Löytöretket
TEHTÄVÄ
2. Tee taidetyö intiaanipäällikkö Istuvasta Härästä. Työ tehdään öljypastelleilla. Aluksi hahmottelet kasvonpiirteet ohuesti lyijy- tai puuvärikynällä. Lisää väriä kerroksittain ja levitä/pehmennä väriä sormin tai paperilla.
3. Hahmottelun jälkeen voit myös siirtyä lisätehtävään ja tutkia pädillä linkkilistan linkkiä Pohjois-Amerikan intiaaneista.
LISÄTEHTÄVÄ:
a) sioux-intiaanipäällikkö Istuva Härkä.
b) asteekkihallitsija Montezuma II
Tee valitsemastasi henkilöstä vihkosivu, jossa kerrot hänen elämästään ja piirrät kuvan aiheeseen liittyen.
VIHKOON
Viljelykasveja valloitetuilla alueilla
Sokeriruoko, puuvilla ja tupakka olivat kasveja, joita viljeltiin valtavilla plantaaseilla lämpimillä alueilla, erityisesti Karibialla, Brasiliassa ja Etelä-Amerikassa. Sokeriruoko on korkea heinäkasvi, puuvilla pumpulimaisia siemenkotia tuottava pensas ja tupakka leveälehtinen nikotiinia sisältävä kasvi. Näiden kasvien viljely oli erittäin työvoimavaltaista, ja suurin osa työstä tehtiin käsin. Plantaasit perustuivat orjatyöhön, mikä lisäsi orjakauppaa Atlantin yli ja sitoi valloitetut siirtomaat tiukasti Euroopan talouteen. Suuret plantaasit muuttivat myös ympäristöä ja alkuperäiskansojen elämää pysyvästi.

Kuva tehty Copilot-tekoälyavustajalla
VIHKOON
Eurooppaan saapui löytöretkien myötä useita uusia kasveja, joista merkittävimpiä olivat esimerkiksi peruna, maissi ja tomaatti. Peruna tuli Andien vuoristosta ja muutti Euroopan ruokatalouden satoisuutensa ja ravitsevuutensa ansiosta. Maissi saapui Meksikosta ja levisi nopeasti Etelä-Eurooppaan tärkeäksi ruoka- ja rehukasviksi. Tomaatti tuotiin Espanjaan 1500‑luvulla, mutta sitä pidettiin pitkään myrkyllisenä ennen kuin se yleistyi ruoanlaitossa. Nämä kasvit mullistivat eurooppalaista ruokakulttuuria ja lisäsivät väestönkasvua monissa maissa.

TEHTÄVÄ
1. Lue teksti ja katso kuvat
2. Mistä teksti kertoo? Alleviivaa tärkeimmät kohdat
3. Tee vihkoosi otsikko Uutisen otsikko:
4. Kirjoita vihkoosi uutisen päivämäärä ja uutisen kirjoittaneen toimittajan nimi
5. Kirjoita n. 5 virkkeen tiivistelmä uutisesta
6. Kerro, mitä ajatuksia uutinen sinussa herättää
VIHKOON
Korkeakulttuureja Etelä- ja Mesoamerikassa ennen eurooppalaisia valloittajia
Mayat
Mayakansa asui Meksikossa, Belizessä, Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa noin vuodesta 800 eaa. vuoteen 1530 jaa. Mayakulttuuri oli levittäytynyt laajalle, eikä siinä ollut yhdestä kaupungista käsin hallittua valtakuntaa. Mayoilla oli käytössä useita kieliä ja kehittynyt kirjoitusjärjestelmä.
Mayat palvoivat erityisesti luonnonjumalia ja uskonnollisissa rituaaleissa uhrattiin jopa ihmisiä verenhimoisten jumalten ravitsemiseksi. Vastapalveluksena jumalat takasivat mayoille hedelmällisen maan ja hyvän sadon. Mayat olivat kekseliäitä ja taitavia insinöörejä ja rakensivat suuria temppelipyramideja ja useita kaupunkeja kokonaan ilman metallityökaluja.
Mayat käyttivät kolmea eri kalenteria, joista jokaisella oli oma tarkoituksensa. Kalenterien avulla mayat tiesivät, milloin uskonnolliset seremoniat tuli järjestää ja milloin oli paras aika viljellä maata.
Inkat
Inkat olivat alkuperäiskansa vuosien 1100–1530 aikana läntisessä Etelä-Amerikkassa Chilestä Kolumbiaan. Inkavaltakunnan pääkaupunki oli Cusco. Inkavaltakunnassa puhuttiin useita kieliä, mutta heillä ei ollut kehittynyttä kirjoitusjärjestelmää. Inkat olivat maanviljelijöitä ja palvoivat luonnonjumalia. Myös inkat uhrasivat ihmisiä jumalilleen. Uhriksi valikoituivat usein erityisen terveet ja kauniit lapset, koska silloin uhrilahjaa pidettiin mahdollisimman kallisarvoisena ja niin ollen jumalille mieluisena. Inkojen kehittyneestä rakennustaidosta todistaa muun muassa Perussa sijaitseva vuoristokaupunki Machu Picchu, jota ympäröivät kehittyneet viljelypengermät.

