Oletko ihmetellyt, mitä eroa eri romanihankkeilla on, mistä ne saavat rahoituksensa ja mihin rahat oikein menevät? Ei ihme, kun vauhtia hankkeissa piisaa ja paljon on lyhyessä ajassa tehty. Mittavia romanihankkeita Diakilla on siis kaksi: Nevo tiija ja Tsetanes naal – koulutuspoluilla. Nevo tiija pyrkii edistämään romanien työllisyyttä, Tsetanes naal puolestaan nimensä mukaisesti koulutusta. Vähän samaa asiaahan nämä ovat, kun koulutuksesta yleensä seuraa mahdollisuus työllistymiseen. Siksipä nämä kaksi hanketta toimivatkin yhdessä, rinnakkain, toisiaan tukien.

Hankkeiden hallinnoija on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahastosta sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY:n kautta. Rahoitus on tarkasti säädeltyä: kaikki hankinnat tehdään ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti jokaisen Suomen romanin hyväksi. Ennen kuin päätämme hankinnoista, kilpailutamme ne kolmessa paikassa. Meillä on myös velvollisuus raportoida työtuntimme ja toimia mahdollisimman taloudellisesti. Tätä kaikkea rahoittajatahomme valvovat tarkasti. Romanien ohella hankkeiden kohderyhmänä on niin sanottu pääväestö: yksi hankkeiden tavoite on tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen, jotta meistä jokainen kohtaisi ihmisen ihmisenä, tai sinut sinuna ja minut minuna, kuten Euroopan romanifoorumin puheenjohtaja Miranda Vuolasranta blogissaan hienosti kirjoittaa.

Olemme hankkeissa usein painavan ja vakavan asian äärellä, joten vastapainoksi tarvitaan toisinaan sirkushuveja. Tavoitamme ihmiset kun olemme turuilla ja toreilla, puhumme ilon kautta, soitamme musiikkia – sielun kieltä, kirjoittelemme sosiaalisessa mediassa, kuten vaikkapa aktiivisella Romanien osallisuus -Facebook-sivustolla. Siellä äänensä saa kuuluviin kaikki hankkeissa työskentelevät ja jokainen kävijä voi jakaa kokemuksiaan sekä koulutukseen ja työllisyyteen liittyviä linkkejä kaikkien hyödyksi. Porkkana on keppiä tehokkaampaa. Ja kaiken lisäksi terveellistä!

Jotta homma ei menisi pelkäksi paperinpyörittämiseksi, meillä on joukko osaavia tahoja, osatoteuttajia, joiden kanssa yhteisen asian äärellä ollaan. Suomen Romanifoorumi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HDL/Vamos ja kaikki muut osatoteuttajat ja yhteistyökumppanit ovat niitä ruohonjuuritason toimijoita, jotka käytännön toimin hankkeissa tekevät työtä. Konkreettista kenttätyötä on henkilökohtainen ohjaaminen ja tukeminen hyvinkin erilaisissa elämän haasteissa. Hankkeiden kautta on jo autettu romaneja työllistymään erilaisiin työpaikkoihin ja työtehtäviin, ja ohjattu uusille koulutuspoluille.

Yksistään Salon osatoteutuksessa on laitettu ”tuulemaan”, ja konkreettisia toimia on hankekoordinaattori Tuula Lindgrenin mukaan kertynyt matkan varrella jo useita: konkreettinen asiakastyö, neuvonta ja tarvittaessa vaikka asiakkaan mukana asioinnille lähteminen, aktivoivan toiminnan järjestäminen, kuten työkokeilut koulutuspoluilla etenemisen välivaiheisiin, asiantuntijaverkoston kokoaminen, webinaarin suunnittelu romanikulttuurista ja romanien koulutuksesta ja työllistymisestä…

Viime syksynä Diakissa käynnistettiin romanien koulutus- ja työllisyysmessut, keväällä jatkettiin Jyväskylässä ja tänä syksynä on Oulun vuoro. Jotta pääsemme vielä useammille paikkakunnille, hankekokonaisuuteen rakennettiin yhtenä lisänä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi osio, joka tukee hankkeiden tavoitteita täysin: Kotimaani ompi Suomi – romanit 500 vuotta 100-vuotisessa Suomessa. Tätä kokonaisuutta tukee Taiteen edistämiskeskus, ja toiminnalla on Suomi 100 -organisaation status.

Suomi 100 -hanketta voi ajatella Tsetanes naal ja Nevo tiija -hankkeissa vähän kuin liitetiedostona tai sivuvaununa. Hankerahaa ei käytetä mutta työtunteja kyllä, koska tavoitteet tukevat toisiaan: romanien koulutustason ja työllistymisasteen parantamista. Suomi 100 -kokonaisuuden aloittaa lauantain 8.4. suurtapahtuma Mustalaismusiikin kuninkaat ja kuningattaret -konsertti Helsingin kulttuuritalolla. Edullisella pääsymaksulla (10 €) haluttiin varmistaa mahdollisimman monen pääsy paikalle. Konserttitapahtumaa varten on saatu erillisiä kulttuurin tukemiseen tarkoitettuja apurahoja, joten hankerahaan ei ole tarvinnut kajota. Romanitaitelijoiden lisäksi paikalla on myös Samuli Edelmann, koska juhla on koko kansan yhteinen. Romanikontaktejaan Samuli on avannut vähän mm. pikku haastattelussamme. Kuuntele ja ylläty! Päivällä Kulttuuritalon ovet ovat auki lauantaina 8.4. klo 15 alkaen. Ilmainen päiväohjelma on kukkuroillaan asiaa romanien historiasta ja merkityksestä taiteeseen.

Lämpimästi tervetuloa Kulttuuritalon tapahtumiin ja konserttiin, jotka toimivat lähtölaukauksena tuleville ruohonjuuritason infotilaisuuksille eri paikkakunnilla: jalkaudumme vuoden aikana Poriin, Jyväskylään, Ouluun, Kotkaan ja Kuopioon.

Vastaamme mielellämme kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja ohjaamme oikean tiedon äärelle. Ollaan yhteydessä!

Niina Mäenpää

Kirjoittaja työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa lukuisten eri hankkeiden viestinnän parissa, ja on Nevo tiija -hankkeen viestintäasiantuntija.