi vähäksi aikaa (100 päivää) Ranskan keisariksi vuonna 1815.

 

• Napoleonin vastustajat yhdistivät voimansa ja voittivat Ranskan armeijan. Napoleon vangittiin ja hänet vietiin St.Helenan saarelle. Napoleon kuoli vankeudessa1821

 

Wienin kongressi (tanssiva kongressi)

 

• Napoleon kukistumisen jälkeen voittaja kokoontuivat Wieniin sopimaan Euroopan asioista.

 

• Laillisuusperiaate, vanhat hallitsijasuvut piti palauttaa takaisin valtaan. Ranskan valloittamia alueita palautettiin entisille omistajilleen.

 

• Tasapainoperiaate, kukaan voittajista ei saanut ”saalista” enemmän kuin muut. Mikään suurvalta ei saanut liian voimakas. Tasapaino Euroopan valtioiden välillä.

 

• Turvallisuusperiaate, Ranskan naapurimaita vahvistettiin, jotta Ranskan uusi laajentumin olisi vaikeaa.

 

• Euroopan hallitsijat pyrkivät estämään vallankumouksellisten aatteiden leviämisen ja palauttaman vanhat hyvät ajat taantumus ja Pyhä liitto

 

KPL 4 Tanssiva kongressi

1. Miksi Venäjän ja Ranskan välillä puhkesi sota?

2. Mitä venäläiset tekivät, kun ranskalaiset hyökkäsivät?

3. Mikä koitui lopullisesti Ranskan armeija tuhoksi?

4. Mitä seurauksia oli Napoleonin hävitystä Venäjän retkestä?

5. Mitä Napoleonille tapahtui?

6. Mitkä olivat Wienin kongressin pääperiaatteet?

7. Katso karttaa Euroopasta 1814!

 

KPL 5 (s.32-40) Suomen autonomia

 

- Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, monet suomalaiset pelkäsivät Venäjää.

 

- Suomi sai autonomian (itsehallinnon). Se sai päättä omista asioistaan. Keisari Aleksanteri vahvisti säätyjen oikeudet, luterilaisen uskon, Ruotsin lait. Suomeen ei tullut Venäjän maaorjuutta.

 

- Suomen säädyt (aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat) vannoivat uskollisuutta Venäjän keisarille, Suomen suuriruhtinaalle. Porvoon valtiopäivät

 

Miksi suomi sai autonomian?

 

- Venäjä tiesi, että tulevaisuudessa syttyisi sota Ranskaa vastaan. Se halusi rauhoittaa suomalaisia.

 

- Ruotsin hallinto oli tehokkaampi kuin Venäjän hallinto. Venäjällä oli muitakin autonomisia alueita.

 

- Ruotsin lait takasivat Venäjän keisarille riittävästi valtaa Suomessa.

 

- Aleksanteri halusi uudistaa Venäjää. Suomi oli kokeilualue.

 

KPL 5 Suomi liitetään Venäjän osaksi

1. Missä kaupungissa valtiopäivät vietettiin 1809?

2. Mitkä olivat Suomen neljä säätyä?

3.Miksi Suomessa pelättiin Venäjän valtaa 4. Mitä Aleksanteri lupasi Suomalaisille?

5. Miksi Suomi sai Autonomian?

6. Mikä oli Vanha Suomi?

7. Kuka oli Suomen kenraalikuvernööri?

8. Miksi Helsingistä tuli pääkaupunki?

 

KPL 6 (s.41-43) Suomalaiset kaupungit

 

• Suurin osa suomalaisista asui maaseudulla 1800-luvulla.

 

• Kaupungit olivat pieniä ja niitä oli vähän.

 

• Talot oli rakennettu puusta. Vain rikkailla oli kivitaloja.

 

• Porvarit (kauppiaat ja käsityöläiset) asuivat kaupungissa.

 

• Maaseudulle ei saanut perustaa kauppoja. Talonpoikien eli maaviljelijöiden oli matkustettava kaupunkiin ostamaan tavaroita.

 

• Tärkein kauppatavara oli suola. Talonpojat ja porvarit kävivät vaihtokauppaa.

 

• Käsityöläiset esimerkiksi suutarit kouluttivat itse työntekijänsä. Opiskeleminen suutariksi alkoi jo lapsena.

 

• Tulipalot tuhosivat monia suomalaisia kaupunkeja esimerkiksi Turun 1800-luvulla.

 

KLP 6 Koti kaupungissa

1. Mitä tuotteita talonpojat ostivat kaupungista?

2. Miten ostokset maksettiin

3. Miksi talonpoikien piti käydä kaupassa kaupungeissa?

4. Miten opittiin käsityöammatit?

5. Mitä kaupungeissa pelättiin eniten?

6. Millaisia olivat Suomen kaupungit?

7. Keitä asui kaupungeissa?

 

KPL 7 (s.44-47) Maaseudun elämää

 

• Maaseudulla ihmiset asuivat suurperheissä eli perheessä oli vanhemmat, lapset, isovanhemmat, tätejä, setiä ja serkkuja.

 

• Lapsia syntyi paljon, mutta monet lapset kuolivat pieninä tauteihin ja joskus nälkään.

 

• Ruoka viljeltiin itse ja kaupasta ostettiin vain sellaisia tavaroita, joita ei pystytty itse tekemään. Esimerkiksi kankaat tehtiin itse kotona.

 

• Tavallisesti syötiin leipää, puuroa, perunaa ja kalaa. Lihaa syötiin vain juhlapäivinä. Ruista ja ohraa viljeltiin eniten.

 

• Maatiloilla oli monia kotieläimiä. Lehmistä saatiin maitoa, lihaa ja lantaa (peltojen lannoitus). Hevonen oli vetojuhta. Lisäksi oli lampaita ja sikoja.

 

• Työpäivät olivat pitkiä ja erilaisia koneita ei ollut.

 

• Maatilalla oli moni rakennuksia esimerkiksi talli hevosille ja navetta lehmille. Kaikki rakennukset oli rakennettu puusta ja talot lämmitettiin myös puulla.

 

 

KPL 7 Maaseudun elämää

1. Millaisia sukunimiä suomalaisilla oli 1800-luvun alussa?

2. Millainen oli talonpojan perhe?

3. Miksi lapsikuolleisuus oli korkea?

4. Miksi lehmiä pidettiin maataloissa?

5. Miksi lehmät lakkasivat lypsämästä maitoa talvella?

6. Mitä tarkoittaa omavaraistalous?

7. Millainen oli ihmisten ruokavalio?

8. Missä ihmiset nukkuivat maaseudull

 

KPL 8 (s.48-50) Ruukinpatruunoita ja sahureita

 

• Suomalaiset saivat 1800-luvun alussa metsistä rakennus – ja polttopuuta. Lisäksi metsiä poltettiin tervaksi ja kaskettiin.

 

• Raudan sulattaminen vaati paljon puuhiiltä. Ruotsista uhkasivat metsät loppua, joten raudan valmistamista siirrettiin Suomeen. Rautaa sulatettiin rautaruukeissa.

 

• Suomessa oli runsaasti puuta, koskia (vesivoimaa) ja järvien pohjilla oli rautamalmia (järvimalmi). Rautaa tuotiin myös laivoilla Ruotsista.

 

• Suomessa oli myös sahoja, jotka sijaitsivat koskien rannoilla. Niiden sahanteriä liikuttivat vesirattaat.

 

• Rautaruukit ja sahat kilpailivat keskenään. Molemmat tarvitsivat puuta ja koskia.

 

• Valtion mielestä rautaruukit olivat tärkeämpiä kuin sahat ja niin sahojen toimintaa rajoitettiin. Pelättiin metsien loppumista.

 

Ruukinpatruuna oli rautaruukin johtaja.

 

Sahuri oli henkilö, joka teki työtä sahalla.

 

KPL 8 Ruukinpatruunoita ja sahureita

1. 1. Miten suomalaiset hyödynsivät metsiä 1800-luvun alussa?

2. 2. Mitä olivat ruukit?

3. 3. Miksi Suomeen rakennettiin ruukkeja?

4. 4. Miten suomalaiset oppivat ruukeissa tarvittavan osaamisen?

5. 5. Millainen asema oli ruukinpatruunalla?

6. 6. Miksi ruukit ja sahat olivat kilpailijoita?

7. 7. Miksi talonpoikien oli helppo polttaa tervaa?

KPL 9 (s.51-55) Maalaisväki

 

• Kartanot olivat suuria maatiloja, joita usein aateliset omistivat.

 

• Talonpojat olivat maanviljelijöitä ja he omistivat viljelemänsä maan

 

• Torpparit olivat myös maanviljelijöitä. He vuokrasivat maata ja maksoivat vuokran tekemällä työtä esimerkiksi maanomistajan pelloilla.

 

• Torpparin vuoraa kutsuttiin taksvärkiksi. Usein torpparit vuokrasivat maata kartanoilta

 

• Rengit (miehiä) ja piiat (naisia) olivat maatiloille palkattua työväkeä.

 

• Loiset olivat köyhiä (sairaita ja vanhuksia), jotka asuivat vuorotellen kylän eri taloissa. He saivat ruokaa ja nukkumapaikan työtä vastaan. Heille ei maksettu palkkaa.

 

KPL 9 Maalaisväki

1. Miten kirkossa näkyi maaseudun arvojärjestys?

2. Kuka oli pitäjän mahtavin ja kuka oli oppinein?

3. Keitä olivat talonpojat?

4. Miten torppari erosi talonpojasta?

5. Mikä oli lampuoti?

6. Keitä olivat piiat ja rengit?

7. Millainen oli loisten asema?

8. Miksi yhteiskunnallinen arvojärjestys muuttui vain vähän?

9. Mitkä olivat kolme säätyä eli hallitusta arvojärjestyksessä?