Terveisiä työn lomassa -blogi

Keitä ovat romanikermat?

Keitä ovat romanikermat?

Keitä ovat romanikermat?

”Koskeeko eri romanijärjestöjen tai hankkeiden työ tavallista kaaloa vai ovatko ne vain tarkoitettu kermoille?”, on joidenkin romanien kysymys meille toimijoille. Kysymys on aiheellinen ja vaatii hieman tarkempaa pysähtymistä.

Me, jotka teemme työtä toimijoina romanitematiikan parissa, saatamme sokeutua omalle työllemme niin paljon, että se, mikä meille on jokapäiväistä ja arkirutiinia, onkin työmme kohderyhmälle täysin tietämätöntä ja siksi kohtaamisia tapahtuu vähemmän kuin odotetaan. Tietomme ja apumme eivät löydä tai kohtaa sitä apua tarvitsevaa. Siksi meidän tuleekin ”puhua” kieltä, jonka kohderyhmä ymmärtää ja tarvittaessa mennä niin lähelle kaaloyhteisöä kuin mahdollista. Asiassa on samoja piirteitä, missä voitaisiin kysyä, että tietääkö suomen kansa, mitä eduskunnassa tai hallituksessa tehdään, vaikka on julkista tiedottamista ja asioita puidaan eri medioissa jatkuvasti – Möttösen Manta saattaa Takahikiällä olla autuaan tietämätön, mitä Arkadianmäellä tapahtuu. Kummassa on vika vai onko vika kummassakaan?

Jotta asiat kohtaavat toisensa, on vastuu molemmissa; viestin välittäjässä ja vastaanottajassa. Romanitoimijoiden vastuulla on antaa tietoa toiminnoistaan hyödyntäen erilaisia viestinnän keinoja kuten radio, lehdet, tv, puskaradio, esitteet jne. Tätä viestin julkisuutta voi rajoittaa jotkut tekijät kuten rahoittaja tai asian arkuus, joilloin kohderyhmänä on jokin erityisryhmä vaikkapa vain väkivaltaa kohdanneet naiset tms. Tiedon ei siis olekaan tarkoitus tavoittaa koko romaniyhteisöä.

Romaniyhteisön tehtävä on taasen oppia huomioimaan, mitä ympärillä tapahtuu, kuunnella ja kuulla, kun asioista tiedotetaan sekä pysähtyä ja keskittyä sen verran jaettuun tietoon, että ymmärtää lukemansa tai kuulemansa. Vaikka asia ei aina koskettaisikaan sillä hetkellä juuri itseä, niin tietoa voi välittää sellaisille, joka ehkä tarvitsee.

Kuka kuuluu kermaan ja kuka tavallisiin mustalaisiin?

Minussa tämä lausahdus herättää aina negatiivisia fiboja. Kysymys itsessään on jopa askel rotuerotteluun ja syrjintää. Onko yhteisössä olemassa hyviä, parempia tai parhaita mustalaisia? Mielestäni kaalo on aina kaalo, onhan sitten rikas tai köyhä, etelästä tai pohjoisesta, idästä tai lännestä. Ne, jotka luulevat olevansa parempia, eivät ehkä tiedä, että samoista ovista jokainen kuljetaan mustalaisina. Ihmisinä meillä jokaisella on tietenkin erilaisia määreitä tai saavutuksia, jotka nostavat tai laskevat meidän asemaamme yhteiskunnassa mutta ihmisinä/mustalaisina olemme kaikki samalla viivalla.

Sen enempää Nevo tiija -hankkeessa kuin varmasti muissakaan hankkeissa tai romanijärjestöissä tahdotaan erotella avuntarvitsijoita. Jokaista autetaan, jos voidaan, osataan ja kyetään niillä resursseilla, jotka sillä hetkellä on. Oikeanlainen auttaminen ei myöskään ole puolesta tekemistä vaan pikemminkin tukemista, jossa annetaan nälkäiselle kalan sijasta onki. Onki sen tähden, että nälkäinen oppii seuraavan kerran, kun nälkä tulee, onkimaan itse ja mahdollisesti opettamaan onkimisen jollekin toiselle, joka ei vielä osaa onkia.

Lyhyesti vielä:

Jos tarvitse apua, tukea, neuvoja tai ihan vain ajatusten vaihtamista opiskeluun ja työllisyyteen sekä elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä ota rohkeasti yhteyttä Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallinnoimien hankekokokonaisuuksien projektipäällikköihin Mertsiin ja Sariin. He ohjaavat sinut oikean asiantuntijan luokse tarvittaessa saattaen.

Sari Hammar sari.hammar@diak.fi 040 506 6416

Mertsi Ärling mertsi.arling@diak.fi 040 509 2307

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti