Kotimaani ompi Suomi – meidän yhteinen kotimaamme

Mitä Kotimaani ompi suomi -sateenvarjohankkeessa oikeasti tehtiin?

Tekijä: Medi

Kotimaani ompi Suomi – meidän yhteinen kotimaamme

– Raportti kotimaani ompi suomi – romanit 500 vuotta 100-vuotisessa Suomessa -sateenvarjohankkeesta.


Lumivalkoinen peite on laskeutunut yön aikana kotipihalleni. Puiden oksat notkuvat lumen painosta. Aamuinen postikorttimaisema hivelee esteettistä silmääni - Rakastan Suomea, sen kauneutta ja puhtautta.

Kiivastahtinen vuosi ja erityisesti syksy alkaa pikkuhiljaa hiljentyä kohti joulun odotusta. Isossa yhteisessä sateenvarjohankkeessa Kotimaani ompi Suomi – Romanit 500 vuotta 100-vuotisessa Suomessa on tullut aika tehdä yhteenvetoa ja arviointia.

Yhteistyössä on voimaa

Kotimaani ompi Suomi -sateenvarjohanke tuotti positiivista synergiaa, kun useat toimijat ja projektit laittoivat resurssinsa ja osaamisensa yhteen ja työskentelivät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankeen yhteisvastuullisen tuotantoryhmän muodostivat Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeet: Mertsi Ärling ja Sari Hammar sekä Niina Mäenpää); Taiteen edistämiskeskus (Mertsi Lindgren); Opetushallitus (Satu Blomerus ja Susanna Rajala); Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (Malla Laiti); Suomen Romanifoorumi (Kyösti Florin) sekä yksityishenkilöinä romanitaustainen yrittäjä (Tiia Svart) ja kulttuurituottajaopiskelija (Joni Auvinen). Sateenvarjohankkeen suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ja kuka maksoi viulut…

Kotimaani ompi Suomi -sateenvarjohankkeen kokonaiskustannukset olivat 34301,35€. Hanketta varten saimme Suomen Kulttuurirahastolta (SKR) 15 000€ avustuksen. Loput kustannukset katettiin aloituskonsertin (8.4.2017) lipputuloilla (6000€) sekä mukana olevien toimijoiden ja/tai niiden edustamien projektien budjeteista silloin, kun se oli linjassa niiden omien hankesuunnitelmien kanssa edistäen myös heidän tulostavoitteitaan. Tulojen ja kulujen jälkeen hankkeen varat on kokonaan käytetty SKR:lle kirjoitetun hankesuunnitelman mukaisesti sekä hyvää hankekäytäntöä ja vastuullisuutta noudattaen. Hankkeen rahaliikennettä ja kirjanpitoa hoiti Kaiho Republic Oy, joka tuottaa myös kirjanpidon ja tilinpäätöksen toimittamisen Suomen Kulttuurirahastolle.

Kaikella toiminnalla on ollut tarkoituksensa - Sateenvarjohankkeellamme oli kolme päätavoitetta – muiden pienempien yhteisten tavoitteiden ohella:

1) Romanitietouden vieminen peruskoulujen 9. luokkalaisille sekä toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja viranomaisille uudenlaista lähestymistapaa hyödyntäen.

Syksyllä 2017 toteutetulla kiertueella romanitietoutta lähestyttiin keskittymällä myönteisiin ja rakentavasti tulevaisuuteen katsoviin tekijöihin, joiden kautta yhteiskuntaa rakennetaan yhdessä muun suomalaisen väestön kanssa. Työpaja- ja infotilaisuuksiin osallistuneet kiittelivät tätä uudenlaista tapaa lähestyä osin hyvinkin vieraaksi jäänyttä vähemmistöryhmää. Mukana olleet nostivat esille tärkeitä kysymyksiä mm. erilaisista kulttuurisista käytänteistä, mutta heitä kiinnostivat myös romanien koulutukseen ja työllisyyteen liittyvät asiat. Keskusteltiin myös monista romaniyhteisöön liitetyistä epäkohdista, joista osa on todellisia, mutta osa kuluu lähinnä kaupunkilegendojen piiriin.

Työpajojen kautta kuulijat saivat uusia keinoja kohdata erilaisuutta ja tuntematonta. Teemana oli: älä kohtaa kulttuuria vaan kohtaa ihminen. Jokainen meistä on viimekädessä ihminen, ja meillä kaikilla on samat perustarpeet. Erityisesti viranomaisia johdatettiin näkemään heidän roolinsa vastuullisena portinvartijana: minä voin työssäni toimia portin aukaisijana tai sulkijana, minä voin olla unelmien mahdollistaja ja estäjä. Palautteen mukaan useat viranomaiset kokivat koulutuksen voimaannuttavana ja työhön uudenlaista tietoa antavana niin kuin eräs työpajassa ollut viranomainen palautteessaan asian totesi: ”Tulin todella negatiivisella asenteella, koska on huonoja kokemuksia Romaneista. Tärkein oppi mitä sain oli, että ota asiakas IHMISENÄ äläkä KULTTUURINA. Tämä herätti. Kiitos.”

2) Romaniyhteisön herättäminen ja motivoiminen katsomaan vahvasti tulevaisuuteen ja uskomaan omiin unelmiinsa sekä rohkeasti tavoittelemaan niitä.

Keskusteluiltoihin saapui paikkakunnasta riippuen kohtalainen määrä alueen romaniperheitä. Yhteinen katsominen tulevaisuuteen oli luonteeltaan pohdiskelevaa, avointa ja varovaisen positiivista. Uudenlainen keskustelu arvojen ja asenteiden merkityksestä jokaisen henkilökohtaiseen elämään, perheisiin, sukuihin ja yhteisöön herätti paikallaolijoissa monenlaisia ajatuksia. Nämä keskustelut voidaan nähdä hyvänä alkuna. Vielä kuitenkin tarvitaan motivointia ja herättelyä – tukea siihen, että sloganeihin ”olen oman elämäni herra” ja ”minä voin, kykenen ja osaan” todella pystytään luottamaan.

Keskusteluista erottui erityisenä punaisena lankana se, että olemme vahvasti suomalaisia (Suomen romaneja) ja tahdomme yksilöinä ja yhteisönä eteenpäin; kouluttautua ja päästä työelämään. Suurta huolta tuotti myös nuorten liian aikainen perheiden perustaminen, joka puolestaan suoraan vaikuttaa kouluttautumiseen ja sitä kautta työllistymiseen. Iso hiljaisuuden aiheutti kuitenkin pohdinta siitä, olemmeko valmiita tekemään työtä muutoksen, unelmiemme ja työllistymisemme eteen. Tietynlaista tulevaisuuden näköalattomuutta on siis vielä havaittavissa. Näköalattomuuteen vaikuttaa varmasti monikin asia, joista osa nousee yhteisöstä itsestään ja osa on siitä riippumattomista asioista. Romanien motivoimiseen ja uskallukseen ajatella suurempaa koulutuksen ja työelämän suhteen tarvitaan siis vielä paljon työtä.

3) Vahva romaniyhteisön osallistaminen ja osallisuus kokonaisuuden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Heti alusta alkaen koko sateenvarjohankkeen perusperiaatteena oli romaniyhteisön vahva mukana oleminen sen kaikissa eri vaiheissa. Pääpiirteissään näin olikin, mutta suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja oli nähtävissä.

Mukaan haluttiin heti ensi metreiltä laaja joukko ns. kentän ihmisiä suunnittelemaan hankkeen konkreettisia toimintoja, jotta sen maksimaalinen hyöty oli suoraan hyödynnettävissä paikkakuntien asukkaiden eduksi. Henkilökohtaiset kutsut lähetettiin eri kaupunkien romanityössä mukanaoleville Suomen Romanifoorumin kautta ja osaan oltiin myös yhteydessä puhelimitse sekä tavattiin avainhenkilöitä muissa yhteyksissä. Sovittuun alkutapaamiseen ei lopulta saapunut edustajia yhdestäkään kuudesta kaupungista, vaikka matkat ja ylläpito luvattiin korvata asianmukaisesti. Erilaisia syitä analysoidessamme päädyimme yhteiseen ajatukseen siitä, että hankkeen ydin ja merkitys eivät ehkä tullut tarpeeksi selväksi. Toisena syynä voi olla se, ettei osallistumisesta nähty olevan henkilökohtaista hyötyä.

Tuotantoryhmän otettua vastuu toimintojen kehittämisestä ja toteuttamisesta aloitti asioiden etenemisen. Tässä vaiheessa saatiin tukea sitten jo paikallisiltakin romanitoimijoilta. He mm. kokosivat paikalliset viranomaiset työpajakoulutukseen sekä romaniperheet keskusteluiltaan. Tämä malli toimi hyvin suurimmassa osassa kohdepaikkakuntia.

Haasteitakin matkalle mahtui. Oulussa työ romaneiden osallistumisen ja osallisuuden edistämiseksi osoittautui muuta maata vaikeammaksi, kun törmäsimme siellä hankkeen toimintatavoista tehtyihin virheellisiin tulkintoihin. Valitettavasti puutteelliset ja väärinkäsityksiä aiheuttavat tiedot ehtivät levitä laajasti alueella ja vaikuttamaan paikallisten romanien mielikuviin hankkeen toiminnan tarkoitusperistä. Tehdyt oikaisutoimetkaan eivät pystyneet kokonaan tilannetta enää muuttamaan. Tämä oli siksikin ikävää, koska Oululla oli erityinen rooli kuuden paikkakunnan kiertueella. Tarkoitus oli tuoda työ-ja infopajojen lisäksi paikkakunnalle kolmannet romanien koulutus- ja työllisyysmessut sekä monitaidetapahtuma Mustalaismusiikin virtuoosit konsertti, joissa oli tarkoitus hyödyntää vahvasti paikallisten romanien, viranomaisten ja toimijoiden osallisuutta. Suunnitellut tapahtumat (kouluvierailu, messut sekä konsertti) saatiin kuitenkin lopulta kunnialla toteutettua, vaikka paikallisten romanien osallistuminen suunnitteluun jäi vain muutamaan henkilöön. Oulun kaupungin viranomaisten kanssa yhteistyö kuitenkin jatkui molemmin puolisessa luottamuksessa.

Mitä hankkeesta jäi käteen?

Romanitietoutta vietiin työpaja- ja infokiertueella yhteensä kuuteen eri kaupunkiin: Tampereelle, Kajaaniin, Jyväskylään, Ouluun, Kuopioon ja Vantaalle. Kiertueen aikana tavoitettiin koululaisia ja opiskelijoita yhteensä 410, viranomaisia 155 ja romaniperheiden edustajia keskustelutilaisuuksissa 63. Vahvistimme ja monipuolistimme verkostoja sekä loimme kontakteja niin yksilö- kuin toimija- ja organisaatiotasoillakin. Erityistä vaikutusta ja vaikuttavuutta kiertue tuotti mielikuvissa romaneista ja romaniuudesta.

Vahvan ja pedagogisesti rakennetun romanitietouden viemisen lisäksi mahdollistettiin sateenvarjohankkeen aikana kaksi suurtapahtumaa, joissa keskityttiin romanitaiteiden ja kulttuurin esiintuomiseen sekä niiden tutkitusti hyvinvointia tuottaviin tekijöihin. Huhtikuussa Romanien kansallispäivän juhlana (8.4) järjestetty monitaidetapahtuma ja Mustalaismusiikin kuninkaat ja kuningattaret -konsertti Helsingin kulttuuritalolla veti katsojia yhteensä 1485 henkilöä. Marraskuussa järjestetty Mahdollisuuksien päivä -koulutus ja työllisyysmessut sekä Mustalaismusiikin virtuoosit -konsertti Oulussa Pohjankartanon koululla tavoitti puolestaan 763 osallistujaa. Molempien tapahtumien antia ja sisältöä sekä organisointia kiiteltiin useissa eri yhteyksissä.

