YLIVIESKAN YHTENÄISKOULUN

PEDAGOGINEN SUUNNITELMA 2017

1.  Pedagogisen suunnitteluryhmän toiminta ...........................................................
2.  Ylivieskan yhtenäiskoulun suunnittelun lähtökohta ja toiminta-ajatus ............
3.  Opettajuus, menetelmät ja arviointi ......................................................................
4.  Tietojärjestelmät ja opetusteknologia ...................................................................
5.  Tilaratkaisut oppimisen ja yhteisöllisyyden tukena .............................................

5.1.  Oppimistilat ..................................................................................................................

5.2. 0. - 6. luokat ...................................................................................................................

5.3. 7. - 9. luokat ...................................................................................................................

6.  Erityisopetus ja oppilashuolto ................................................................................
7.  Esimerkkitapauksia yhtenäiskoulusta ...................................................................

7.1. Oppilas, 1 lk ...................................................................................................................

7.2. Oppilas, 4 lk ...................................................................................................................

7.3. Luokanopettaja, 4lk ......................................................................................................

7.4. Oppilas, 9 lk ...................................................................................................................

7.5. Aineenopettaja …….......................................................................................................

7.6. Erityispedagogiikka ja inklusio….…………….………………………………………….................

 

1. Pedagogisen suunnitteluryhmän toiminta

Osana Ylivieskan kouluverkon kehittämistä perustettiin talvella 2017 pedagoginen työryhmä osallistumaan uuden yhtenäiskoulun suunnittelutyöhän. Keväällä 2017 Jokirannan koulu jouduttiin sulkemaan siellä ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi ja perustettiin Ylivieskaan kouluhankkeiden johto- ja ohjausryhmät ohjaamaan kouluhankkeita. Pedagoginen työryhmä lisättiin osaksi hankeorganisaatioita. Pedagoginen työryhmä aloitti toimintansa elokuussa 2017. Syksyn 2017 aikana Jokirannan koulun sisäilmatutkimusten selvitessä määritellään pedagogisen työryhmän tehtävät tarvittaessa uudelleen.

 

Pedagogisen suunnitteluryhmän tarkoituksena on määritellä osaksi hankesuunnitelmaa pedagoginen suunnitelma, jolla ohjataan hankesuunnitelman arkkitehtisuunnittelua tulevan koulun toimintojen ja tarpeiden perusteella. Tavoitteena on huomioida uuden opetussuunnitelman pedagogiset muutokset ja pohtia Ylivieskaan sopivaa nykyaikaista oppimisympäristömallia. Ryhmän puheenjohtajana toimii projektipäällikkö Risto Oja.

 

Ryhmän jäseniä ovat:

Kai Perttu, sivistysjohtaja

Tuomo Kallio, sivistystoimen talouspäällikkö

Paula Hartikainen, rehtori, Jokirannan koulu

Kari Krook, apulaisrehtori, Jokirannan koulu

Markus Översti, aineenopettaja, Jokirannan koulu

Minnamaria Raittila, aineenopettaja, Jokirannan koulu

Niina Koutonen, aineenopettaja, Jokirannan koulu

Kristiina Mäki, erityisopettaja, Jokirannan koulu

Reeta Kujala, luokanopettaja, Kiviojan koulu

Jaana Matikainen, luokanopettaja, Rannan koulu

Mira Päätalo, luokanopettaja, Vähäkankaan koulu

Ilona Hyväri, luokanopettaja, Ojakylän koulu

Tatu Mustonen, luokanopettaja, Rahkolan koulu

Minna Hakala, laaja-alainen erityisopettaja

Anna-Raita Hintikka, Rahkolan koulu

Risto Oja, projektipäällikkö, rehtori, Katajan koulu, ryhmän puheenjohtaja.

2. Ylivieskan yhtenäiskoulun suunnittelun lähtökohta ja toiminta-ajatus

 

Ylivieskan yhtenäiskoulun suunnittelun lähtökohtana on ollut keskusta-alueen alakoululaisten lukumäärän kasvu ja tavoitteena samalla pienentää Jokirannan koulun oppilasmäärän kasvua. Ylivieskan yhtenäiskoulu on tarkoitettu Taanilan lähialueen koululaisille, tarkennetut lähikoulupäätökset myös yläkouluikäisten osalta tekee myöhemmin sivistystoimi. Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat ohjataan edelleen Katajan koulun pienluokille. Uutta koulua suunniteltaessa on mahdollistettu uuden nykyaikaisen oppimisympäristön rakentaminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luominen perustuen uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Yhtenäiskoulun kooksi on suunniteltu esikoululuokkaa, yksisarjaista alakoulua ja neljäsarjaista yläkoulua, jolloin oppilasmäärä olisi arviolta noin 140 + 240 oppilasta luokkakokotavoitteen ollessa noin 20 oppilasta. Suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuus laajentaa alakoulu kaksisarjaiseksi.

 

Ylivieskan yhtenäiskoulun toiminnan pohjana ovat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Ylivieskan perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 sekä Ylivieskan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma 2017.

Yhtenäiskoulun toiminnassa pyritään korostamaan opetussuunnitelmiin pohjautuen oppilaiden ainutlaatuisuutta, oikeutta hyvään opetukseen ja laajaan yleissivistykseen sekä oppimaan oppimista tavoitteena oppilaiden itseohjautuvuus ikä ja yksilöllisyys huomioiden.

Yhtenäiskoulun tavoitteena on kehittää perusopetuksen rakenteita vanhaa koulujärjestelmää joustavammaksi koulun toimintakulttuurin jatkuvalla kehittämisellä sekä muunneltavan oppimisympäristön mahdollistavilla muutoksilla. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tukimuotoja tarjotaan oppilaille joustavin opetusjärjestelyin, jolloin sekä yleisopetukseen että erityisopetukseen kuuluvat resurssit, materiaalit, menetelmät, apuvälineet sekä teknologiset sovellukset ovat tasa-arvoisesti kaikkien oppilaiden saatavilla.

3. Opettajuus, menetelmät ja arviointi

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan on käsitys oppimisesta muuttumassa, samoin opetuksen ja oppimisen suhde. Nykyinen opetussuunnitelma perustuu lähtökohdiltaan aktiiviseen osallistuvaan oppimiseen, jossa oppilas yhteisöllisen työskentelyn avulla prosessoi ja tuottaa myös itse tietoa, sekä pyrkii tavoitteellisesti suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan itse omaa yksilöllistä oppimispolkua. Oppilaan vastuu omasta oppimisesta lisääntyy iän ja taitojen karttuessa.

 

Uuden pedagogiikan myötä opettaja toimii oppimisen asiantuntijana ja mahdollistaa oppimista. Tämä merkitsee opetuksen painopisteen siirtämistä opetuksesta oppimiseen ja koulun perinteisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutosta. Koulun olosuhteiden ja oppimisympäristöjen tavoitteena on tukea tätä muutosta kohti uutta pedagogiikkaa ja oppimista.

 

 

Yhtenäiskoulussa on tavoitteena kannustaa koko henkilökuntaa toimimaan yhteistyössä työyhteisön hyvinvoinnin ja toimintakulttuurin kehittämiseksi. Opettajuuden jakaminen mahdollistaa myös jokaiselle opettajalle omien vahvuuksien paremman hyödyntämisen ja pedagogisen kehittymisen yhteistyön kautta. Tavoitteena on soveltaa, kokeilla ja kehittää uusia opetusmenetelmiä rohkeasti. Opetusmenetelmissä suositaan yhteisöllisiä, toiminnallisia, kokemuksellisia sekä yksilöllistä oppimistyyliä kunnioittavia tapoja järjestää opetusta, joissa oppilaan aktiivinen ja opettajan ohjaava rooli korostuvat. On tärkeää käyttää sellaisia menetelmiä ja luoda sellaiset fyysiset olosuhteet, jotka mahdollistavat yhteisen tiedonrakentelun, osallisuuden, aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden.

 

”Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja

vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.”

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014)

 

 

Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Uuden opetussuunnitelman oppilaan oppimiskäsityksen myötä on arvioinnin painopiste muuttumassa. Uusi toimintakulttuuri edellyttää aikaisempaa suurempaa painoarvoa oppimisprosessien jatkuvalle palautteelle ja arvioinnille, myös oppilaiden itsearvioinneille. Tämä edellyttää oppimistavoitteiden selkeää määrittelyä oppilaita osallistaen, heidän ikä ja luokkataso huomioiden. Oppilasarvioinnin tarkemmat ohjeet ja perusteet löytyvät Ylivieskan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmasta.  

 

 

 

4. Tietojärjestelmät ja opetusteknologia

 

Yhtenäiskoulussa noudatetaan Ylivieskan kaupungin TVT-strategiaa, jossa on määritelty tavoite ja visio toiminnalle:

 

Tavoite

Ylivieskan kaupungin perusopetuksen tietostrategian tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle monipuoliset oman elämänhallinnan ja tietoyhteiskunnan edellyttämät tiedonhankinnan, tiedonhallinnan ja sähköisen viestinnän taidot.

Strategia luo kaupunkiin tasavertaisen toimintaympäristön. Tavoitteena on varmistaa riittävät resurssit TVT:n opetukseen ja ohjaukseen, opettajien ja rehtoreiden TVT:n täydennyskoulutuksen ja ajanmukaisen teknologian tasa-arvoiseen kehittämiseen

 

Visio

Strategian avulla saavutetaan koulu, jossa oppilas, yhteistyössä toisten kanssa, ottaa vastuuta omasta oppimisestaan etsiessään tietoa ja tutkiessaan ilmiöitä.

 

Opettajien välinen yhteistyö on vahvaa ja opettajan rooli on valmentava ja ohjaava. Opettajan opiskelua ohjaavat taidot ovat ajanmukaiset. Työskentelykulttuuri on ennakkoluulotonta ja sallivaa.

 

Oppimisympäristöt tukevat oppimista ja ne ovat muunneltavia. Tiloja ja materiaaleja on käytettävissä ja oppiminen on ajasta ja paikasta riippumatonta. Oppilaalla on oikeus turvalliseen ja rauhalliseen oppimisympäristöön.

 

Pedagogista ja teknistä tukea on riittävästi saatavilla. Yhteisöt, yritykset ja muut oppilaitokset ovat tärkeitä kumppaneita. Kunnan päättäjillä ja oppilaitosten johtajilla on näkemys siitä, missä ollaan ja minne ollaan menossa. Johtaminen on kannustavaa ja verkostoitunutta. Opettajien osaaminen tunnistetaan sekä resurssien käyttö ja hankinnat ovat hallittuja.

(Ylivieskan kaupungin TVT-strategia)

 

 

Yhtenäiskoulussa tavoite uudesta oppimisympäristöstä sisältää myös nykyaikaisen opetusteknologian. Ylivieskan TVT-strategiassa määritellään myös TVT-osaamisen tasot eri luokka-asteilla sekä TVT- varustuksen tavoitetaso, näitä pyritään toteuttamaan Yhtenäiskoulussa nykyaikaiseksi päivitettyinä.

5. Tilaratkaisut oppimisen ja yhteisöllisyyden tukena

 

Yhtenäiskoulun nykyaikaisen oppimiskäsityksen mahdollistavan toimintakulttuurin luomiseksi tulisi oppimisen tiloissa pyrkiä Opetushallituksen mukaan:

• Avoimuuteen ja joustavuuteen
• Yhteisöllisyyteen ja elämyksellisyyteen
• Monipaikkaisuuteen ja muunneltavuuteen
• Oppimisen kaikkiallisuuteen – kaikki tilat oppimisen tiloja, myös piha ja lähi-alueet.

Oppimisympäristöjen tulisi tukea yksilöiden ja yhteisöjen kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta, sekä mahdollistaa aktiivinen yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteisöjen ja asiantuntijoiden kanssa. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Yhtenäiskoulussa on tavoitteena, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden myös oppiaineiden erityistarpeet huomioiden. Opetushallituksen mukaan monipuolinen oppimisympäristö tukee uutta pedagogiikkaa ja oppimista. Tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Yhtenäiskoulussa ohjataan oppilaita vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä. Hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiriä tukevat koulussa oppimista ja viihtymistä.

 

 

 

 

5.1 Oppimistilat

Yhtenäiskoulun oppimistilat muodostuvat pienemmistä alueista, joista rakentuu tietyn ikätason tai muiden perusteiden mukaan jaettuja moduuleja.

Kukin moduuli toimii omana osana rakennuksen sisällä. Moduuli on selkeästi rajattu alue, joka muodostuu soluista. Oppimistori on koko moduulin keskus, joka suunnitellaan ja kalustetaan niin, että siellä voidaan pitää opetustuokioita ja muita yhteisiä tapahtumia koko moduulin oppilasmäärälle. Oppimistorit pitävät sisällään myös pienempiä erilaisia monimuotoisia oppimistiloja, joita voidaan kalustuksella rakentaa muunneltaviksi. Yhteisen oppimisalueen avulla on Yhtenäiskoulussa tavoitteena kannustaa yhteisöllisiin opetus- ja oppimistapoihin.

Moduuli muodostuu siis ryhmien tiloista, oppimistorista, joka sisältää erilaisia muita pienempiä ja muunneltavia oppimisen paikkoja, sekä rauhoittumispaikoista, varasto-, sosiaalitiloista ja henkilökunnan suunnittelu/neuvottelutilasta. Moduulit suunnitellaan siten, että niiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa joustavasti oppilaiden iän tai käyttötarkoituksen mukaan.

Yhtenäiskoulussa on oppilaiden yhteiskäytössä käsityön ja kuvataiteen moduuli, kotitalous ja luonnontieteiden moduuli, sekä musiikin ja liikunnan opetustilat.

 

Nykyisen oppimisympäristöajattelun mukaan ovat koulujen piha-alueet myös merkittäviä oppimispaikkoja. Piha-aluesuunnittelu eri-ikäiset oppilaat huomioiden mahdollistaa liikuntamahdollisuuksien lisäksi hyvän yhteisöllisen oppimisympäristön myös muille taito- ja taideaineille. Yhtenäiskoulun piha-alueelle tulisikin mahdollistaa reaaliaineen oppimispaikan ja monipuolisten liikuntapaikkojen lisäksi oma alueensa kuvaamataitoon, ilmaisutaitoon ja käsitöihin liittyville oppimisalueille.

Koulun lähialueen monipuolinen ja houkutteleva oppimisympäristö mahdollistaa kaikkien oppilaiden ulkoilun välituntisin ja samalla lisää kouluviihtyvyyttä. Piha-alueiden tulisi olla myös iltaisin lähialueiden asukkaiden käytettävissä.  

 

5.2. 0. - 6. luokat

Alakoulun opetustilat jaetaan kolmeen moduuliin: alkuopetus, 3.-4. ja 5.-6. luokat. Moduulien oppimistorit on mahdollista helposti yhdistää. Jokainen moduuli pitää sisällään opetusryhmän oman kotisolun, kotipesän, joka mahdollistaa hiljaisen työskentelyn opetusryhmälle, mutta on myös tarvittaessa helposti laajennettavissa moduulin muihin kotisoluihin sekä oppimistoriin. Kotisoluissa tulee varautua myös kuvaamataidon ja musiikkituokioiden opetukseen.

 

5.3. 7. - 9. luokat

Aineenopetuksen moduuleissa tarvitaan muunneltavuutta. Lähtökohta on sama kuin alakoululuokilla, mutta moduulit muodostuvat oppiaineryhmien perusteella. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen varaudutaan myös alakoulua suuremmilla oppimistoreilla ja niiden yhteydessä olevalla yhteisellä monitoimitilalla.

Moduulit koostuvat opetusryhmien oppimistiloista, joissa on siirrettävät, äänieristetyt ja muunneltavat seinät. Oppimistiloja voidaan tarvittaessa yhdistää toisiinsa. Oppimistilat ovat oppimistorin reunoilla, jossa on myös mahdollista muokata tilaratkaisuja siirrettävien seinien tai kalusteiden avulla. Opetustilojen materiaalit valitaan voimakasta kulutusta kestäväksi ja helposti siistittäviksi.

Oppimistilojen värimaailman tulisi olla rauhallinen, mitä voidaan korostaa ikkunoissa olevilla verhoilla. Jokainen eri oppimispaikka tulisi suunnitella myös akustiikka tarkasti huomioiden. Valaistuksen muunneltavuudella ja mahdollisuudella laittaa oppilaiden töitä esille kattoon ja seinille voidaan parantaa oppilaiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä.

Oppimistorien auloihin sijoitetaan infotelevisiot yhteistä tiedottamista varten. Opetuksen suunnitteluun varaudutaan kiinteillä työskentelypisteillä, joissa voi säilyttää turvallisesti opetukseen liittyviä ja opettajien omia materiaaleja. Työskentelypisteet sijaitsevat moduulien sisällä.

 

6.  Erityisopetus ja oppilashuolto

 

Yhtenäiskoulussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita, Ylivieskan kaupungin opetussuunnitelmaa ja oppilashuoltosuunnitelmaa. Lähtökohtana on käsitys oppilaan ainutkertaisuudesta ja oikeudesta hyvään perusopetukseen:

” Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä.” (Ylivieskan kaupungin opetussuunnitelma)

 

Yhtenäiskoulussa on tavoitteena tarjota opetusta kaikille kouluun ohjatuille oppilaille. Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat ohjataan tarvittaessa Katajan koulun pienluokille. Erityisopetuksen opetushenkilökunnan ja koulunkäyntiohjaajien määrä mitoitetaan oppilastarpeen mukaisesti. Erityisen- ja tehostetun tuen opetustoiminta pyritään yhdistämään luontevaksi osaksi muuta opetustoimintaa yhteisissä oppimistiloissa, joiden suunnittelussa on huomioitava myös pienempien eriyttämistilojen tarve.

 

Koulujen oppilashuollon psykososiaalisiin palveluihin kuuluvat koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin sekä monialaisen asiantuntijaryhmän (ATR) palvelut. Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä vastaa koulussa yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (YHR). Toimintaa ja tehtäviä kuvataan tarkemmin Ylivieskan oppilashuoltosuunnitelmassa. Yhtenäiskoulun suunnittelussa on huomioitava oppilashuoltotilojen riittävyys myös tulevaisuuden muutoksiin ja tarve oppilaiden erilaisiin terapia- ja tukimuotoihin.

 

 

 

 

7. Esimerkkitapaukset yhtenäiskoulusta

 

7.1. Oppilas, 1. lk

 

Tässä esimerkki oppilaan koulupäivän kuvauksesta:

Oppilas aloittaa päivän pienten oppilaiden matalan kynnyksen liikuntakerhossa, joka on järjestetty yhteistyössä paikallisen urheiluseuran kanssa koulun liikuntasalissa. Varsinainen koulupäivä alkaa liikuntakerhon jälkeen oman opettajan luona pesässä/solussa, jossa opettaja kertaa päivän ohjelman ja kertoo mahdolliset tiedotusasiat sekä jakaa tärkeät kotiin vietävät materiaalit.

Yhteisen hetken jälkeen oppilas lähtee ennalta sovittuun paikkaan solussa, jossa muut samaan jaetut oppilaat odottavat häntä yhdessä rinnakkaisluokan opettajan kanssa.  Ryhmän oppilaat ovat tällä hetkellä lukemisen taidoissa pidemmällä, joten he harjoittelevat luetun ymmärtämistä erilaisin harjoittein hyödyntäen teknologiaa. Samaan aikaan muualla solussa erityisopettaja ja luokanopettaja harjoituttavat lukemista eri taitotasoisten oppilaiden kanssa. Tunti päättyy, ja oppilas vie opiskeluvälineensä omaan kaappiinsa ja lähtee nauttimaan välitunnista ulos.

Välituntikellon soidessa toiselle oppitunnille, oppilas suuntaa omaa naulakkoansa kohti. Jätettyään ulkovaatteensa hän ottaa kaapistaan mukaan matematiikan tunnilla tarvittavat välineet ja siirtyy solussa erityisopettajan toiminnallisen matematiikan opetukseen. Erityisopettajan johdolla oppilas lähtee ruokailuun, josta hän palaa hakemaan välineensä kaappiin ja lähtee pitkälle ruokavälitunnille. Ruokavälitunnilla on mahdollisuus osallistua välituntiliikuttajien järjestämään välituntiliikuntaan.

Viimeisellä oppitunnilla on käsitöiden pajatyöskentely. Oppilaat ovat jakautuneet oman mielenkiintonsa mukaisiin pajoihin, jossa valmistuu isänpäivälahja. Pajoja pitävät yhteistyössä rinnakkaisluokkien opettajat, koulunkäynnin ohjaajat sekä koulumummit ja -vaarit. Oppilaan koulupäivä päättyy yhteiseen hetkeen oman opettajan luona, jossa kerrataan kotitehtävät ja muut muistettavat asiat huomista koulupäivää varten.

Oppilas ei lähde vielä kotia kohti, vaan hän osallistuu koulussa järjestettävään iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminnassa on mukana runsaasti eri toimijoita, ja oppilas käy ilmoittamassa omalle ohjaajalleen, mikä iltapäiväkerhon järjestetystä toiminnasta tänään kiehtoo eniten. Välipalan jälkeen oppilas lähtee pyöräilemään kotiin.

 

 

7.2. Oppilas, 4. lk

 

Kaisla tulee aamulla koulun pihalle. Hän astelee viihtyisien pihaistutusten lomasta 3-4 –luokkien ulkoilupihalle, josta on sisäänkäynti 3-4 –luokkien moduuliin, jossa on yhteensä neljä luokkaa. Kaisla tervehtii iloisesti koulutovereitaan, riisuu repun selästään, ja menee mukaan ”rimppahippaan” eli hippaleikkiin, jossa käytetään reitteinä rimpuilutelineen erilaisia askelmia, puolia, verkkoa, liukumäkeä sekä tankoa.

Rimpuilutelineen vieressä kaksi saman ikäistä poikaa pelaa pingistä ulkopingispöydällä. Hieman kauempana joukko oppilaita pelaa frisbeegolfia koulun omalla radalla. Perinteiset keinut ovat kestosuosikkeja. Nytkin lähes kaikki kahdeksasta keinusta on käytössä. Hyppynarut pyörivät, kun osa oppilaista hyppää narua. Vieressä hypitään korkeita hyppyjä twist-nauhoilla. Piha on rakennettu miellyttävän kumpuilevaksi. Osa pihasta on jätetty luonnontilaan. Pihalle on sijoitettu sopiviin kohtiin suuria kiviä, joita voi käyttää muun muassa parkouriin. Koulun vieressä on ”pikkumetsä”, jota käytetään välituntialueena. Pihan lisäksi sieltä löytyy paljon hyviä piilopaikkoja esimerkiksi pallo paikalla –leikkiä varten. Siellä on mahdollista myös tutkia luonnonkasveja ja eläimistöä.

Kello soittaa miellyttävän sävelmän, ja oppilaat astelevat rauhallisesti tilavista pariovista eteiseen, jossa sijaitsevat väliseinillä toisistaan erotetut naulakkolokerot, joihin kuuluu kenkähylly, ripustuskoukut ja hylly käsineille ja päähineelle. Väliseinien ansiosta tässä koulussa ei ole täiepidemioita.

Kaisla riisuu ulkovaatteensa ja kenkänsä eteiseen ja suuntaa sitten sisäkengät jalassa luokkatovereidensa kanssa reppu olalla solun keskellä olevan oppimistorin läpi oman luokkapesän ovelle. Hän vie reppunsa omaan tilavaan kaappiinsa, jossa on kaksi hyllyä omille koulutarvikkeille. Kaisla istahtaa yhdelle mukavista raheista, jotka on aseteltu ympyrän muotoon luokan nurkkaan sohvien ja jumppapalloistuimien viereen. Oppilaat yksi toisensa perään etsivät mieluisan istumapaikan raheilta, sohvilta ja jumppapalloistuimilta.

Opettaja saapuu ja tervehtii iloisesti oppilaita. Puheensorina hiljenee. Opettaja tulee yhdelle raheista istumaan. Jokainen saa vuorollaan kertoa viikonloppukuulumisiaan. Opettajan johdolla käydään läpi viikon tärkeimmät asiat. Opettaja muistuttaa seuraavan päivän projektista, monialaisesta vesi-projektista, johon osallistuvat kaikki moduulin neljä luokkaa. Oppilaat ovat saaneet itse osallistua aiheen valintaan ja projektin suunnitteluun. Kolme peräkkäisten viikkojen tiistaipäivää käytetään työskentelyyn tiede-, musiikki-, kuvataide- ja kirjallisuusryhmässä, jotka eri näkökulmista tutkivat ilmiötä nimeltä vesi. Oppilaat ovat itse saaneet valita ryhmän kiinnostuksensa mukaan. Ryhmien tuotoksista kootaan yhteinen esittelypäivä. Luvassa on Power Point –esityksiä tieteellisestä näkökulmasta, vesi-aiheisia videoita, kuvataiteen töitä, musiikkia, tanssiesityksiä ja tarinoita, joihin tutustutaan projektin viimeisellä kerralla.

Opettaja pyytää oppilaita hakemaan matematiikan kirjat kaapeista. Hän pitää opetustuokion käyttäen apuna digimateriaalia. Digimateriaali esitetään interaktiivisen älytaulun/kosketusnäytön kautta. Kaisla ja muut oppilaat istuvat erilaisilla istuimillaan älytaulun ympärillä. Oppilaat osallistuvat innokkaasti opetustuokioon ja tulevat tekemään tehtäviä älytaululle. Kun uusi asia tuntuu olevan sisäistetty, opettaja antaa tunnin urakan. Oppilaat saavat valita itse työskentelypaikkansa pesästä tai oppimistorilta. Kaisla ottaa kirjansa ja penaalinsa ja suuntaa yhden oppilastoverinsa kanssa oppimistorilta löytyvälle mökille, jonka sisällä on rauhallista työskennellä. Tytöt istuvat jumppapalloilla pienen pöydän ääressä ja keskittyvät tehtäviin. Jos tulee ongelmia, he auttavat toisiaan. Myös läheisellä sohvaryhmällä sekä lattialla jumppapatjan päällä maaten työskentelee matematiikan tehtävien kimpussa joukko oman luokan oppilaita, joilta voi myös kysyä apua. He tietävät, että myös opettaja kiertää katsomassa oppilaiden työskentelyä luokassa ja torilla, ja he saavat häneltäkin apua tarvittaessa.

Toisella ja kolmannella tunnilla on ympäristöoppia. Sitä pitää rinnakkaisluokan opettaja, jonka vahvoihin aineisiin ympäristöoppi kuuluu. Kaisla jatkaa neljän oppilaan pienryhmässään lähimetsä- ryhmätyötään. Metsän eliöistä Kaislan ryhmä tutkii metsän varpukasveja. Muut ryhmät tutkivat puulajeja, sammalia, linnustoa ja pieneläimistöä. Kaislan ryhmä ottaa Ipadin mukaansa, pukee vaatteet päällensä ja lähtee ottamaan valokuvia tutkimuskohteestaan.

Ympäristöopin tuntien päättyessä Kaislan ryhmän työ on jo viimeistelyä vaille valmis esitettäväksi luokkatovereille. Kuvat onnistuivat hienosti ja tukevat onnistuneesti tutkielman tekstiä. Mustikoihin ja puolukoihin on päästy tutustumaan myös omien aistien kautta. Siitä kertovat mustikoiden värjäämät sormet ja huulet. Tyytyväisenä oppilaat suuntaavat ruokailuaulaan syömään. Ruokalan pöydät ovat myös tuntien aikana opiskelukäytössä.

Ruokalassa on tarjolla liharuoan lisäksi kasvisvaihtoehto. Salaatteihin on tässä koulussa panostettu erityisesti. Joka päivä on tarjolla myös tuoksuvaa, tuoretta leipää.

Ruokailun jälkeen Kaisla ystävineen rientää pitkälle, puolen tunnin mittaiselle välitunnille ulos. He tasapainoilevat tukevilla muuratuilla aidoilla, joilla on lupa kiipeillä. Kaisla ja ystävät hakevat välituntilainaamosta jalkapallon, ja aloittavat viereisellä kentällä jalkapallopelin. Peliin tulee muitakin oppilaita. Kaikki otetaan mukaan, se on yhteinen sopimus.

Kahdella viimeisellä tunnilla on valinnaista käsityötä. Kaisla jatkaa itse suunnittelemansa nukkekodin valmistamista. Talon rungon ja monet huonekaluista hän on valmistanut puusta  seinän toisella puolella sijaitsevissa teknisen työn tiloissa. Nyt hän kutoo pikku mattoja taloon kehyskudonnalla. Vielä on paljon pientä näpertämistä jäljellä. Nukkekodista tulee joululahja pikkusiskolle. Avarissa ja toimivissa tekstiilityön tiloissa valmistuu samaan aikaan monia muita itse suunniteltuja tuotteita tai niiden osia erilaisilla tekniikoilla. Työvälineitä ja –koneita sekä materiaaleja on riittävästi ja niille on kaikille tarkoituksenmukaiset, nimetyt säilytyspaikkansa. Tytöt ja pojat työskentelevät rinta rinnan keskittyneinä ja innostuneina. Opettaja neuvoo ja auttaa tarvittaessa.

Aika kuluu työskennellessä kuin siivillä. Tyytyväisenä työn etenemiseen Kaisla vie työnsä varastoon odottamaan seuraavaa kertaa. Iloisena hän suuntaa kulkunsa kotia kohti.

 

 

7.3. Opettaja 4. lk

 

Ennen koulun alkua opettaja A pitää pikapalaverin työparinsa, opettaja B:n kanssa opettajien rauhallisessa työtilassa. Yhteissuunnittelu on tärkeää, koska he molemmat opettavat toistensa oppilaita ja ryhmittelevät opetuksessaan oppilaita joustavasti tilanteen mukaan. Työpäivän aikana opettaja A pitää omalle luokalleen ensin matematiikan tunnin ja sen jälkeen rinnakkaisluokalle kaksi peräkkäistä tuntia kuvataidetta, omaa vahvaa ainettaan, omassa luokkapesässään, jossa kuvataiteen välineistö säilytetään. Samaan aikaan työpari, pitää vahvan aineensa, ympäristötiedon tunnit omassa luokkapesässään.

Työparista molemmat haluavat käyttää opetuksessaan mahdollisimman paljon kokemuksellisia,  toiminnallisia ja yhteisöllisiä työtapoja. Tunneilla työskennellään paljon pareittain ja ryhmissä, mutta välillä myös yksin. Opettajat pyrkivät tukemaan kunkin omaa, luontaista tapaa oppia.

Opettaja A astuu luokkapesään ja tervehtii iloisesti oppilaita. Puheensorina hiljenee, kun hän nostaa etusormensa ylös hiljaisuuden merkiksi. Opettaja A tulee yhdelle raheista istumaan. Maanantaiaamuisin hän haluaa koota oppilaansa omaan luokkapesäänsä viikon aloitukseen. Silloin jokainen saa vuorollaan kertoa viikonloppukuulumisiaan, ja oman luokkaryhmän kesken ujoimmatkin uskaltavat avautua. Opettaja A:n johdolla käydään läpi viikon tärkeimmät asiat. Opettaja muistuttaa seuraavan päivän projektista, monialaisesta vesi-projektista, johon osallistuvat kaikki moduulin neljä luokkaa. Opettaja A sekä kolme moduulin muuta opettajaa ovat yhdessä suunnitelleet viikkojen varrella alkuidean vesi-projektin pohjaksi. Myös oppilailta on pyydetty ideoita projektin toteuttamiseen. Jokainen moduulin opettajista vastaa vahvuuksiensa mukaan yhdestä oppilasryhmästä projektin aikana. Opettaja A:n ryhmässä tutkitaan vettä kuvataiteen keinoin.

Digitaalisen opetusaineiston avulla toteutetun matematiikan tuokion jälkeen opettaja kiertää enemmän luokkapesässä ja hieman vähemmän oppimistorilla seuraamassa tuntiurakan tekemistä. Moduulissa on käytössä luottamuksen kehä -malli, jonka mukaisesti oppilaiden itsenäisen työskentelyn paikka määräytyy. Kun luottamus työskentelyn sujumiseen on ansaittu, oppilas voi valita työskentelypaikkansa itse oppimistorilta. Ne, joilla itsenäinen työskentely ei vielä suju, opiskelevat luokkapesässä lähellä opettajaa. Välillä myös erityisopettaja on moduulissa mukana auttamassa oppimisen pulmissa.

Kuvataiteen tunneilla opettaja A tapaa opettajaparinsa luokan. Heistäkin on tullut matkan varrella hyvin tuttuja. Opettaja A johdattelee pienen tarinan avulla oppilaat aiheen äärelle. Sen jälkeen hän esittelee havainnollisesti käytettävän tekniikan. Kohta oppilaat jo luonnostelevat keskittyneinä ideoitaan luonnosvihkoonsa. Opettaja kiertää opastamassa, kannustamassa ja auttamassa. Pian on aika ottaa maalausvälineet esille ja siirtää ideat varsinaiseen työhön. Luokassa on kaksi vesipistettä, mikä sujuvoittaa työskentelyä. Puolivalmiit ja valmiit työt laitetaan kuivumaan rullilla liikuteltavaan kuivatustelineeseen, jossa on reilun kokoisia kuivatushyllyjä useampi kymmen päällekkäin. Materiaaleille ja välineille on luokan kaapeissa omat, merkityt paikkansa, jossa ne pysyvät tallessa ja hyvässä kunnossa.

Opettaja A:n päiväohjelmaan kuuluu yksi välituntivalvonta koulun pihalla. Hän seuraa tyytyväisenä oppilaiden sopuisia touhuja. Kun jokaiselle on tarjolla mielekästä tekemistä ja tilaa on paljon, ei kiusaamistakaan esiinny. Kun on järjestetty luvallisia, turvallisia paikkoja kiipeillä, pelata, leikkiä ja seikkailla, ei opettajankaan tarvitse jatkuvasti kieltää oppilaita tekemästä luvattomia asioita, vaan hän voi hyväntuulisesti kierrellä jututtamassa oppilaita.

 

 

7.4. Oppilas 9. lk

Soini ajaa mopolla yhtenäiskoulun pihaan ja parkkeeraa ajokkinsa katoksen alle lukukauden alussa varaamalleen paikalle. Hän juoksee matematiikan tunnille. Moduulissa työskentelee useita ryhmiä rinnakkain. 75 minuutin tunnin alussa nopeutetulla tahdilla etenevät oppilaat siirtyvät matematiikan+fysiikan+kemian yhteisen moduulin oppimistorille tai pienempiin ryhmätyötiloihin työskentelemään itsenäisesti. Soini jää muiden oppilaiden kanssa oppimistilaan, jossa teoriaosuus käydään läpi opettajien kanssa keskustellen. Sen jälkeen osa oppilaista jää kahden luokan yhdistettyyn oppimistilaan työskentelemään. Soini ja kolme muuta oppilasta voivat siirtyä joko rauhalliseen opiskelutilaan tai jäädä luokkaan, jossa heitä ohjaavat moduulin erityisopettaja tai joku aineopettajista. Oppitunnin puolivälissä kokoonnutaan oppimistorille yhteiseen liikkuva koulu-toimintahetkeen, johon on yhdistetty opiskeltu asia. Opiskelu jatkuu, kunnes tunti päätetään yhteenvedolla yms. siellä, missä se aloitettiinkin. Erityisopettaja ja aineopettaja ovat kaikkien oppilaiden käytettävissä ja oppilaat saavat tukea välittömästi.

Tunnin jälkeen Soini lähtee kavereiden kanssa välitunnille. Varttitunnin mittaisen tauon jälkeen onkin aika siirtyä historian+yhteiskuntaopin+uskonnon+elämänkatsomustiedon moduuliin, jossa vietetään seuraava 75 minuuttia.  Moduulissa on menossa monialaisiin opintoihin liittyvä jakso, jossa perehdytään suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murrokseen eri oppiaineiden näkökulmasta. Oppimistorilla pidetyn yhteisen infon jälkeen Soini siirtyy aiemmin sovitun ryhmän kanssa työstämään koko koululle tehtävää kyselyä Google Forms -työkalulla. Opettajat siirtyvät ryhmästä toiseen ja ohjaavat oppilaiden toimintaa ja auttavat tarvittaessa. Opiskelujakso päättyy yhteiseen kokoontumiseen, jossa tarkistetaan mm. aikataulu ja jatkotoimet.

Ruokailu tapahtuu yhtenäiskoulun monitoimitilassa porrastetusti.

Soinin koulupäivä päättyy fysiikan tunteihin.

Luonnontieteiden opetus tapahtuu ilmiöpohjaisesti. Tänään tutustutaan olomuotoihin. 75 minuutin oppitunnin alussa opettaja käy rinnakkaisryhmän kanssa työn ohjeet oppimistorilla, samalla rinnakkaisopettaja valmistelee laboratorion valmiiksi. Sen jälkeen oppilaat menevät opettajan valitsimiin ryhmiin ja siirtyvät laboratorioon suorittamaan mittauksia lämpötiloista jään sulamisessa ja veden kiehuessa. Mittaustulokset tulevat suoraan tietokoneelle ja oppilaat kirjoittavat havaintonsa mittaustuloksista omiin muistioihinsa. Mittausten jälkeen työskentelyä jatketaan oppimistorilla, jossa yksi ryhmä esittelee omat mittaustuloksensa muille oppilaille suurelta esitysnäytöltä. Muidenkin mittaukset olivat saman tyyppisiä, joten voidaan tehdä johtopäätökset mittausten perusteella. Opettaja jakaa oppilaille oppimateriaaliin kuuluvan teorian ja tehtävät. Tehtävät sisältävät teoriatehtäviä sekä lisätutkimustehtäviä laboratoriossa. Ryhmän kaksi opettajaa ja moduulin erityisopettaja auttavat oppilaita tehtävien tekemisessä.

 

7.5. Aineenopettaja

 

Luonnontieteiden opetus tapahtuu ilmiöpohjaisesti. Tänään tutustutaan olomuotoihin. 75 minuutin oppitunnin alussa opettaja käy rinnakkaisryhmän kanssa työn ohjeet oppimistorilla, samalla rinnakkaisopettaja valmistelee laboratorion valmiiksi. Sen jälkeen oppilaat menevät opettajan valitsimiin ryhmiin ja siirtyvät laboratorioon suorittamaan mittauksia lämpötiloista jään sulamisessa ja veden kiehuessa. Mittaustulokset tulevat suoraan tietokoneelle ja oppilaat kirjoittavat havaintonsa mittaustuloksista omiin muistioihinsa. Mittausten jälkeen työskentelyä jatketaan oppimistorilla, jossa yksi ryhmä esittelee omat mittaustuloksensa muille oppilaille suurelta esitysnäytöltä. Muidenkin mittaukset olivat samantyyppisiä, joten voidaan tehdä johtopäätökset mittausten perusteella. Opettaja jakaa oppilaille oppimateriaaliin kuuluvan teorian ja tehtävät. Tehtävät sisältävät teoriatehtäviä sekä lisätutkimustehtäviä laboratoriossa. Ryhmän kaksi opettajaa ja moduulin erityisopettaja auttavat oppilaita tehtävien tekemisessä. (Samoissa tiloissa on myös matematiikan ja kemian opiskelijoita tekemässä tehtäviään?)

 

Matematiikassa käytetään opetuksen apuna välineitä esim. vaakoja yhtälön mallina. Tehtävät ja teoria ovat digitaalisessa muodossa, mutta laskeminen tapahtuu vielä perinteisesti kynällä ja paperille. Oppilailla etenevät oman aikataulun ja tavoitteensa mukaan. Oppilaalla on oppimistilassa käytettävissä omaa oppimista tukevat oppimispisteet: jotkut oppilaat viihtyvät rauhallisissa, hiljaisissa oppimissoluissa, toiset tahtovat tehtä työnsä isomman joukon tukemana. Oppilaan apuna tiloissa on myös rinnakkaisryhmän opettaja ja luonnontieteellisen moduulin erityisopettaja. Oppilaan tavoitteet on suunniteltu yhteistyössä opettajan ja moduulin erityisopettajan kanssa. Oppilas voi tehdä kokeet omaan tahtiinsa ja siirtyä suorittamaan suoraan seuraavaa opintokokonaisuutta vuosiluokista vapaaseen tahtiin.

 

Tietotekniikan opetuksen luonne on muuttunut, koska oppilaat käyttävät digitaalisia oppimisvälineitä yhä nuorempina ja enemmän. Tietotekniikan valinnaiskursseilla opiskellaan erityisohjelmia: 3D-mallinnusta yhteistyössä kuvaamataiteiden ja käsitöiden kanssa, videonkäsittelyä yhteistyössä äidinkielen kanssa, kuvankäsittelyä kuvaamataiteiden kanssa, robotiikkaa yhteistyössä käsitöiden ja kuvaamataiteiden kanssa. Ohjelmointiin ja sen eri tekniikoihin syvennytään ohjelmoinnin erikoiskursseilla.

Opettaja voi hyödyntää lukujärjestyksessä olevat vapaatunnit suunnittelemalla omaa työtänsä kollegoiden kanssa rauhallisissa työpisteissä tai pitämällä palavereita opettajien tai huoltajien kanssa.

 

 

7.6. Erityispedagogiikka ja inkluusio

 

Erityisopetus ja koko muu opetus pohjautuu inklusiiviseen opetusmetodiin. Oppilas opiskelee tuettuna oman kotiluokkansa kanssa. Erityisopettaja, opettaja ja tarvittaessa oma henkilökohtainen avustaja tai avustaja yhdessä eriyttävät ja suunnittelevat oppilaan opetusta oppilaan henkilökohtaisten tavoitteiden tai oppimissuunnitelman avulla yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. Tuen tarve tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja annetaan tukea sen laajuisena kuin oppilas sillä hetkellä tarvitsee. Tuen portailla liikutaan tarpeen mukaan. Tällä estetään myös koulupudokkuutta.

Moduuleissa työskentelee omat erityisopettajat yhdessä opettajien ja avustajien kanssa, jotta kolmiportaisen tuen malli voidaan lain edellyttämällä toteuttaa. Erityisopettaja tuo pedagogista osaamistaan osaksi koulupäivää ja käy konsultoivia keskusteluja opettajien kanssa. He muodostavat yhdessä vahvan tiimin ja tukevat yhdessä oppilaan opiskelua. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää.

Inklusiivinen opetusmetodi mahdollistaa tuen toteutumisen neliportaisena. Mallissa huomioidaan tukea tarvitsevat oppilaat, mutta myös lahjakkaat oppilaat saavat enemmän tukea. Joustavat opetusratkaisut tarjoavat mielekkään oppimispolun jokaiselle oppijalle yksilöllisesti.

Työn jakautuminen tasaisemmin opettajien kesken lisää työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista. Haastavat tilanteet voidaan käsitellä heti yhdessä ja keskustella niistä myöhemmin. Näin tilanteet saadaan heti purettua. Nykyän haastavia tilanteita tulee enää harvoin, koska oppilas saa tarvitsemansa tuen riittävänä ja oikean laajuisena.

Inklusiivisen opetusmetodin edellytyksenä on riittävä täydennyskoulutus. Erityisopettajien laadukkaasta täydennyskoulutuksesta huolehditaan ja he pääsevät niihin yhdessä opettajien kanssa. Näin he päivittävät osaamistaan ja luovat innostavaa oppimisympäristöä.