KPL 10 Konservatiivit ja liberaalit

- Konservatiivit ja liberaalit olivat puolueita. Ne molemmat pyrkivät hallitsemaan Euroopan valtioita 1800-luvulla.

Konservatiivit

• Konservatiivit uskoivat, että ihminen on paha. Tarvitaan ankaria rangaistuksia ja tiukkaa valvontaa.

• Kuninkaiden ja aateliston pitäisi hallita tavallisia ihmisiä.

• Konservatiivit vastustivat äänioikeutta.

• Konservatiivit kannattivat säätyjen etuoikeuksia esimerkiksi aateliston verovapautta. Ihmisen syntyperä oli tärkeä.

• Konservatiivit kannattivat sensuuria. He halusivat, että valtio valvoisi sanomalehtiä. Vääristä ajatuksista ei saisi kirjoittaa.

• Konservatiivit pelkäsivät, että tavalliset ihmiset tekisivät vallankumouksen ja ottaisivat vallan.

• Konservatiiveja olivat aatelisto, papisto ja osa talonpojista.

Liberaalit

• Liberaalit uskoivat, ihminen on hyvä. Hän haluaa tehdä oikein. Ankaria rangaistuksia ja tiukkaa valvontaa voidaan lieventää.

• Liberaalit vastustivat ihmisten syntymästään saamia etuoikeuksia esimerkiksi aateliston verovapautta.

• Liberaalien mielestä äänestää saisi vain ne, jotka maksoivat veroja. Köyhät ja naiset eivät saisi äänestää.

• Liberaali kannattivat sananvapautta. He halusivat, että valtio ei valvoisi sanomalehtiä.

• Liberaalien mielestä valtion ei pitänyt puuttua kauppiaiden ja tehtaiden toimintaa. Mahdollisimman vähän lakeja ja määräyksiä. Liberaalit halusivat vapaata kilpailuja.

• Liberaaleja olivat kauppiaat, tehtaiden omistajat koulutetut ihmiset esimerkiksi lääkärit, insinöörit ja lakimiehet.

KPL 10 Vanhoilliset ja uudistusmieliset

1. Mitä konservatiivit ajattelivat Ranskan suuresta vallankumouksesta?

2. Mikä oli heidän mielestään hallitsijaan tehtävä?

3. Ketkä kannattivat konservatiiveja?

4. Miten konservatiivit suhtautuivat äänioikeuteen?

5. Keitä olivat liberaalit?

6. Mitä liberaalit ajattelivat äänioikeudesta ja sananvapaudesta?

7. Miten liberaalit ja konservatiivit suhtautuivat syntyperästä johtuviin etuoikeuksiin?

8.Miten liberaalien toimintaa yritettiin estää?

9. Miten äänioikeus laajeni Ranskassa 1800-luvulla?

10. Miten liberaalit ja konservatiivit hankkivat itselleen kannattajia?

KPL 11 Nationalismi eli kansallisuusaate

(yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio)

• Kuninkaat hallitsivat Euroopan valtioita 1700-luvulla. Kuninkaita ei kiinnostanut, mitä kieltä ihmiset puhuivat. Kuninkaat olivat tyytyväisiä, kun ihmiset maksoivat veronsa.

• Euroopan valtioissa asui eri kansoja ja puhuttiin monia kieliä

• Ranskan suuren vallankumouksen aikana nationalismi vahvistui.

• Ihmiset halusivat valtioita, joissa asuisi vain yksi kansa.

• Kansa oli samaa kieltä puhuvat ihmiset. Esimerkiksi suomalaisia olisivat vain suomen kieltä puhuvat ihmiset.

• Nationalismi uhkasi hajottaa valtioita, joissa asui monia eri kansoja esimerkiksi Venäjä ja Itävallan

• Se myös yhdisti kansoja, jotka asuivat useissa valtioissa. Syntyi uusia valtioita esimerkiksi Saksa ja Italia.

• Monissa valtioissa sorrettiin ja vainottiin ”väärää” kieltä puhuvia ihmisiä.