Helsingin Kulttuuritalolla järjestetty tilaisuuskokonaisuus toimi hankkeen alkutempauksena. Romanien kansallispäivän monitaidetapahtumassa haluttiin korostaa taiteiden moninaisuutta ja siksi paikalle kutsuttiin romanitaustaisia taitelijoita ja romaneista tehtyjä teoksia. Mukana oli taidemaalari Keijo Lindströmin öljyvärimaalauksia, Hilkka Lindgrenin "Yli vuorien" -näyttely sekä osa Veijo Baltzarin maailmankiertueelle matkaavasta "Miranda"-näyttelystä. Edelleen esillä oli suuren suosion saavuttanut Irmeli Huhtalan "Romanikuvat mainoksissa" -kuvanäyttelyn aineistoa. Visuaalisen taiteen lomassa oli mahdollisuus tutustua myös hallitsevan ravikuninkaan Vitterin saavutuksiin sekä ravurin romanitaustaisiin omistajiin ja valmentajaan. Oman pikantin erikoisuutensa toi mahdollisuus perehtyä myös romanien kulttuuriperinnön arkiston aineistoon sekä aineettomaan kulttuuriperintöön kuin myös romanimusiikin levykauppaan. Taidetapahtumassa julkaistiin lisäksi laajasti palkitun ranskalaisen kirjailijan Paola Piganin romaneista kertovan esikoisromaaniin (N'entre pas dans mon âme avec les chaussures, Ranska 2013) suomennos Älä astu sieluuni kengät jalassa.

Päivän aikana kuultiin tärkeitä puheenvuoroja romanitaiteilijuudesta Veijo Balzarin kertomana. Romanien osallisuutta suomalaiseen kevyeen musiikkiin esitteli Yleisradion toimittaja-tuottaja Pekka Laine. Esillä oli myös Miranda Valeriuksen ja Viki Balzarin haastattelut romanikäsityöperinteestä sekä romanimusiikin opiskelusta aineettomana kulttuuriperintönä, haastattelijana toimi Museovirastosta aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio. Upeaa ja taiderikasta juhlaa siivitti elävät Gypsy rythm -soundit romaninuorten esittäminä, joiden taitavaa kitaransoittoa saatiin kuulla myös päälavalla illan konsertissa.

Romanien kansallispäivän juhlakonsertin avauspuheenvuoron toi Taiteen edistämiskeskuksen kehittämispäällikkö Eva-Maria Hakola, joka puheessaan upeasti kertoi kuinka romanit rikastavat ja monimuotoistavat yhteiskuntaamme ilmentäen omaa tarinaansa taiteen- ja kulttuurin keinoin Suomesta ja suomalaisuudesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lähetti myös lämpimän tervehdyksen romanien kansallispäivän kunniaksi, jonka Satu Blomerus Opetushallituksesta luki juhlayleisölle.

Kaksiosaisessa konsertissa haluttiin kuulijoille tuoda esiin mustalaismusiikin laajuus ja monimuotoisuus. Konserttiin haluttiin kutsua esiintyjiksi jokaisen musiikkigenren tämän hetkinen tähti, joita olivat tangoprinssi Leif Lindeman, mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors, Ruotsin True talent -voittaja Dimitri Keiski, mustan gospelin laulaja Tenho Gren Ruotsista, rapartisti Bulle sekä hengellisen musiikin tulkitsija Anita Lindgren. Konsertin orkesterina toimi Ourvision voittaja Orkestra Suora Lähetys pohjoismaisittain täydennetyillä musikanteilla. Vierailevana tähtenä kuultiin myös suomalaisten sydämiin itsensä laulanut Samuli Edelman, joka itsekin lauloi romanikielisen laulun. Orkesterin ja laulajien etnisellä monimuotoisuudella haluttiin myös tuoda esiin Suomi 100 -teeman mukaisesti yhdessä tekemistä.

