Máilmmisoađi álgodilli

Geassemánus 1914 báhččojuvvui Bosnia oaivegávpogis Sarajevos Nuortariika-Ungára kruvnnaárbbolaš. Dás álggii dáhpáhusráidu, mii buollahii loahpas vuosttas máilmmisoađi. Sarajevo báhčimat ledje goittot dušše dat maŋimuš ášši dasa, ahte vuosttas máilmmisoađi buollái.

Juo Duiskka geaisárriikka riegádeapmi 1871:s lei čavgen politihkalaš dili Eurohpás. Duiskka issoras fápmu ja aktiivvalaš olgopolitihkka, man oaiveministtar Otto von Bismarck lei garra gieđaiguin kohkkemin, gohccáhedje ránnjáriikkain vaši ja balu. Dasa lassin Frankriikii lei hui bahča njiellat dan, ahte vuoittáhalai Duiskii 1870-1871. Maiddái Duiskkas ledje su iežas balut. Bismarck guttii fuola erenoamážit das, ahte dan guokte ránnjáriikka, Frankriika ja Ruošša, leigga lahkonišgoahtán. Dán áitaga hehtten dihte Duiska dagai 1879:s soalddátlihtu Nuortariika-Uŋgáriin. Ja go dasa vel searvvai Itália, de ná riegádii golmmalihttu. Frankriika ja Ruošša vástideigga dasa nu, ahte vuođđudeigga 1892:s guovttilihtu. Dat lei bealuštanlihttu golmmalihtu áitaga vuostá.

Stuorra-Británnia ja Duiska gilvaleaba

Eurohpá stuorraválddit ledje 1800-logu loahpas imperialismma vuoiŋŋas vuollánahttán eará máilmmi ekonomalaččat, politihkalaččat ja soalddátlaččat. Go stuorraválddit háhke alcceseaset sirdoeatnamiid, de fidnejedje sihke ráhkadanávdnasiid iežaset industriija atnui ja oastiid buktagiiddáseaset. Stuorra-Británnia ii guhkes áigái sáhttán dadjat, goabbá lihttogottiin, golmmalihttu vai guovttilihttu, buorebut vástidii dan beroštumiid. Stuorra-Británnia gaskavuođat Frankriikii ledje fuonit sirdoeanagilvvu dihte: dát riikkat leigga leamaš juo máŋgii vuostálagaid sihke Ásias ja Afrihkás. Maiddái Ruoššain brihtain ledje sirdoeatnamiidda guoskevaš sierramielalašvuođat. Loahpas goittot Duiska orui leamen brihtaid mielas alcceseaset stuorát áitta. Brihtat gudde fuola Duiskka ekonomalaš fámus, mii leavai dađistaga. Njulgestaga várran sin mielas lei dat, ahte Duiska lei mearrediđolaččat huksegoahtán soahtefatnasiid. Gievrras mearrasuvdosiinnis Duiska háliidii bágget brihtaid atnit dan ovttaárvosaš stuorraváldin sirdoeanapolitihkas.

Dát buot dagahii dan, ahte Stuorra-Británnia luobai sierastallanpolitihkastis ja válljii iežas beali. Dat soabai sierramielalašvuođaidis Frankriikkain ja vuolláičálii dainna 1902:s soahpamuša "váimmolaš gulahallamis". Maiddái riiddut Ruoššain vajáldahttojedje, ja brihtaid ja ruoššaid ovttasipmárdus nannejuvvui soahpamušain 1907:s.

Váralaš Balkan

Golmmalihtu ja guovttilihtu gaskavuođaide čuhce 1900-logu álggus buollán lohkameahttun kriissat. Čielggai, ahte buot váraleamos dain lei Balkana politihkalaš dili čavgan. Serbia gonagasriika vikkai vuođđudit Stuorra-Serbia. Dat lei oččodišgoahtán Bosnia ja Hercegovina eanagottiid, maid Nuortariika-Ungár lei logiid jagiid okkuperen. Serbia lassánan beroštupmi váikkuhii dasa, ahte Nuortariika-Ungár doaibmagođii. Dat lavttii Bosnia ja Hertsegovina virggálaččat alccesis 1908:s. Ná Serbia ja Nuortariika-Ungára gaskii lei riegádan váttis konflikta. Nuortariika-Ungára mielas dan váldobargun lei bissehit Serbia viidánanviggamušaid ja sirret riikka mearas.

Serbia, man ássit ledje ortodoksalaš slávat, dorvvastii Ruššii. Ruošša lei don doložis atnán iežas Balkana slávaid suodjaleaddjin. Dán suodjalanmielas lei mielde maiddái čielga soalddátpolitihkalaš viggamuš: Ruošša doarjjui slávaid ja háliidii oažžut háldosis Durkka nuriid ja beassat Gaskamerrii. Ruošša šattai goittot bahččagit fuomášit, ahte ii bastán doarjut Serbia. Dáistaleamis Balkana hearrávuođa alde dat lei vuoittáhallamin Nuortariika-Ungárii.

Sarajevo attentáhta

Geassemánu 28. beaivvi 1914 gottii bosnialaš stuđeanta Gavrilo Princip Sarajevos Nuortariika-Ungára kruvnnaárbbolačča. Pincip gulai suollelihttui, mas ledje oktavuođat Serbia diđoštallanbálvalussii. Vaikko Serbia ráđđehus ii leange goddindagu duohken, de Nuortariika-Ungár sivahii dan ja jurdilii bidjat Serbia gáržášii.

Duiska lei lohpidan doarjut Nuortariika-Ungára, iežas lihtolačča. Nuortariika-Ungár attii suoidnemánu loahpas uhkádusgáibádusa Serbiai. Serbia galggai heaitit cielaheames Nuortariika-Ungára ja diktit dan eiseválddiid leat mielde attentáhta dutkamis. Go Serbia ii miehtan maŋimuš gáibádussii, de Nuortariika-Ungár mobiliserii iežas soahteveaga. Vuosttas máilmmisoahti lei fargga buollámin.