KPL 11 Nationalistit

1. Millaisia useimmat Euroopan valtiot olivat 1800-luvun alussa?

2. Milloin nationalismi kehittyi?

3. Mikä yhdisti nationalistien mielestä ihmiset kansaksi?

4. Millaista valtiota nationalistit tavoittelivat?

5. Millä nimellä Euroopan historiassa tunnetaan vuosi 1848?

6. Miten nationalismi vaikutti Euroopan valtioiden kohtaloihin?

7. Mitä valtioiden kansallisia tunnuksia kehittyi nationalismin myötä?

8. Miten nationalisti suhtautuivat vähemmistökansoihin?

KPL 12 Nationalismi Suomessa

• Kun Suomi oli liitetty Venäjää, jotkut suomalaiset miettivät. Keitä me olemme? Olemmeko ruotsalaisia vai venäläisiä.

• Suomalaiset eivät halunneet olla venäläisiä. Ruotsalaisia he eivät voineet olla, koska Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Suomessa asuvat ihmiset alkoivat ajatella, että he olivat suomalaisia.

• 1800-luvun alussa rikkaat, vaikutusvaltaiset ja ”hienot” ihmiset puhuivat ruotsia. Rannikolla myös kalastajat ja maanviljelijät puhuivat ruotsia.

• Suomea puhuivat sisämaassa asuvat tavalliset ihmiset esim. talonpojat

• Koulut ja hallinto (virkamiehet) olivat ruotsinkielisiä.

• Ruotsin kieltä puhuvia pidettiin ”hienompina” ihmisinä. Suomen kieltä ei arvostettu.

• Johan Ludvig Runeberg, Elias Lönnrot ja Johan Vilhelm Snellman pyrkivät parantamaan suomen kielen asemaa.

Johan Ludvig Runeberg

• Runeberg oli ruotsinkielinen opettaja. Hän kirjoitti runojaan ruotsiksi.

• Hänen kirjoittamissaan runoissa suomenkieliset olivat yhtä hyviä, rohkeita ja jaloja kuin ruotsinkieliset.

• Vänrikki Stoolin tarinat kertoo suomalaisten rohkeasta taistelusta venäläisiä vastaan.

• Runeberg opetti, että suomenkieliset ovat yhtä hyviä kuin ruotsinkieliset ja että suomen kieli on aivan yhtä hyvä kuin ruotsin kieli.

Elias Lönnrot

• Lönnrot oli lääkäri, jota kiinnosti kansanrunous. Hän keräsi runoja Karjalasta.

• Lönnrot kokosi eri paikoista keräämänsä runot yhdeksi kirjaksi. Syntyi Kalevala, Suomen kansalliseepos.

• Kalevalaa verrattiin kreikkalaisten Ilias ja Odysseia runokokoilmaan.

• Kalevala lisäsi kiinnostusta Suomen kansaan ja Suomen kieleen. Se todisti suomen kielen olevan yhtä hienon kuin muutkin kielet.

Johan Vilhelm Snellman

• Snellman opiskeli Saksassa ja tutustui nationalismiin.

-Snellmannin mielestä Suomi ei voinut vielä olla itsenäinen valtio, mutta suomenkielen asemaa piti parantaa.

- Hän vaati, että suomen kielestä piti tehdä hallinnon ja opetuksen kieli.

- Ruotsia puhuvien piti opetella suomea.

- Suomenkielisiä kouluja piti perustaa.

- Snellman julkaisi sanomalehtiä, joista Maamiehen Ystävä oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti.

- 1863 suomen kielestä tuli tasa-arvoinen ruotsin kielen kanssa hallinnossa.

KLP 12 Kansallisuusaatetta nostatetaan Suomessa

1. Mikä oli lauantaiseura?

2. Miksi Suomessa oli vaarallista puhua ruotsalaisuudesta?

3. Mitä ruotsia puhuvat ajattelivat tavallista suomalaisista?

4. Miten Runeberg rahoitti opintojaan?

5. Mitä hän tajusi suomalaisista Saarijärvellä?

6. Miksi Vänrikki Stoolin tarinoiden julkaiseminen herätti huomiota?

7. Mikä oli Lönnrotin ammatti?

8. Mikä on Lönnrotin tärkein teos?

9. Miksi Kalevalan julkaiseminen kiinnosti monia?

10. Mikä oli Runebergin ja Lönnrotin merkitys suomalaisille?

11. Missä maassa Snellman opiskeli?

12. Miksi hän ei saanut virkaa yliopistolta?

13. Mitä Snellman ajatteli Suomen itsenäisyydestä?

14. Mitä Snellman vaati?

15. Mitä olivat Saima ja Maamiehen ystävä?

16. Mitä työtä Snellman teki Helsingissä?

17. Mitä merkittävää tapahtui vuonna 1863?

18. Kuka oli Sven Dufva

KPL 13 Kansa kouluun

• Suomessa oli 1800-luvun alussa vähän kouluja ja ne olivat kaupungeissa. Parhaat koulut olivat ruotsinkielisiä. Rikkaat palkkasivat yksityisopettajia.

• Kirkko opetti tavallisia suomalaisia lukemaan. Jos ei osannut lukea, joutui jalkapuuhun häpeämään ja muut kylän asukkaat pilkkasivat. Myös naimisiin meno oli hankalaa, jos ei osannut lukea.

• Yleensä ihmiset eivät osanneet kirjoittaa ja lukutaito oli myös heikko.

• Vähitellen 1800-luvun puolivälin jälkeen koulu alettiin perustaa myös maaseudulle. Kaikille tarkoitettu kansakoulu kesti neljä vuotta. Vanhemmat saivat päättää kävivätkö heidän lapsensa koulua.

• Lapsia tarvittiin maatilan töissä. Koulut maksoivat. Ei uskottu opiskelusta olevan hyötyä tavallisille ihmisille. Kaikki lapset eivät käyneet koulua ja monilla koulu jäi kesken.

• Monet uusista kouluista olivat suomenkielisiä ja myös tytöt alkoivat käydä koulu

KPL 13 Kansa kouluun

1. Miksi suurin osa suomalaisista osasi lukea jollakin tavalla jo 1700-luvulla

2. Mitä olivat kinkerit?

3. Millaisia rangaistuksi langetettiin, jos ei osannut lukea?

4. Mikä oli kiertokoulu?

5. Miksi ihmiset eivät halunneet lähettää lapsiaan uusiin kansakouluihin?

6. Kuinka kauan kansakoulu kesti?

7. Mikä ongelma oli, jos halusi jatkaa opintoja kansakoulun jälkeen?

8. Miten Tammelan Mustiala liittyy suomalaise4n koulutuksen historiaan?

KPL 14 Teollistuminen

• Teollistuminen alkoi nopeutua 1700-luvun lopulla Englannissa.

• Englannissa oli raaka-aineita, rahaa eli pääomaa ja tehtaiden rakentamiselle suotuisa ilmapiiri.

• Ensimmäiset koneet oli rakennettu puusta ja toimivat vesivoimalla.

• Kankaiden valmistus näytti tietä. Kehruu-Jenny lisäsi lankojen tuotantoa tarvittiin mekaanisia kutomakoneita kankaita valmistettiin enemmän hinta laski kysyntä nousi tuotantoa lisättiin hinta laski.

• Tekstiiliteollisuus tarvitsi koneita syntyi konepajoja.

• Aluksi höyrykoneita käytettiin vedenpumppaamiseen kaivoksista (ylös-alas liike).

• James Watt vähensi höyrykoneiden polttoaineen kulutusta ja kehitti niihin pyörivän liikkeen höyrykoneiden käyttömahdollisuudet kasvoivat.

• Kivihiili ja rauta olivat teollistumisen tärkeimmät raaka-aineet.

• Rautatiet mullistivat maalla tapahtuvat kuljetukset. Enää ei oltu riippuvaisia merestä ja joesta. Höyrylaivat paransivat vesiliikennettä (siipirattaat ja potkuri). Panaman ja Suezin kanavat.

- Euroopan väkiluku kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla ( korkea syntyvyys, enemmän ruokaa, rokotukset, uudet lääkkeet ja tautien ennaltaehkäiseminen) maaseudulla syntyi liikaväestöä muutto työn perässä kaupunkeihin, kaupungistuminen.

KPL 14 Lisää höyryä, lisää sähköä

1. Milloin ja mistä maasta teollistumien alkoi?

2. Mitä teollistumisen tarvitsemia seikkoja oli Englannissa?

3. Minkä tuotteen valmistamisesta teollistuminen alkoi?

4. Mihin ensimmäisiä höyrykoneita käytettiin?

5. Miten James Watt kehitti höyrykonetta?

6. Mitkä olivat tärkeimmät teollistumisen tarvitsemat raaka-aineet?

7. Miten liikenne kehittyi teollistumien myötä?

8. Miksi työläiset vastustivat aluksi koneita?

9. Mitä hyötyä oli koneista?

10. Miksi Euroopan väkiluku kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla?

KPL 15 Tehdaskaupungin elämää (Teollistumisen haitat)

• Työpäivät olivat pitkät (jopa 14 tuntia) ja palkka oli huono.

• Työtapaturmat olivat yleisiä. Valaistus oli huono, koneet olivat vaarallisia, myrkyllisiä aineita eikä suojavarusteita ja yleinen piittaamattomuus työturvallisuudesta.

• Ei ollut eläkkeitä, ei työttömyyskorvausta, ei vakuutuksia, ei sairaslomaa. Työntekijät oli helppo irtisanoa.

• Lapsityövoiman käyttö oli yleistä. Kaivoksissa ja tehtaissa oli alle 10-vuotiaita lapsia.

• Tehtaat saastuttivat paikallisesti. Ei ollut puhdistustekniikkaa eikä ympäristöstä piitattu.

• Kaupungit kasvoivat nopeasti asunnoista pula asuttiin hyvin ahtaasti. Syntyi slummeja. Sosiaaliset ongelmat esim. rikollisuus ja alkoholismi. Kulkutaudit tappoivat paljon asukkaita. Aluksi kaupungeissa kuolleisuus oli syntyvyyttä korkeampi.

• Monet käsityöläiset jäivät työttömiksi. Katkeroituneina he jopa rikkoivat koneita.

• Teollistuminen synnytti kuitenkin paljon uusia työpaikkoja ja tehtaissa valmistettujen tuotteiden hinnat olivat halpoja. Koneet tekivät myös raskaita töitä.

KPL 15 Tehdaskaupungin elämää

1. Millaisia ongelmia teollistumien aiheutti?

2. Miksi työtapaturmia sattui paljon?

3. Miksi työläisen erottamien oli helppoa?

4. Miksi lapsityövoimaa käytettiin paljon?

5. Millaisia ongelmia oli slummeissa?

KPL 16 Työn orjat (Sosialismi)

• Saksalainen lehtimies ja filosofi Karl Marx pohti 1800-luvulla, miksi työläisten asema tehtaissa oli niin huono?

• Marxin mielestä työläisten huono asemaa syynä oli tehtaiden omistajien ahneus. He halusivat itselle mahdollisimman paljon rahaa ja sen vuoksi maksoivat huonoa palkkaa.

• Työläisten asema parantuisi, jos valtio ottaisi tehtaat omistukseensa ja maksaisi oikeudenmukaista palkkaa.

• Marxin mielestä historian aikana oli usein ollut tilanne, jossa pieni ryhmä (johtajat, omistajat) olivat hyötyneet muiden työnteosta.

• Marx kehotti työläisiä vaatimaan oikeuksiaan yhdessä syntyi ammattiliittoja (lakot) ja työväin puolueita työläisten asemaa ryhdyttiin parantamaan

KPL 16 Työn orjat

1. Miksi Marxim mielestä työläisten asema oli niin huono?

2. Mitä Marx opetti työläisten asemasta historiassa?

3. Miten Marxin mielestä työläisten asemaa saataisiin parannettua?

4. Mitä eroa oli kommunisteilla ja sosiaalidemokraateilla?

5. Mitä työväenpuolueet vaativat?

KPL 17 Vihdoinkin valtiopäiville

• Suomessa oli 1800-luvulla neljä säätyä, aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Heillä oli oikeus lähettää edustajia valtiopäiville (parlamentti).

• Valtiopäivät hyväksyivät uudet lait, mutta hallitsijan piti kutsua ne koolle. Valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet vuoden 1809 jälkeen uusia lakeja ei oltu hyväksytty.

• Kun valtiopäivät kokoontuivat 1863, alettiin tehdä uusia lakeja j tehdä uudistuksia

* Suomi sai oman rahan, markan

* perustettiin posti ja postimerkit

* asevelvollisuus ja Suomelle oma armeija

* uusia kouluja tavallisille suomalaisille

* suomen kielen asemaa parannettiin

* yritysten perustamista helpotettiin

* maaseudulle sai perustaa kauppoja

* valtiopäivät alkoivat kokoontua säännöllisesti.

