Askolan lukion ranskan opiskelijat ovat palanneet Normandian opintomatkaltaan. Normandia valloitti suomalaiset vehreydellään ja ystävällisillä asukkaillaan. Ryhmä saapui junalla Pariisin kautta Caenin vihreyteen ja auringonpaisteeseen. Caen osoittautui julkisen liikenteen kannalta ihanteelliseksi ja turvalliseksi kohteeksi jo muutamassa tunnissa.

Aloituskohteena oli Boisrobertin koulu, jossa opintomatkan yhteysopettaja Cyrille Bonne työskentelee 11-15 ­vuotiaiden kanssa. Koulun rehtori ja opettajat toivottivat suomalaisvieraat tervetulleiksi ja ohjasivat ryhmän oppitunneille. Suomalaiset saivat nähdä luokissa laajan kulttuurien kirjon ja koulun arjen. Koulupäivä alkaa 8.30 ja jatkuu usein yli iltaneljän. Tauot ovat lyhyitä ja kuri luokissa kova. Opettajia puhutellaan "madame" tai "monsieur" ja päivittäisiin kohteliaisuuksiin kuuluvat sekä tervehdykset että hyvän päivänjatkon toivotukset tunnilta lähdettäessä. Kouluruokailu on ilmainen vain sitä eniten tarvitseville.

EU:n perustuslaki puhututti

Seuraavaksi ryhmäläiset suuntasivat Mémorialiin eli Rauhan museoon. Sodan ja rauhan teema jatkui seuraavana päivänä Normandian maihinnousun rannoilla. Matkalla sinne suomalaiset ihastelivat kukkivien omenapuiden alla lepäileviä lehmiä ­ aitoja normandialaisia, kuten kuljettaja Jean painotti. Jean kertoili näkemyksiään myös EU:n perustuslakiäänestyksestä, onhan presidentti Chirac vedonnut ranskalaisiin kyllä-äänten puolesta. Jean vielä empi: toisaalta hän halusi puolustaa Ranskan ja Euroopan etuja kilpailussa mm. Kiina-ilmiötä vastaan, mutta kokonaisuutta oli vaikea hahmottaa jokaiselle täysi-ikäiselle ranskalaiselle kotiin jaetun lakiehdotuspaketin perusteella.

Sodan muistot läsnä

Maihinnousurantojen ensimmäinen kohde oli Arromanches, maihinnousun ajan Ranskan suurin satama, kylä, jossa ei aikaisemmin ollut satamaa lainkaan. Arromanchesin edustalla on vieläkin Englannista sinne uitettuja Mulberry-operaation aikaisia betonielementtejä, joita käytettiin maihinnousun tukena. Niiden koko mykistytti katsojansa ja sai miettimään, olivatko ihmiskunnan suurimmat tekniset saavutukset sodankäynnin inspiroimia. Hiljaiseksi veti myös lähes 10 000 amerikkalaisen hautausmaa. Vastaavia leposijoja löytyy Normandiasta kymmenittäin, sodan aikaiset tapahtumat ovat läsnä kaikkialla. Pointe de Hocin pommitusten kuopat puhuttelivat, eikä reipas merituuli jättänyt varaa illuusioille niistä olosuhteista, missä maihinnousun taistelut käytiin.

Paikallisia herkkuja ja nähtävyyksiä

Viimeinen ilta Caenissa yhteisine aterioineen oli mieleenpainuva. Tutuksi tuli käsite "manger à la bonne franquette" eli syödä kursailematta, viimeisetkin kastikkeet lautaselta leivänpalalla sipaisten.

Paluumatkalla Pariisiin ryhmä näki keskustan nähtävyydet Riemukaarineen ja Latinalaiskortteleineen. Illan kruunasi Sacré-Coeurin kirkko, jonka portailta sai ihastella näkymää Pariisiin. Perjantaina Suomeen matkasi väsynyt, mutta tyytyväinen joukko tulevia maailmankansalaisia, joissa ehkä kaikissa asuu nyt pieni lehmä ­ luultavimmin normandialainen.

Matkan mahdollisti Pohjanpellon rahaston ja Askola-Pukkila Lions Clubin antama merkittävä taloudellinen tuki. Ylijäävän osan kuluista kustansivat matkalaisten vanhemmat.