Liikuntadiplomin rakenne
Liikuntadiplomin rakenne
Liikuntadiplomi
Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukainen liikunnan lukiodiplomi suoritetaan kahden opintopisteen laajuisen opintojakson aikana.
Liikunnan lukiodiplomin suorittamisen pohjana ovat kahdeksan opintopisteen laajuiset liikunnan lukio-opinnot. Lukion opetussuunnitelmassa määritellään opintojaksot, jotka voivat olla liikunnan lukiodiplomin suorittamista edeltäviä lukio-opintoja.
2) Liikunnan lukiodiplomi koostuu seuraavista osa-alueista:
a) Liikuntakykyisyys
Liikuntakykyisyys mitataan erillisillä fyysisen toimintakyvyn Move!-mittausosioilla.
b) Liikuntatiedot
Liikunnan tutkielmassa opiskelija pohtii kokonaisvaltaisesti omaa liikuntasuhdettaan ja liikunnan merkitystä elämässään.
c) Harrastuneisuus tai Erityisosaaminen
Tässä osa-alueessa opiskelija voi valita suorittamistavakseen vaihtoehtoisesti joko harrastuneisuuden tai erityisosaamisen.
Harrastuneisuudella tarkoitetaan opiskelijan lukioaikaista monipuolista ja pitkäjänteistä
liikunnan harrastamista. Erityisosaamisen taidot arvioidaan opiskelijan antaman näytön perusteella hänen valitsemassaan liikuntamuodossa tai urheilulajissa.
d) Yhteistyötaidot
Arvioinnin kohteena ovat opiskelijan yhteistyö- ja työskentelytaidot.
e) Portfolio
Opiskelija kokoaa Liikuntakykyisyys-, Liikuntatiedot sekä Harrastuneisuus tai Erityisosaaminen -osioiden kokonaisuudet portfolioksi ja kuvaa siinä yhteydessä myös osallistumistaan koulun liikuntatoimintaan.
1. Liikuntakykyisyys
a) 20 metrin viivajuoksu
b) vauhditon 5-loikka
c) ylävartalon kohotus,
d) etunojapunnerrus
e) heitto-kiinniottoyhdistelmä
sekä kehon liikkuvuus -mittausosio.
Move!-mittausten 20 metrin viivajuoksusta, vauhdittomasta 5-loikasta, ylävartalon kohotuksesta, etunojapunnerruksesta ja heitto-kiinniottoyhdistelmästä on mahdollista saada kustakin 1–3 pistettä.
Kehon liikkuvuus -mittausosiossa kustakin onnistuneesta suorituksesta (yhteensä 4) saa yhden pisteen.
Uimataito:
Uimataito osoitetaan Pohjoismaisella uimataidon määritelmän mukaisella kriteerillä. Suorituksesta ei oteta aikaa.
Liikuntakykyisyys -osion arvosana muodostuu opiskelijan fyysisen toimintakyvyn mittausosioista saavuttamasta yhteispistemäärästä (5-19 pistettä) tukimateriaaleissa olevan liikunnan lukiodiplomin Move!-piste- ja arviointitaulukkojen
mukaisesti.
MOVE
Suoritusohjeet:
1) 20 metrin viivajuoksu:
20 m viivajuoksulla mitataan kestävyyttä ja liikkumistaitoja sekä voidaan arvioida epäsuorasti oppilaan maksimaalista hapenottokykyä.
Vauhditon 5-loikka:
Vauhditon 5-loikka -mittausosio mittaa alaraajojen voimaa, nopeutta, dynaamista tasapainoa ja liikkumistaitoja.
Ylävartalon kohotus:
Ylävartalon kohotus mittaa vatsalihasten, erityisesti syvien vatsalihasten lihaskestävyyttä.
Etunojapunnerrus:
Etunojapunnerruksella mitataan hartian alueen ja yläraajojen lihasten dynaamista voimaa ja kestävyyttä sekä liikettä tukevien vartalonlihasten staattista kestävyyttä.
Heitto-kiinniottoyhdistelmä:
Heitto-kiinniottoyhdistelmällä mitataan käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja ja yläraajojen voimaa.
2) Kehon liikkuvuus-mittausosio:
Kehon liikkuvuus mittausosiossa mitataan kehon normaalia anatomista liikkuvuutta käyttäen kolmea eri asentoa.
3) Uimataito:
Uimataito osoitetaan Pohjoismaisella uimataidon määritelmän mukaisella kriteerillä. Suorituksesta ei oteta aikaa.
Pohjoismainen uimataidon määritelmä:
Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen
pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen. Arvioinnin
uimataidosta suorittaa liikunnanopettaja tai lukiodiplomia arvioivan liikunnanopettajan
kanssa sovitusti uimahallin uimavalvoja tai -opettaja.
SUORITUSKORTTI
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/184289_suorituskortti_opettajalle.pdf
MOVE-viitearvot sekä pisteiden ja arvosanan laskeminen
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/184287_move-viitearvot_ja_arvosana.pdf
2. Liikuntatiedot
Opponointi tarkoittaa työn asiasisällön, rakenteen, kielen, yms. seikkojen arviointia myönteisessä hengessä.
Opponentin ei ole tarkoitus arvostella työtä, vaan hänen kuuluisi esimerkiksi esittää korjaus- ja täydennysehdotuksia sekä etsiä erilaisia tapoja käsitellä asiaa.
Arvioinnissa voi kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:
1. Työn otsikko
Vastaako otsikko sisältöä? Onko otsikko tiivis mutta kuitenkin riittävän informatiivinen?
2. Johdanto
Miten lukija pääsee asiaan? Onko taustaa riittävästi? Työn tarkoitus ja näkökulma? Aiheen rajaus? Kiinnostavuuden herättäminen?
3. Omintakeisuus
Oman tieteenalan näkökulma ja ote? Tyylin persoonallisuus?
4. Käsittelytapa
Esitelmän rakenne: Peruslinjat tarkoituksenmukaiset? Jäsentelyn johdonmukaisuus? Osien toisiinsa niveltyminen? Ovatko kaikki luvut parhaassa mahdollisessa järjestyksessä? Ovatko kaikki asiat tarpeellisia? Puuttuuko jotakin? Onko jotakin liikaa? Onko luvut otsikoitu hyvin?
5. Asiatiedot
Mahdollisten uusien tietojen tai uusien näkökulmien ansiot? Vanhojen ja uusien tietojen niveltyminen toisiinsa? Perustelujen täsmällisyys, vakuuttavuus, riittävyys, luotettavuus yms.?
6. Lähdemateriaalin käyttö
Tiedonlähteiden valinta? Tiedonlähteiden käyttö ja niiden tulkinta? Lähdetietojen löytyminen viitteiden perusteella?
7. Ulkoasu sekä kieliasu
TUTKIELMAN ARVIOINTI
Tutkielman arviointi
Arvosanan 10 (erinomainen) kriteerit
Tutkielman aihetta on kehitelty johdonmukaisesti, itsenäisesti ja kiinnostavasti. Sisällöllinen asiantuntemus aiheesta on erinomaista. Lähteitä on käytetty monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Henkilökohtainen taso (omat kokemukset, näkemykset ja mielipiteet) eli itsenäinen prosessointi ja pohdinta on tuotu selkeästi esille. Kielellinen taso on erinomainen ja kieli on vivahteikasta. Työ on jäsennelty ja otsikoitu selkeästi. Työn ulkoasu ja visuaalisuus on huoliteltu: valokuvia, piirroksia, kaavioita jne. on käytetty tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti sekä siten, että työstä muodostuu ehyt kokonaisuus.
Arvosanan 8 (hyvä) kriteerit
Tutkielman aihetta on käsitelty johdonmukaisesti ja kiinnostavasti. Aiheeseen paneutuminen on syvällistä ja osoittaa hyvää tiedollista osaamista. Työssä näkyy myös itsenäinen prosessointi, mutta pohdinta jää pinnalliseksi. Lähteiden käytössä ja lähdemerkinnöissä on hieman puutteita. Henkilökohtaisia kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä on tuotu esille, mutta niiden kuvailu ei ole vakuuttavaa eivätkä perustelut ole kovin vahvoja. Kieli on lähes virheetöntä ja hyvin luettavaa. Työn jäsentely ja otsikointi on selkeä. Työn ulkoasu on huolellinen ja visuaalista materiaalia on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Työn yleisilme on siisti ja tasapainoinen.
Arvosanan 6 (kohtalainen) kriteerit
Tutkielman aiheen kehittely on jäänyt keskeneräiseksi ja työn tarkoitus ei hahmotu selkeästi. Aiheeseen paneutuminen on jäänyt hieman pinnalliseksi, mutta osoittaa kohtalaista tiedollista osaamista. Itsenäinen prosessointi ja pohdinta ovat vähäisiä, eikä henkilökohtaisia kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä ole juurikaan tuotu esille. Lähteiden määrä on jäänyt suppeaksi ja lähdemerkinnöissä on vielä kehittämistä. Kieli on luettavaa, mutta työn ulkoasu on viimeistelemätön ja visuaalista materiaalia on käytetty melko niukasti. Syvällinen paneutuminen työskentelyyn, sisältöön ja ulkoasuun on jäänyt kokonaisuutena kesken.
Liikunnan tutkielma
Opiskelijan tulee osoittaa noin 10 sivun mittaisessa tutkielmassaan syvällistä perehtymistä valitsemaansa aiheeseen. Hänen tulee käsitellä liikuntaa tai urheilua omasta näkökulmastaan ja laaja-alaisesti yhteiskunnassa.
Opiskelija kuvaa ja pohtii liikunnan tutkielmassaan esimerkiksi:
• liikunnallista elämäntapaansa, liikuntasuhdettaan ja liikunnan terveysvaikutuksia
• liikunnan ja kilpaurheilun merkitystä itselle ja laajemmin yhteiskunnassa
• liikunnallista tai urheilullista erityisosaamisaluettaan ja sen paikkaa muussa liikunnan kentässä ja yhteiskunnassa.
Tutkielma osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen työskentelyyn.
Tutkielmasta annetaan arvosana asteikolla 4 - 10.
ARVIOINNIN OSA-ALUEET:
• aiheen jäsentely ja kokonaisuuden johdonmukaisuus
• kyky soveltaa tietoa ja omia kokemuksia aiheen kannalta tarkoituksenmukaisesti
• lähdemateriaalien monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö
• viimeistelty ja visuaalinen ulkoasu sekä kielellinen täsmällisyys.
TUTKIELMAN RAKENNE
2. sisällysluettelo
3. johdanto
4. tekstiosuus
5. lähdeluettelo
6. liitteet
3. Harrastuneisuus tai erityisosaaminen
HARRASTUNEISUUS TAI ERITYISOSAAMINEN
Tässä osa-alueessa opiskelija voi valita suorittamistavaksi vaihtoehtoisesti joko harrastuneisuuden tai erityisosaamisen.
Harrastuneisuus:
Harrastuneisuudella tarkoitetaan opiskelijan monipuolista ja pitkäjänteistä liikunnan harrastamista. Harrastuneisuus-osiossa arvioidaan opiskelijan fyysistä toimintakykyä.
Osion arviointi perustuu opiskelijan lukion liikunnan opintojaksoilla osoittamasta vastuullisesta omasta fyysisestä toimintakyvystään, terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. Liikuntaa opettava opettaja vastaa Harrastuneisuus-osion arvioinnista.
tai
Erityisosaaminen:
Erityisosaamisnäytön aihealueen tulee läheisesti liittyä johonkin liikuntamuotoon tai urheilulajiin siten, että opiskelijan henkilökohtainen erityisosaaminen on perustellusti arvioitavissa. Erityisosaamisen arvioijia on kaksi. Lukiodiplomisuoritusta vastaanottavan liikunnanopettajan lisäksi toinen arvioija voi olla opiskelijan valmentaja, kyseisen liikuntamuodon tai urheilulajin asiantuntija tai toinen liikunnanopettaja.
Opiskelijan erityisosaamista tulee ensisijaisesti arvioida aidossa suoritustilanteessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voidaan apuna käyttää esimerkiksi videoita. Kumpikin arvioija suorittaa arvioinnin ensin itsenäisesti. Lopullisen erityisosaamisen arvosanan he päättävät yhdessä.
4. Yhteistyötaidot
YHTEISTYÖTAIDOT
Liikunnan lukiodiplomissa arvioinnin kohteena ovat myös opiskelijan yhteistyö- ja työskentelytaidot.
Opiskelijan yhteistyö- ja työskentelytaidot arvioidaan opiskelijan lukion liikunnan opintojaksojen tuntityöskentelyssä sekä koulun muussa liikuntatoiminnassa esiin tulleiden yhteistyö- ja työskentelytaitojen perusteella. Opiskelija arvioi myös itse omaa yhteistyö- ja työskentelykykyään ja sen kehittymistä. Tämän itsearvionnin hän esittää omassa portfoliossaan.
Mikäli opiskelija suorittaa liikunnan lukiodiplomin toiselle opettajalle, voi yhteistyö- ja työskentelytaitojen arvioinnin suorittaa häntä pääsääntöisesti opettanut liikunnanopettaja.
Kriteerit on ilmaistu kolmella tasolla (6, 8 ja 10), välitasot 4 (hylätty), 5 (välttävä), 7 (tyydyttävä) ja 9 (kiitettävä) arvioija soveltaa.
5. Portfolio
PORTFOLIO
Liikunnan lukiodiplomin arvioinnin viimeinen osio on opiskelijan tekemä portfolio, jossa opiskelija kokoaa Liikuntakykyisyys, Liikuntatiedot sekä vaihtoehtoisen Harrastuneisuus tai Erityisosaaminen -osioiden kokonaisuudet portfolioksi ja kuvaa siinä yhteydessä myös osallistumistaan koulun liikuntatoimintaan.
Hän pohtii kokonaisvaltaisesti omaa kehittymistään ja suorituksiaan lukioaikaisessa liikunnassaan. Keskeistä on henkilökohtainen tavoitteiden asettelu ja niiden toteuttamisen seuraaminen itsearvioinnin kautta. Portfoliota ei arvioida
numeroarvioinnilla. Laadukkaalla portfoliolla voi vaikuttaa lopulliseen yleisarvosanaan korottavasti.
Portfoliossa opiskelija tekee seuraavan jäsennyksen mukaisen kirjallisen yhteenvedon:
1) Itsearviointi lukion liikuntakursseista ja muusta liikuntatoiminnasta
• kokemukset ja havainnot omasta liikunnallisesta oppimisesta ja kehittymisestä
• omien yhteistyö- ja työskentelytaitojen itsearviointi.
2) Itsearviointi koko liikunnan lukiodiplomin suorituksista
• itsearviointi liikuntakykyisyydestä eli fyysisen toimintakyvyn kehityksestä lukion aikana
• itsearviointi liikuntatutkielman sisällöstä ja sen laadusta
• itsearviointi vaihtoehtoisesti suoritetusta Harrastuneisuus tai Erityisosaaminen -osiosta
• itsearviointi koko liikunnan lukiodiplomiprosessista.