• Suomi kehittyi ja muuttui hitaasti ja vähän 1800-luvn alussa.

Ihmisten elä jatkui entisellään.

• Suomen kehitys ja muutos nopeutui 1800-luvun lopulla. Suomeen rakennettiin tehtaita ja kaupungit kasvoivat, kun niihin muutti ihmisiä maaseudulta (väestönkasvu). Suomen kielen asema parani ja ihmisten elintaso alkoi vähitellen nousta.

KPL 17 Vihdoinkin valtiopäiville

1. Miksi keisari suostui kutsumaan Suomen valtiopäivät koolle 1863?

2. Mikä oli kieliasetus?

3. Miksi oli ongelmallista, etteivät valtiopäivät olleet kokoontuneet yli 50-vuoteen?

4. Mitä uudistuksia seurasi vuoden 1863 valtiopäivistä?

5. Kuka oli Aleksis Kivi?

KPL 18 Nälkävuosien opetus

• Suomessa 1800-luvulla väestö kasvoi nopeammin kuin ruuan tuotanto. Pohjoisen sijainnin vuoksi Suomen maatalous oli haavoittuva. Monia vuosina viljasato oli huono.

• Suomessa saatiin 1866-67 kahtena peräkkäisenä kesänä huono sato koko maassa ruoka loppui nälänhätä.

• Kun ihmiset olivat syöneet ruokavarastonsa tyhjiksi, he hylkäsivät kotinsa ja lähtivät etsimään ruokaa nälkäiset kävelivät paikasta toiseen.

• Nälän lisäksi kulkutaudit tappoivat kymmeniätuhansia suomalaisia.

• Suomen johto ei tajunnut tilanteen vakavuutta ajoissa, eikä ostanut viljaa uskomailta. Kun viljaa lopulta ostettiin, oli myöhäistä. Sitä ei saatu kuljetettua Suomeen, koska meri oli jäässä eikä rautatietä ollut.

• Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta ryhdyttiin kehittämään ja rautateitä rakennettiin sekä myöhemmin hankittiin jäämurtajia.

KPL 18 Nälkävuosien opetus?

1. Miksi Suomessa puhkesi nälänhätä 1866-68

2. Mitä seurasi kerjäläislaumojen vaeltamisesta?

3. Miten valtion toiminta pahensi tilannetta?

4. Mitä uudistustuskia maanviljelyssä tehtiin katovuosien jälkeen?

5. Miten kuljetusyhteyksiä kehitettiin?

KPL 19 Metsät rahaksi

• 1800-luvun alussa Suomen metsiä poltettiin tervaksi, puuhiileksi (raudan sulatus) ja niitä kaskettiin (poltettiin pelloiksi).

• Metsien arvo nousi. Niitä ei enää kannattanut polttaa.

• 1800-luvun lopulla metsiä sahattiin laudoiksi ja puusta valmistettiin paperia.

• Metsien omistajat saivat rahaa, kun he myivät puuta. Puiden kaataminen antoi työtä monille maaseudun asukkaalle.

• Puut kaadettiin yleensä talvella, koska ne oli helpompi kuljettaa ja työvoimaa oli paljon. Keväällä ja kesällä puut uitettiin (kuljetettiin) jokien ja järvien kautta tehtaille sekä sahoille.

• Suuria sahoja perustettiin rannikolle jokien suihin. Saimaan kanava

• Metsät toivat maaseudulle rahaa. Ihmiset alkoivat ostaa tavaroita ja kaikkea ei enää tehty itse. Luovuttiin vähitellen vaihtokaupoista ja omavaraistaloudesta.

KPL 19 Metsät rahaksi

1. Miten metsien hyödyntäminen muuttui 1800-luvun aikana?

2. Miksi metsätyöt tehtiin talvella?

3. Miten puut saatiin metsästä sahoille ja paperitehtaille?

4. Millaisissa paikoissa suuret höyrysahat sijaitsivat ja miksi?

5. Miten maaseudun asukkaat hyötyivät metsäteollisuuden kehittymisestä?

6. Mitä maaseudunkaupoissa ei vielä 1800-luvulla yleensä myyty?

7. Mitä vauraat talonpojat saattoivat tehdä metsästä saamillaan rahoilla?