Asteekit
Asteekit hallitsivat suuria alueita nykyisessä Meksikossa 1400–1500-luvuilla. Asteekit puhuivat vain yhtä kieltä, jossa oli paljon murteita. Asteekeilla oli kuviin ja hieroglyfeihin perustuva kirjakieli. Yhden yhtenäisen valtakunnan sijaista asteekkivaltakunta koostui heimoista. Heimoilla oli keskinäisiä kiistoja, joita valloittajat käyttivät hyväkseen.
Asteekit rakensivat muun muassa valtavan pyramiditemppelin keskelle pääkaupunkiaan, jonka paikalla nykyään sijaitsee México eli Mexico City. Asteekit rukoilivat hedelmällisyyden jumalia, mutta kaikkein tärkein oli sodanjumala. Uhritoimituksissa ja uskonnollisissa seremonioissa juotiin kuivatuista ja jauhetuista kaakaopavuista valmistettua juomaa, sillä asteekit pitivät kaakaopuuta pyhänä kasvina ja siksi myös kaakaota jumalten juomana.

VIHKOON
Marco Polo (1254-1324)
Venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija, joka matkusti Aasiaan asti ja vietti vuosia Kiinan keisarin Kublai-kaanin hovissa. Kiinassa viipyessään Marco Polo teki lukuisia matkoja eri puolille Kiinaa, käyden aina Itä-Intiassa saakka. Hänen matkakertomuksensa avasi eurooppalaisille uuden kuvan Aasiasta.
Henrik Purjehtija (1394-1460)
Portugalin prinssi, joka ei itse tehnyt pitkiä merimatkoja, mutta perusti merenkulkukoulun sekä johti ja rahoitti tutkimusretkiä Afrikan rannikkoa pitkin. Hänen tukensa käynnisti Portugalin nousun merivallaksi.
Bartolomeu Dias (1450-1500)
Portugalilainen tutkimusmatkailija, joka purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen, Hyväntoivonniemen, ympäri vuonna 1488. Tämä osoitti, että merireitti Intiaan oli mahdollinen.
Kristoffer Kolumbus (1451-1506)
Espanjan palveluksessa purjehtinut genovalainen tutkimusmatkailija, joka saapui Karibian saarille vuonna 1492 etsiessään merireittiä Aasiaan. Hänen matkansa käynnistivät pysyvän eurooppalaisen läsnäolon Amerikassa.
Vasco da Gama (1469-1524)
Portugalilainen merimatkailija, joka purjehti ensimmäisenä Euroopasta Intiaan Hyväntoivonniemen kautta vuonna 1498. Hänen matkansa avasi tuottoisan merikaupan Euroopan ja Aasian välille.
Vasco Nunez de Balboa (1475-1519)
Espanjalainen valloittaja eli konkistadori joka ylitti Panaman kannaksen ja näki ensimmäisenä eurooppalaisena Tyynenmeren vuonna 1513. Hänen löytönsä avasi uuden suunnan Espanjan valloituksille.
Fernao de Magalhaes (1480-1521)
Portugalilainen tutkimusmatkailija Espanjan palveluksessa, jonka retkikunta teki ensimmäisen maailmanympäripurjehduksen 1519–1522.
Francisco Pizarro (1475-1541)
Espanjalainen konkistadori, joka valloitti inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa.
Hernan Cortes (1485-1547)
Espanjalainen konkistadori, joka valloitti asteekkien valtakunnan Meksikossa.
TEHTÄVÄ
Suuret löytöretket
Valitset yhden löytöretkeilijän ja valmistat hänestä tietosivun: kirjoitat tietoa ja piirrät kuvan (koko työ yksi sivu - aukeama vihkoon). Alla kuvassa näet listauksen, mistä löydät kunkin löytöretkeilijän tiedot sivustolla. Merkitse lähteeksi tiedonportailla.fi/loytoretket ja päivämäärä. Voit käyttää myös muita lähteitä. Jos teet niin, kirjoita työhösi toisenkin lähteen verkkosivun osoite.
Valitse näistä tutkimusmatkailijoista. Jos saat yhden tietosivun valmiiksi, voit tehdä toisen vapaasti valitsemastasi tutkimusmatkailijasta tai esimerkiksi purjelaivoista ja merenkäynnistä yleisesti. Sivustolla on tietoa. Teet tehtävän vihkoosi.
Henrik Purjehtija
Marco Polo
Kristoffer Kolumbus
Bartolomeu Dias
Vasco da Gama
Fernao de Magalhaes
Vasco Nunez de Balboa
Hernan Cortes
Francisco Pizarro

VIHKOON
Eurooppalaiset alkoivat tehdä suuria merimatkoja 1400‑luvulla, kun kartat, kompassit ja laivat kehittyivät paremmiksi. Portugalilaiset ja espanjalaiset purjehtivat ensin Afrikan rannikkoa pitkin ja myöhemmin Amerikkaan, mikä johti uusien maiden valloituksiin ja vilkkaaseen kauppaan. Matkojen syinä olivat raha, valta, uskonnon levittäminen ja halu oppia uutta maailmasta. Löytöretket aiheuttivat kuitenkin paljon tuhoa alkuperäiskansoille, koska eurooppalaisten taudit ja väkivalta tappoivat suuren osan heistä, ja samalla eläimiä ja kasveja kulkeutui mantereelta toiselle. Eurooppa rikastui, mutta Amerikkojen väestö ja luonto muuttuivat pysyvästi, ja kauppa vaikutti myös Aasian ja Afrikan alueisiin pysyvästi.
VIHKOON
Kiinalaiset tekivät suuria tutkimusmatkoja erityisesti 1400‑luvulla, jolloin kuuluisa tutkimusmatkailija Zheng He johti valtavia laivastoja Intian valtamerelle. Hänen laivansa olivat aikansa suurimpia, ja ne purjehtivat muun muassa Kaakkois‑Aasiaan, Intiaan ja Afrikan itärannikolle. Matkojen tarkoituksena oli näyttää Kiinan voimaa, käydä kauppaa ja luoda suhteita muihin maihin. Zheng He toi mukanaan eksoottisia lahjoja ja tietoa kaukaisista paikoista, mikä auttoi kiinalaisia ymmärtämään maailmaa paremmin. Kiinan tutkimusmatkat päättyivät myöhemmin, kun hallitsijat päättivät keskittyä enemmän maan sisäisiin asioihin kuin merimatkoihin.

Kuva: Wikipedia Continentalis CC BY-SA 3.0
VIHKOON
Viikingit tekivät pitkiä merimatkoja 1000-luvun taitteen molemmin puolin. He purjehtivat pohjoisilla merillä ja löysivät sekä asuttivat paikkoja kuten Islannin ja Färsaaret. Erik Punainen oli noin vuonna 950 syntynyt norjalainen viikinki, joka karkotettiin synnyinseuduiltaan Norjasta. Karkotuksensa aikana hän purjehti Grönlantiin, kiersi saaren eteläkärjen ja perusti pienen siirtokunnan paikkaan, jota alettiin kutsua Eriksfjordiksi. Myöhemmin Erikin lapset jatkoivat tutkimusmatkoja ja purjehtivat aina Pohjois-Amerikan rannikolle asti, missä Leif Erikinpojan kerrotaan nousseen maihin Vinlandiksi kutsutulla alueella. Viikingit kulkivat myös idän jokia pitkin Venäjälle ja aina Bysanttiin asti käydäkseen kauppaa.

Kuva: Wikipedia Bogdangiusca CC BY-SA 3.0
Jakson aiheita
| viikko | aiheet | oppiaineet | osaamisen näyttö |
| vko 37 | Löytöretkille! - Leif Eriksson - kiinalaisten tutkimusmatkat - löytöretket Portugalista ja Espanjasta - Kristoffer Kolumbus ym. |
historia | - aineistotehtävä |
| vko 38 | Valloituskilpaan! - alkuperäiskansat - löytöretket Englannista, Hollannista jne. |
historia | - aineistotehtävä |
| vko 39 | Maapallo - piirretään kartta, valmistetaan karttapallo - maanosat, vesistöt |
maantieto | - oma maapallo |
| vko 40 | Hyötykasvit - mausteet, maissi, sokeriruoko, tupakka, kahvi, puuvilla |
biologia | - karttakoe |
