Terveisiä työn lomassa -blogi

Neulan silmää vasempaa ja sataa oikeaan, loiva vasen ja kaasu pohjaan!

Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeet ovat viimeisellä loppusuoralla. Vauhti on ollut hurjaa näiden 2,5 vuoden aikana. Kova vauhti on tuonut mukanaan paljon saavutuksia, mutta silloin tällöin kelkkamme on sinkoutunut myös iloisella syöksyvauhdilla suoraan puuhun, kuten tekevälle usein sattuu. Niistä on opittu joka kerta jotain uutta, joten ne eivät ole olleet vain karille ajamista. Teksti: Mertsi Ärling sekä Mari Rask ja Niina Mäenpää 

 

Medianäkyvyyttä ja näkyviä kampanjoita

Hankkeiden vauhti, innovatiivisuus ja medianäkyvyys tuntuivat nousevan jonkinlaisiksi ilmiöiksi sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun sisällä että sen ulkopuolella.

- Laajassa hankekokonaisuudessa, jossa yhtenä tavoitteena oli myös asenteiden tuuletus niin pääväestön kuin romaniyhteisönkin suuntaan, päästiin kokeilemaan ja tekemään sellaisia viestintähommia, mitkä useinkaan eivät ole mahdollisia osana korkeakoulun tai hankkeenkaan toimintaa, sanoo hankkeen viestinnän asiantuntijana toiminut Niina Mäenpää.

Esimerkkejä ovat mittava Unelmista totta -videosarja, ja some-ilmiöiksi roihahtaneet esiintulot mediassa (esim. romaninimi työnhaussa -case, joka poiki lukuisia lehtijuttuja) ja vielä tekeillä olevat suuret mediakampanjat. Loppuvuonna kannattaa pitää vielä silmät auki kadunvarsilla kävellessään ja somessa seikkaillessaan, sillä merkittävät vaikuttamiskampanjat valtaavat katukuvan ja medioita.

Syksyllä Tšetanes naal- hankkeessa käynnistyi myös nuorten some-kampanja​ #meidäntulevaisuus, jonka tarkoituksena on kannustaa romaninuoria ja nuoria aikuisia kouluttautumaan. Kampanjassa mukana olevat nuoret viestivät sosiaalisessa mediassa rehellisesti meneillään olevasta koulutuksestaan ja arjestaan. 

 

Kauhallinen suurisieluisuutta, lusikallinen nöyryyttä ja saavillinen rohkeutta

- Erityistä molempien hankkeiden toiminnassa on ollut se, että niiden suunnittelijoina, kehittäjinä ja toteuttajina ovat suurelta osin olleet Suomen romanit itse. Osallisuushankkeessa romanien osallisuutta tuotiin myös käytännön työhön: Hankkeiden 30 työntekijästä 21 oli romanitaustaisia, ja heidän sitoutumisensa työlle oman yhteisönsä aseman parantamiseksi oli erityisen vaikuttavaa, kertoo Nevo tiijan projektipäällikkö Mertsi Ärling.

Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa on madallettu kynnystä hakeutua koulutukseen ja sujuvoitettu opintoja niiden kuluessa ja etenkin nivelvaiheissa koulutusasteelta toiselle. Tähän mennessä eri koulutuspolkuihin lähteneitä on yli 60 henkilöä. Oppilaitosten henkilöstölle ja viranomaisille on tarjottu myös tietoa romanikulttuurista tulevien henkilöiden kohtaamiseen.

Nevo tiija – uusi aika -hanke puolestaan on pureutunut romaninen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä työllisyyteen liittyviin kysymyksiin tarjoten koulutusta, tukea ja ohjausta romaneille, yrittäjille, palveluntuottajille, viranomaisille ja päättäjille. Työelämään on hankkeen kautta saatu lähes 150 henkilöä erilaisilla työllistymisen statuksella. 
 

Uskalla – it’s possible, kehottaa loppujulkaisukin

Romanien osallisuus on ollut kantava teema molemmissa hankkeissa, ja hankkeiden romanitaustaisten työntekijöiden ääni on kuulunut vahvasti myös hankkeessa tehdyssä loppujulkaisussa. Monipuolisesti romanien koulutuspolkuja ja työllistymistä käsittelevä loppujulkaisu julkistetaan Savoy-teatterissa pidettävässä loppuseminaarissa 5.11. Olethan muuten tulossa mukaan? Lämpimästi tervetuloa!

Julkaisussa esitellään myös hankkeissa kehitetyt 25 sosiaalista innovaatiota eli mallinnusta, joissa kuvataan taulukkomuodossa toimiviksi havaittuja romanityön hyviä käytäntöjä. Diak Työelämä -sarjassa julkaistavan teoksen on toimittanut Niina Mäenpää, Katri Perho ja Mertsi Ärling.

 

 

Koulutus tie työllistymiseen - syrjivien rakenteiden purku hidasta

Aiemmissa selvityksissä romanien opiskeluun liittyviksi esteiksi ovat nousseet esimerkiksi talousasiat, varhain perustettu perhe, heikot opiskelutaidot, huonot kokemukset koulumaailmasta sekä syrjintä työnhakutilanteissa. Hanketyössä esiin tulleet kokemukset vahvistavat aiempia havaintoja. 

Toisaalta romaniyhteisö näyttäytyy hyvin heterogeenisenä näennäisestä yhtenäiskulttuurista huolimatta. Koulutustarinoita löytyy yliopistotasolle saakka, ja yhteisö arvostaa koulutusta. Omaan oppijuuteen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen herääminen yksilötasolla, yhteisön avainhenkilöiden positiivinen esimerkki ja toisaalta yhteiskunnan avartuminen ja syrjivien rakenteiden purkaminen ovat näyttäytyneet molemmissa hankkeissa merkittävinä tekijöinä. 

Tšetanes naalin kärki on ollut koulutus, joka on paras tie työllistymiseen ja näin ollen kulkee käsi kädessä Nevo Tiija -hankkeen kanssa.

- Olemme kouluttaneet Diakin opiskelijoita romanikulttuurista ja asiakkaan kohtaamisesta. Hankkeen aikana Diakissa on käynnistynyt tukipajat, joiden tarkoitus on tukea ja kannustaa romanitaustaisia henkilöitä hakeutumaan korkeakouluopintoihin. Tukipajojen myötä Diakissa on syksyllä 2018 myös ensimmäistä kertaa romaneille ja maahanmuuttajille suunnattu erillishaku. Syksyllä tukipajoissa toiminta on kohdistunut nimenomaan hakuun ja siihen liittyviin asioihin. Syksyn tukipajoihin on ilmoittautunut yli 20 henkeä ja osanotto niissä on ollut hyvää. Kiinnostus korkeakouluopintoja kohtaan on lisääntynyt merkittävästi tukipajojen ja erillishaun ansiosta, Tšetanes  naal –hankkeen projektipäällikkö Mari Rask kertoo.
 

Innovatiivisuus leimannut hanketyötä

Hanketyötä on tehty innovatiivisesti, uusia keinoja matkan varrella kokeillen. Hankkeen aikana on käynnistetty myös esimerkiksi mentoritoiminta, jossa 14 yhteiskunnan johtoportaalla olevaa henkilöä on lähtenyt mentoroimaan romaneja. Työ lähti liikkeelle AVI-johtajan silkasta kiukusta: kuinka voi olla että koulutettu ihminen ei saa Suomessa työtä taustansa vuoksi?

Suurin osa sekä mentoroitavista että mentoreista on ollut naisia. Toiminnassa on tapahtunut paljon kohtaamisia, verkostoitumista ja ovien aukaisemista omiin mahdollisuuksiin luottaen. Mentorit ovat olleet vaikuttuneita siitä, kuinka valtavasti romaninaisissa on piilossa olevaa potentiaalia, mitä työelämän pitäisi päästä hyödyntämään.

- Parasta hankkeessa on ollut se, että esimerkiksi mentorointi ja some-kampanja ovat syntyneet hankkeen aikana. Nämä ovat tulleet hankkeeseen joustavasti mukaan tukemaan kokonaisuutta, joihin nämä kaksi hanketta tähtäävät. Uudet innovaatiot ovat tuoneet hanketyöntekijöille lisää työtä jo ennalta määritellyn työn lisäksi kuin esimerkiksi mentorit ovat lähteneet vapaaehtoisesti mukaan oman työnsä ohella. Tämä on vahva viesti siitä, kuinka suurella sydämellä jokainen taho on hanketyötä tehnyt, pohtii Mari Rask. 
 

Ei tämä tähän lopu – jatkohankkeet haussa
 

Kolmen mahdollisen jatkohankkeen osalta käydään rahoittajien kanssa tällä hetkellä neuvotteluja. Yksi hankkeista on KV-hanke, joissa yhteistyömaina olisivat Suomi, Romania ja Bulgaria. Kaksi muuta keskittyvät hankkeissa kehiteltyyn työllisyyttä edistävään Tuumasta töihin -koulutusmalliin. Koulutusmallia ollaan viemässä koko Itä-Suomen alueelle sekä pääkaupunkiseudulle. Yhteistyössä Diakin hallinnoimissa hankkeissa ovat alueiden toisen asteen koulutusorganisaatiot.
 

Projektipäällikkö Mertsi Ärling kokee, että Diak on ottanut hyvin koppia romanien osallisuuden, koulutuksen ja työllistymisen haasteista. 

 - Minusta on ollut erittäin tärkeää diakoniatyön erityisasiantuntijana, että juuri Diak on ollut se taho, joka on ottanut sydämelleen pienen vähemmistön kokonaisvaltaisen osallisuuden edistämisen yhdessä romanitoimijoiden kanssa. Toivon ja odotan, että jatkossakin romanit ovat Diakille sellainen ryhmä, jonka puolesta korkeakoulu pitää ääntä yhteiskuntaan päin, toteaa Mertsi ”Medi” Ärling. 

Romanien osallisuus -teema julkaistaan Diakonia-ammattikorkeakoulun uudessa Dialogi-sisältökanavassa ensimmäisenä 29.10.2018.

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti