Okta nubbi soađicealkin

Nuortariika-Ungár celkkii soađi Serbiai geassemánu 28. beaivvi 1914. Dát dagahii dan, ahte Serbia ovddeš suodjaleaddji Ruošša mobiliserii soahtefámuidis, man dihte fas Duiska celkkii soađi Ruššii borgemánu 1. beaivvi. Moadde beaivvi dan maŋŋá Duiska celkkii soađi maiddái Frankriikii.

Stuorra-Británnia lei dássážii bisson olggobealde, muhto go Duiska fallehii bealehis Belgia bokte Frankriikii, de dat celkkii soađi Duiskii. Ná nu gohčoduvvon lihttoautomáhta lei doaibmagoahtán, ja buđđosan vašálašvuođat bohte ovdan máilmmisoahtin. Das ledje vuostálagaid golmmalihtu riikkat (ng. guovddášriikkat) ja guovttilihtu riikkat (ng. birasriikkat).

 

Oarjerattuš ja sajádatsoahti

Vuosttas máilmmisoađi eai gáddán bistit guhká. Duiskalaččat jáhkke leat soađi juo muhtun vahku geažes meattá. Vuos sii vuoittášedje oarjin fránskalaččaid ja dasto sii jorggihivčče nuorttas Ruošša vuostá. Nuppeláhkai goittot geavai.

Duiskka soahteveahka ovdánii Belgia čađa Parisa guvlui. Vaikko Eiffel-toardna sabmágođiige juo guhkkin, de duiskalaččat eai goittot beassan gitta Parisii. Sin falleheapmi bisánii čakčamánu álggogeahčen Marne-joga luhtte, go fránskalaččat vuostálastigohte.

"Marne imaš" bággii duiskalaččaid geassádit ja roggat iežaset eatnan sisa. Álggii jagiid bistán sajádatsoahti (asemasota). Goabbáge oassebealli ráhkadii alccesis suodjin dáistalanhávddiid ja doarjjabáikkiid. Dain soalddáhat fitne ain falleheamen vašálačča bealuštanrusttegiidda. Dákkár fallehemiin jápme miljovnnat olbmot. Fallehemiid dihte rattušlinnját lihkadedje dađistaga ovddosmaŋás, muhto oppalaš dilli bisui seammán. Vašálačča vuoitin dihte geavahedje kanovnnaid ja mašengivviriid lassin dáistalangásaid. Ja dát lei vuosttas soahti, mas geavahedje maiddái pánsárvovnnaid.

 

Nuortaraddoša dáistaleamit

Nuortaraddošis soahti ii bisánan ovtta sadjai dego oarjin. Ruošša basttii mobiliseret joavkkuidis johtileappot go Duiska lei rehkenastán, ja danin duiskalaš joavkkuid šadde farggamusat sirdit oarjeraddošis Ruošša vuostá. Ruoššat menestuvve álggos bures soađis, dasgo sii ovdánedje sihke Duiskka Nuorta-Preusii ja Nuortariika-Ungára guovlluide. Dilli jorggihii fuonit guvlui borgemánus 1914 sohttojuvvon Tannenberga dáistaleamis, mas Ruošša vuoittáhalai oalát Duiskii. Dan maŋŋá duiskalaččat bahkkegohte dobbelii ja dobbelii Ruošša geaisárriikka guovlluide.

Dán soađis jápme issorasat olbmot. Gávpogiid biebmo- ja boaldámušvátni lasihii Ruoššas duhtameahttunvuođa. Nuba guovvamánus 1917 buollái Ruoššas váldegomiheapmi ja geaisár earuhuvvui. Váldái boahtán gaskaboddosaš ráđđehus jotkkii goittot iešoaivválaččat soahtama. Viimmat golggotmánus 1917 válddi rihpan bolševihkat ledje gergosat dahkat ráfi Duiskkain. Njukčamánu álggus 1918 dahkkojuvvon Brest-Litovska ráfisoahpamuš čuzii Sovjet-Ruššii hui garrasit. Dat massii Estteeatnama, Látvia, Lietuva ja Polskka ja šattai geassit joavkkuidis eret Suomas ja Ukrainas.

Soahti viidána

Stuorra-Británnia ja Duiska leigga ovdal soađi gilvvu huksen soahtefatnasiid. Muhto go soahti buollái, de dat dáistaledje dušše soames háve. Beakkáneamos mearradáistaleapmi sohttojuvvui giđđat 1916 Skagerrakis Dánmárkku rittus. Dán mearrasoahtehistorjjá dassái stuorámus dáistaleamis ii goittot goabbáge beassan vuoittu ala.

Stuorát mearkkašupmi go čázealfatnasiid soahtamis lei čázevuolášfatnasiid soahtamis, mainna Duiska vikkai njeaidit Stuorra-Británnia ekonomalaččat. Duiska almmuhii juo 1915:s, ahte dat vuojuha várutkeahttá buot vašálašriikkaid gávpedámppaid, maid deaivá Stuorra-Británnia čáziin. Go duiskalaččat seamma jagi vuojuhedje brihttalaš mátkkošteaddjidámppa Lusitania, man fárus heavvanedje badjel čuohte amerihkkálačča, de Amerihkká ovdanbuvttii Duiskii uhkádusgáibádusa. Ballu Amerihká searvamis soahtái birasriikkaid beallai bággii Duiskka vehá áigái ráddjet čázevuolášfanassoađi. Guovvamánus 1917 dat goittot álggahii ráddjekeahtes čázevuolášfanassoađi, mii oaivvildii dan, ahte soahtedoaibmaguovlluin galge vuojuhuvvot buot gávpedámppat, maiddái bealehis riikkaid dámppat.

Amerihkkálaččain ollugat ledje vuostálastán soahtái searvama. Duiskka ráddjekeahtes čázevuolášfanassoađi geažil sii goittot eahpidišgohte. Cuoŋománus 1917 Ovttastuvvan Stáhtat celkkii soađi Duiskii. Dát mearkkašii birasriikkaide hirbmat ollu lassefámu nu, ahte dat vuite dasto soađi maŋit jagi.  

Juo ovdal dán soahti lei leavvan maiddái sirdoeatnamiidda ja Itáliai ja Balkanii. Guovddášriikkaide gullan Itália searvvai 1915:s birasriikkaide. Soahti Balkanis viidánii dan dihte, ahte sihke Bulgária ja Durka searvvaiga soahtái guovddášriikkaid lihtolažžan. Soahti viiddui máilmmisoahtin maŋimustá dalle, go Ovttastuvvan Stáhtat searvvai soahtái. Soađi áigge birasriikkaide serve badjel 20 riikka.

 

Soahti nohká

Duiska lei dahkan njukčamánus 1918 ráfisoahpamuša Ruoššain. Nuba dat sáhtii álggahit oarjeraddošis ođđa stuorrafalleheami. Dat ovdánii vuot gitta Parisa lahkosiidda, muhto borgemánus dilli jorggihii duiskalaččaid dáfus fuonit guvlui. Birasriikkat baste Ovttastuvvan Stáhtaid hirbmat lassefámu dihte álggahit ođđa vuostefalleheami.

Duiskka lihtolaččain okta nubbi luobai soađis, ja Duiska šattai hui váttis dillái ja fertii guorrasit vearjoluoitimii, mii bođii fápmui 11.11.1918 d. 11. Vuosttas máilmmisoahti lei nohkan.