Vesiekosysteemit
Kalan preparointi
Susanna Kaitera, Oulun yliopisto
Videon ja siihen liittyvien opettajan ja oppilaan materiaalien avulla voidaan harjoitella kalan preparointia ja tutustua kalan rakenteeseen.
Kalan preparointi
Juhani Hopkins Oulun yliopisto 2021
Opetusvideo kalan rakenteesta. Kuollut kala avataan ja elimistön toiminta ja osat käydään läpi. Video on tuotettu Oulun yliopiston opetuskäyttöön, mutta sitä saa vapaasti esittää muuallakin.
VIHKOON
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset ovat selkärangattomia eläimiä, joilla on kova ulkoinen tukiranka ja nivelikkäät raajat. Ne ovat eläinkunnan runsaslajisin ryhmä. Niveljalkaiset elävät vedessä, maalla ja ilmassa.
- Sudenkorento
- Vesimittari
- Vesikirppu
- Hankajalkainen
- Jokirapu
Nilviäiset
Nilviäisillä on pehmeä ruumis, jota usein suojaa kuori. Monet lajit elävät vedessä. Nilviäiset liikkuvat lihaksikkaan jalan avulla ja syövät esimerkiksi levää tai suodattavat ravintoa vedestä.
- Järvisimpukka
- Jokihelmisimpukka eli raakku
- Kierteissarvikotilo
- Limakotilo
Sienieläimet
Sienieläimet ovat hyvin alkeellisia vesieläimiä. Niillä ei ole varsinaisia kudoksia tai elimiä. Ne kiinnittyvät kasvualustaansa ja suodattavat ravintoa vedestä.
- Järvisieni
Polttiaiseläimet
Polttiaiseläimillä on lonkeroissaan polttosoluja, joilla ne pyydystävät ravintoa ja puolustautuvat. Useimmat lajit elävät merissä.
- Meduusa
- Merivuokko
- Korallit
Suomen makeissa vesissä polttiaiseläimiä edustaa esimerkiksi:
- Hydra (vesipolyyppi)
Plankton
Plankton on pienikokoisia vedessä eläviä eliöitä. Suurinta osaa ei voi nähdä ilman mikroskooppia. Kasviplankton on levää ja eläinplankton mikroskooppisen pieniä eläimiä.VIHKOON
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet ovat selkärankaisia eläimiä, jotka elävät osan elämästään vedessä ja osan maalla. Niiden iho on ohut, kostea ja paljas, joten ne tarvitsevat kosteita elinympäristöjä. Sammakkoeläimet hengittävät ihon ja keuhkojen avulla. Ne lisääntyvät vedessä ja niiden poikaset eli nuijapäät käyvät läpi muodonvaihdoksen.
- Sammakko
- Rupikonna
- Viitasammakko
- Vesilisko eli manteri
- Rupilisko eli rupimanteri
Matelijat
Matelijat ovat selkärankaisia eläimiä, joiden iho on kuiva ja suomujen peittämä. Ne hengittävät keuhkoilla koko elämänsä ajan. Matelijat ovat vaihtolämpöisiä, joten niiden ruumiinlämpö riippuu ympäristön lämpötilasta. Ne lisääntyvät munimalla tai synnyttämällä eläviä poikasia.
- Kyy
- Rantakäärme
- Kangaskäärme
- Sisilisko
- Vaskitsa
VIHKOON
TEHTÄVÄ: Kirjoita kuvaileva teksti vesistön ääreltä.
Esimerkki
Aamu järven rannalla
Varhainen aamu on yksi järven aktiivisimmista hetkistä. Monet eläimet liikkuvat eniten aamunkoitteessa ja hämärän aikaan, jolloin ilma on viileä ja ympäristö rauhallinen.
Aurinko on juuri nousemassa metsän takaa, ja järven pinta on lähes peilityyni. Kevyt usva leijuu veden yllä. Ruovikosta kuuluu sorsien ja silkkiuikkujen ääniä, ja joutsen lipuu hitaasti pitkin rantaa. Hyönteiset alkavat herätä, ja sudenkorentoja lentelee veden pinnan läheisyydessä.
Veden alla on vilkasta. Pienet vesieläimet liikkuvat vesikasvien suojissa, ja ahvenet etsivät ravintoa matalasta vedestä. Haukikin saattaa väijyä saalistaan lumpeiden lomassa. Vesikasvit tuottavat happea ja tarjoavat suojaa monille eliöille.
Rannalla voi nähdä sammakon loikkaavan veteen tai saukon jälkiä kosteassa hiekassa. Kaislikossa piileskelee lukuisia hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita selkärangattomia eläimiä. Jokaisella eliöllä on oma tehtävänsä järven ravintoverkossa.
Aamuisella järvellä eloton luonto, kuten vesi, ilma ja auringonvalo, sekä elollinen luonto, kuten kasvit ja eläimet, muodostavat yhdessä toimivan vesiekosysteemin.
Vesiekosysteemi Vesistöjä ovat esimerkiksi meri, järvi, lampi, joki, puro, lähde ja kosteikko. Vesiekosysteemi on luonnonkokonaisuus, jossa vesi on tärkein elinympäristö. Ekosysteemin muodostavat elollinen ja eloton luonto sekä niiden välinen vuorovaikutus. Eloton luonto tarkoittaa luonnon osia, jotka eivät elä, kuten vettä, ilmaa, kiviä, maaperää, valoa ja lämpöä. Elollinen luonto sisältää kaikki elävät eliöt, kuten kasvit, eläimet, sienet ja mikrobit. Järven rannalla voi nähdä veden pinnalla kelluvia lumpeita, pohjalla kasvaa vesikasveja ja rannassa kaislikkoa. Selkärankaisia eläimiä ovat vesilinnut, nisäkkäät, kalat, matelijat ja sammakkoeläimet. Selkärangattomia eläimiä ovat niveljalkaiset, nilviäiset, sienieläimet ja alkeelliset eläimet. Ravintoketju kuvaa, kuinka energia siirtyy eliöltä toiselle syömisen kautta. Ravintoverkko koostuu useista toisiinsa liittyvistä ravintoketjuista. Yksi eliö voi kuulua samaan aikaan useaan eri ravintoketjuun, jolloin muodostuu laaja ravintoverkko.
Oppitunnin monisteet
Planktonia
- Vesikirppu (Daphnia pulex)
- Iso vesikirppu (Daphnia magna)
- Bosmina-vesikirppu (Bosmina longirostris)
- Pallovesikirppu (Chydorus sphaericus)
- Koukkuvesikirppu (Polyphemus pediculus)
- Sirohankajalkainen (Eudiaptomus gracilis)
- Kyklooppihankajalkainen (Cyclops strenuus)
- Mesocyclops-hankajalkainen (Mesocyclops leuckarti)
- Leptodora-vesipeto (Leptodora kindtii)
- Keratella-rataseläin (Keratella cochlearis)
- Polyarthra-rataseläin (Polyarthra vulgaris)
- Kellicottia-rataseläin (Kellicottia longispina)
- Asplanchna-rataseläin (Asplanchna priodonta)
- Synchaeta-rataseläin (Synchaeta pectinata)
Kasviplanktonia
- piilevät
- viherlevät
- kultalevät
- panssarisiimalevät
- sinibakteerit
TEHTÄVÄ
Rakennetaan ravintoketjuja - ja yhdessä Itämeren ravintoverkko
Ravintoketju 1: Kasvinsyöjä ja kala
Meriajokas → leväkatka → kala → hylje
- Meriajokas on vesikasvi.
- Leväkatka syö vesikasveja ja levää.
- Monet kalat syövät leväkatkoja.
- Hylkeet syövät kaloja.
Ravintoketju 2: Levästä meduusaan
Levät → hankajalkaiset → korvameduusa
- Levät ovat perustuottajia.
- Hankajalkaiset ovat pieniä eläinplanktoneläimiä, jotka syövät kasviplanktonia.
- Korvameduusa syö eläinplanktonia, kuten hankajalkaisia.
Ravintoketju 3: Ruskolevästä kaloille
Leveäpartalevä → leväsiira → ahven
- Leveäpartalevä tarjoaa ravintoa.
- Leväsiira syö leviä.
- Ahven ja monet muut rannikkokalat syövät leväsiiroja.
Ravintoketju 4: Merenpohjan ketju
Levät → liejusimpukka → kampela
- Liejusimpukka hyödyntää vedestä suodattamaansa ravintoa.
- Pohjakalat, kuten kampelat, voivat käyttää simpukoita ravintonaan.
Ravintoketju 5: Kasvista vesilintuun
Järviruoko → kotilot → sorsa
- Järviruoko on rantakasvi.
- Monet kotilot syövät kasviaineista ravintoa.
- Sorsat syövät kotiloita ja muita selkärangattomia.
Jakson rakenne
| tiistai 20.10. vesiekosysteemi: - kerrataan käsitteet eloton ja elollinen luonto, ekosysteemi, ravintoketju, ravintoverkko - vesikasvit, selkärankaiset (vesilinnut, nisäkkäät, kalat, matelijat, sammakkoeläimet) ja selkärangattomat (niveljalkaiset, nilviäiset, sienieläimet, polttiaiseläimet, alkeelliset eläimet) |
keskiviikko 21.10. selkärankaiset: matelijat, sammakkoeläimet |
torstai 22.10. selkärangattomat: niveljalkaiset, nilviäiset, sienieläimet, polttiaiseläimet, alkeelliset eläimet |
perjantai 23.10. kerrataan ja tarkastetaan |
| tiistai 27.10. kalan preparointi |
keskiviikko 28.10. koe |
torstai 29.10. kokeen läpikäyminen ja viimeistely |
perjantai 30.10. kemia alkaa |