Konserttia kunnioitti läsnäolollaan presidentti Tarja Halonen sekä Yhdysvaltain konsulaatin asiainhoitaja Donna Welton puolisoidensa kanssa.

Oulun Pohjankartanolla 2. päivä marraskuuta pidetty päätöstapahtuma sisälsi valtakunnallisen romaneille suunnatun Mahdollisuuksien päivä – koulutus ja työllisyysmessut, jossa messuesittelijöitä oli yhteensä 26. Messujen aukaisijana toimi Oulun kaupungin edustaja Villa Victorista yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka.

Illan konsertissa saatiin jälleen kuulla romanimusiikin monimuotoisuutta ja laajuutta. Esiintyjinä kuultiin laulaja Dimitri Grönfors, Rockartisti Dimitri Kieski, Gospellaulaja Rosita Mäntyniemi, tohtorikoulutettava, viulisti Miritza Lundberg, tanssija ja laulaja Madiana Lundberg, kansallisoopperan lapsisolisti, laulaja ja tanssija Miska Lundberg. Konsertin säestävänä orkesterina toimi vielä kehittelyvaiheessa oleva Mustalaismusiikkiin keskittyvä orkesteri, jota johtaa läänintaiteilija Mertsi Lindgren.

Mediahuomiota koko hankekokonaisuus sai kohtuullisesti:

Ilta-Sanoma - etukäteisjuttu Kaleva – juttu pääkirjoituksen vieressä Alfa TV – koko pitkä konserttiohjelma + kolme uusintaa Radio Pooki – kaksi erillistä suoraa haastattelua Latzo Diives – Artikkeli

Erilaisissa työkorvaus- ja palkkasuhteissa:

Hankkeen kautta työllistettiin 40 henkilöä, joista 80% oli romanitaustaisia henkilöitä aina pitopalveluyrittäjästä graafikkoon. Välillisesti edistettiin työllistymistä eri yritysten ja yrittäjien kautta 20 henkilölle.

Hankkeen aikana kehiteltyjä konsepteja

Romanitietoudesta viestittäminen ja tiedottaminen sekä kouluttaminen pedagogisesti

Romanitaiteista kertova Monitaidetapahtuma ja konsertti kokonaisuus romanien kansallispäivän viettotapana

Mustalaismusiikin orkesteri

Sateenvarjomalli romaniprojektien toteuttamistapana

Aktiivisesti yhteistyössä hankkeen aikana

Taiteen edistämiskeskus

Diakonia-ammattikorkeakoulu hankkeet Nevo tiia ja Tsetanes Naal

Opetushallitus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kaupungit (Tampere, Kajaani, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Vantaa) ja niiden työryhmien eri edustajat ja sidosryhmät kuten työ- ja elinkeinotoimisto, oppilaitokset.

Suomen kirjallisuuden seura

Maailmanmusiikin keskus

Museovirasto

Aviador

Kaiho republic Oy

Graafikko Harri Skaren Secondhanddesign

Helsingin kulttuuritalo

Radio Pooki

Iskelmäradio

Alfa Tv

Tasavallan presidentin kanslia

Valtioneuvoston Suomi 100- organisaatio

Sosiaali- ja terveysministeriö

Pitopalveluyritykset ja toimijat eri paikkakunnissa

Lehtimäen liikenne

Nevo tiija ja Tsetanes naal -hankkeiden projektipäälliköt Mertsi Ärling ja Sari Hammar
luovuttivat presidentti Halosen lahjoittaman stipendin Miska ja Madiana Lundbergille Oulussa järjestetyssä
konsertissa 2.11.2017.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä