Matka Slovakiaan keväällä 2012

Matka Slovakiaan

Focus on Water -ryhmä vieraili 23.--28.4.2012 Slovakiassa Hurbanovon kunnassa. Vierailu oli kaksivuotisen Comenius-hankkeemme viimeinen tapaaminen hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden ja opettajien kesken -- ainakin tämän aiheen tiimoilta. Säät suosivat, seura oli hyvää ja luonto sekä muut nähtävyydet olivat komeita. Tällä sivulla kerrotaan matkastamme tarkemmin.

Vierailulla Slovakian nähtävyyksissä

kirjoittajat: Reija Homma ja Jenni Suokannas

Slovakian matkamme aikana vierailimme monissa pienemmissä kylissä ja niiden paikallisissa nähtävyyksissä. Aamumme alkoivat aikaisin ja lähtö oli usein jo kahdeksan aikoihin. Vierailimme muun muassa Komarnon ja Kremnican kaupungeissa.

Tiistaina 22. päivä huhtikuuta esittelimme vedenkäyttötutkimuksien tulokset ja sen jälkeen lähdimme Komarnoon, joka oli kaupunki lähellä Hurbanovoa, jossa majoituimme. Komarnossa meille oli järjestetty kaupunki kierros kävellen, jonka vetäjänä toimi yksi projektiin osallistuneista oppilaista, Tomi Tarics. Kaupunki oli Tomin kotikaupunki, joten hänellä oli paljon tietoa sen nähtävyyksistä. Meille esiteltiin muun muassa kaupungin vanha kirkko ja kaupunkissa sijaitseva linna. Komarnossa oli yllättävän paljon patsaita, joilla kaikilla oli oma merkitysensä kaupungin historiassa. Patsaat esittivät henkilöitä jotka olivat esimerkiksi selviytyneet sodasta. Joukosta löytyi myös kuuluisan säveltäjän patsas, jonka kotikaupunki oli Komarno. Suurin osa patsaista liittyi Slovakian itsenäistymiseen josta ei ole kovinkaan pitkää aikaa. Itsenäisyyden ihannointi näkyi myös kouluissa joissa vierailimme, sillä jokaisessa luokassa oli Slovakian lippu ja vaakuna, myös useiden rakennusten seinissä oli samat symbolit.

(c) Reija Homma (c) Reija Homma (c) Reija Homma

Komarnon kaupunki oli melko erilainen kuin Suomen kaupungit. Siellä oli todella paljon vanhoja rakennuksia ja tyylisuunnat vaihtelivat huomattavasti. Kaduista suurin osa oli mukulakiveä, ja korkokengät eivät todellakaan olleet paras valinta tälle kierrokselle. Kaupungissa kasvoi myös paljon puita, toisin kuin Suomessa, sillä meillä puita esiintyy melkein ainoastaan puistoalueilla. Komarno oli todella siisti kaupunki, kaikki kadut olivat puhtaita. Komarno olikin viihtyisä ja vihreä kaupunki, vaikka hieman sekava sokkeloisine katuineen. Ohjatun kaupunki kierroksen jälkeen meille jäi hieman vapaa aikaa tutustua itsenäisesti kaupunkiin ja kierrellä sen putiikeissa.

Torstaina 26.4 vierailimme Kremnicassa. Bussi matka kesti noin 2 tuntia. Siellä sijaitsi suuri kaupungin linna kirkko nimeltään Katariny. Kirkko oli valtavan kokoinen ja muutenkin kaikki oli suurempaa kuin Suomessa. Saimme kavuta myös muutamaan torneista, joista oli upeat näkymät. Tällä vierailulla oli siis paljon portaita ja kadut myös mukulakivestä. Kirkko oli todella hieno, mutta siellä ei valitettavasti saanut valokuvata. Kirkossa oli paljon tauluja, joissa kaikissa oli kultaiset kehykset. Taulut olivat kuulemma alkuperäiset. Kirkon ikkunat olivat lasimaalausten peitossa, joten katseltavaa oli paljon.

(c) Reija Homma

Otteita matkapäiväkirjasta

kirjoittajat: Mona Aaltonen ja Iina Aaltonen

Tiistai 24.4.2012

Observatorio ulkoa Päivällä vierailimme Hurbanovon kouluissa, sekä lähikaupunki Komarnossa. Illalla seitsemän aikoihin suuntasimme vierailulle Hurbanovon ylpeyteen, observatorioon. Observatorio on perustettu 1800-luvun loppupuolella, ja se onkin yksi Euroopan ensimmäistä observatorioista. Luennolla saimme kuulla taivaankappaleiden rakenteista, sekä opimme kuinka erottaa eri tähtikuviot toisistaan. Saimme myös tutustua observatorion käsintehtyihin teleskooppeihin ja muihin astrologisiin välineisiin. Vierailun päätti hauska piirroselokuva "Cow on the Moon", joka kertoi kuun löytämisestä.


Vesivoimalan yhteydessä ollut kanava

Perjantai 27.4.2012

Lähdimme heti aamusta liikenteeseen ja ensimmäiseksi suuntasimme Gabcikovon vesivoimalaan, joka käyttää Tonavan joen vettä. Esittelykierroksen jälkeen saimme ottaa kuvia ja hämmästellä vesivoimalan yhteydessä ollutta isoa kanavaa. Tonavan joki on 2850 km pitkä, joka virtaa aina Saksasta lähtien Mustaanmereen asti ohittaen yhdeksän maata. Se on taloudellisesti hyvin merkittävä kulku- ja kuljetusväylänä, sekä vesivoiman käytössä. Tonava virtaa myös Slovakian pääkaupungin Bratislavan lävitse, jossa vierailimme myöhemmin perjantaina.

Luentoja kuuntelemassa

kirjoittaja: Torsti Yrjänä

Kuuntelimme kaksi luentoa, jotka piti professori Jurík Lúbos Slovakian Maatalousyliopistosta. Ensimmäinen luento käsitteli jokia Slovakiassa. Erityinen painopiste oli läheisessä Zitava-joessa, jonka tila on heikko. Joen ongelmana on virtauksen hitaus. Sitä aiheuttaa maatalouden keinokastelu, joka pumppaa joesta vettä. Muita ongelmia ovat teollisuuden ja yhteiskunnan jätevesipäästöt. Vaikka suurimmassa osassa jokivarren kylistä on vesijohto- ja viemäriverkosto, ei läheskään kaikissa kylissä puhdisteta jätevesiä ennen vesistöön päästämistä. Muita ongelmia aiheuttaa metsäalueiden hakkuut Karpaattien vuoristossa. Koska metsät eivät enää sido niin paljoa lumista sulavaa vettä, vesi pääsee virtaamaan vuolaammin ja aiheuttaa siten tulvia joenrannan pelloille ja muille maa-alueille. Tasatakseen vedenpinnan suuria vaihteluita, ovat maanviljelijät rakentaneet suuria säännöstelyaltaita, joilla jokien pintaa saadaan säädeltyä ja vettä käytettyä kasteluun. Luennolla kerrottiin myös Slovakian vesivaroista. Suurin osa pohjavesistä on käyttökelvottomia erinäisistä syistä. Esimerkiksi Bratislavan vesijohtovesi on peräisin Tonavasta. Tonavan vedestä tehdään tekopohjavettä, jonka varassa on Bratislavan lisäksi suuri alue sen ympärillä.

Kahvitauon jälkeen alkoi toinen luento. Se keskittyi vesivoimaloihin ja patoihin Mesopotamian alueella aina esihistoriasta tähän päivään. Luennoitsijamme, Jurík Lúbos oli ollut Irakissa asiantuntija-apuna patojen rakentamisessa. Vesitalous on juuri Irakin alueella ongelmallinen, sillä Persianlahden sodan myötä vuoristokasvillisuus ja metsät on hävitetty. Siten sateiden sattuessa vesi valuu suoraan maahan aiheuttaen mutavyöryjä ja valtavia tulvapiikkejä, sillä maa on niin kuivaa, ettei vesi imeydy siihen. Siksi monet joet kuivuvat pitkiksi ajoiksi. Jokien virtaamaa yritetään säädellä padoilla ja samalla tuottaa sähköä vesivoimaloilla. Kuitenkin sademäärät ovat niin pieniä, että vesivoimalat eivät voi olla käynnissä kuin hetken kerrallaan. Luento oli aiheeltaan rennompi ja helpommin ymmärrettävä kuin ensimmäinen. Kokonaisuutena luennot olivat mielenkiintoisia, mutta niissä oli paljon hankalaa, englanninkielistä terminologiaa. Luennoitsija mainitsi, että hän oli käynyt Lapissa ihailemassa suomalaista luontoa ja kehaisi luonnon kauneutta ja järvimaisemia.

Opiskelu Slovakiassa

kirjoittajat: Mari Pohas ja Tia Vallgren

Slovakiassa koulu aloitetaan jo kuuden ikäisenä peruskoulussa. Koulurakennukset ovat vanhanaikaisia, mikä tekee niistä kauniita ja eksoottisia verrattuna Suomen koulurakennuksiin. Myös koulujen ympäristön runsas kukkien, pensaiden ja puiden määrä eroaa Suomen koulujen ympäristöistä. Koulujen ympärillä on runsaasti värikkäitä kukkia ja pensasaidat ympäröivät koulujen pihat.

Slovakiassa opetusvälineet ja arvoaste opettajien ja oppilaiden välillä eroaa paljon Suomen tilanteesta. Suomessa useimmat koulut ovat hyvin modernisoituneita mutta opettajien kunnioitus on vähentynyt. Sen sijaan Slovakiassa koulut ovat vanhanaikaisempia sekä arvostus ja kunnioitus opettajia kohtaan näkyy selkeästi koulujen jokapäiväisessä toiminnassa.

Sisältä koulurakennukset ovat melko yksinkertaisia ja avaria mutta silti viihtyisiä. Koulujen seiniltä löytyy upeita taideteoksia, runsaasti oppilaiden omia töitä sekä palkintohyllyjä. Slovakiassa on myös oma pitkään jatkunut perinne. Tämän takia koulujen seinät ovat pullollaan suuria tauluja, jotka koulusta valmistuneet ovat tehneet.

Slovakian koulujen lähistöltä löytyy samantapainen mutta silti myös erilainen opiskelija asuntola kuin Suomesta. Asuntolassa asutaan viikot ja lähdetään viikonlopuksi kotiin aivan kuten Suomessakin. Erilaista Slovakialaisessa asuntolassa on kolme kertaa päivässä tarjoiltava ateria, jonka opiskelijat saavat asuntolassa sijaitsevasta koulun ruokalasta. Asuntolan huoneet jaetaan 3-4 muun opiskelijan kanssa kun taas Suomen asuntolassa saa oman huoneen, jossa on jääkaappi ja vaatekaappi. Näitä etuisuuksia Slovakian asuntolassa ei ole.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä