Digitaalista tuloa olemme aiemmin käyttäneetkin jo useammissa töissä,
mm. kytkimen luvussa (kytkin), arvauspelissä (kytkin), rosvonkarkoittimessa (liiketunnistin)
ja robottiautossa (infrapunasilmä).

Digitaalinen tulo luetaan totuusarvopalikalla <pinni> IS <arvo>.
Pinninä voi olla mikä tahansa mikro-ohjaimen pinni A, B, C tai D.
Signaalin arvona voi olla joko HI tai LO.

Silloin kun pinniin tulee pariston jännite, niin sen arvo on aina HI (high, korkea).
Silloin kun pinniin ei tule pariston jännitettä, niin sen arvo on aina LO (low, matala).



Totuusarvopalikka palauttaa aina totuusarvon, joko tosi tai epätosi.
Tätä palikkaa ei voi käyttää yksinään, vaan sitä käytetään aina jonkin toisen
koodipalikan yhteydessä, esimerkiksi ehtorakenteen ehdossa.

Alla on esitetty mahdollisimman yksinkertainen esimerkki digitaalisen tulon sisältävästä kytkennästä.


Pariston plus-navasta lähtee johto kytkimen ensimmäiseen napaan.
Kytkimen toisesta navasta lähtee johto mikro-ohjaimen pinniin C.

Kun kytkintä painetaan virtapiiri sulkeutuu ja pariston jännite kulkeutuu mikro-ohjaimen pinniin C.
Ohjelmakoodissa voimme ehtorakenteella tutkia ja havaita tilanteen, jossa kytkintä painetaan.




Kun kytkintä ei paineta, niin pinnin C arvo on silloin LO. Tällöin ehto C IS HI ei luonnollisestikaan ole totta,
sillä siinähän vaitetään että pinnin C tila olisi HI.


Mikro-ohjaimeen voidaan liittä useita erilaisia antureita ja moduuleita.
Useimmat niistä lähettävät ja vastaanottavat tietoa digitaalisia signaaleja käyttäen.
Esimerkiksi rosvonkarkoittimessa käyttämämme liiketunnistin on yksi sellainen.
Koodissa käytimme liiketunnistimen lähettämän signaalin lukemiseen totuusarvopalikka A IS HI.