Viitelöinti kuuluu kuteettomiin nauhoihin. Ristikkonauhojen palmikointi on esihistoriallinen ja kansainvälinen tekniikka. Suomessa niitä tehtiin jo ainakin 1000-luvulla. Suomessa viitelöityjä nauhoja on käytetty olkaimissa, kapalovöissä, hevosten ohjaksina, turkinvöinä ja sukkien sekä tallukoiden sitomiseen. Viitelöinti tunnettiin eri puolilla Suomea, mutta sen nimitys vaihteli. Etelä-Pohjanmaalla se tunnettiin verkkoisten rihmojen noukkimisena ja Karjalassa verkkovyönä. Viivi Merisalon "Nauhoja" -kirjassa vuodelta 1966 tekniikan otsikkona on "Viitelöiminen eli tikuilla vetulominen". Viitelöidyt nauhat ovat joustavuutensa vuoksi hyviä sitomiseen.

Viitelöinnissä tarvitaan vain tapit, joiden väliin loimi pingotetaan ja lastoja lankojen poimimiseen. Loimen voi pingottaa esim. tuolin jalkoihin tai puupuristimet pystyyn pöydän reunaan. Lastoina voi käyttää puikkoja tai grillitikkuja. Jos puikot ovat liukkaita, voivat ne helposti tippua viriöstä. Viitelöidyn nauhan voi tehdä myös nypläystyynyllä, eikä siinä tarvita nypläyslyöntien tuntemusta. Viitelöintiä voi tehdä yksinkertaisimmillaan kiinnittämällä nippu lankoja toisesta päästä kiinni ja siirtelemällä lankoja sormin.

Langaksi sopii tiukkakierteinen lanka, joka ei helposti nukkaannu pinnasta. Viitelöintiloimi valmistuu yhtä aikaa molemmista päistä, sillä uusi viriö viedään toiseen päähän ja työn valmistuttua keskellä kohtaavat poiminnat kiinnitetään esim virkkaamalla. Loimeen kannattaa varata pituutta n. 30 % kutistumista varten. Jos tekee sukkanauhat, joiden pituus on 1 m, ei kannata yritää tehdä molempia nauhoja kerralla, koska loimi on hyvin pitkä ja poimitun viriön vieminen loimen toiseen päähän on hyvin hankalaa. Jos viitelöintityö on leveä ja lankoja on paljon, kannattaa loimeen tehdä tiuhta jo luodessa. Kapeammassa loimessa voi luoda langat samaan nippuun ja erotella oikeassa värijärjestyksessä tikulle työtä aloitettaessa. Viitelöintiä voidaan tehdä poimimalla loimilankoja tikuille tai pujottelemalla lankoja pelkästään sormissa toistensa yli ja ali. Tasaisia nauhoja saadaan nypläämällä.

Tässä on linkit videoihini tehdä verkkonauhaa kolmella tavalla:

Vuorottainen viitelöinti, jossa langat kulkevat reunasta reunaan ja värijärjestyksillä saadaan esim. salmiakkikuvioita.

Vuorottainen viitelöinti

Toispuoleinen viitelöinti, jossa langat kiertyvät vain naapureiden kanssa ja saadaan pitkiraitainen nauha. Tällainen nauha ei pysy hyvin suorassa, vaan kiertyy. Tästä hyvä esimerkki on eesti mees -kuvassa, jossa takin vyönä on leveä ristikkovyö.

Toispuoleinen viitelöinti

Tasaisen ristikkonauhan voi tehdä nypläystyynyssä. Langat voi siirrellä toistensa yli ja ali, kuten olen tehnyt videolla. Vähän nopeampi tapa on siirtää 2 lankaa kerralla nypläyksen liinalyönnillä. Jos ei ole nypläystyynyä, voi käyttää jotain tasaista alustaa, johon voi pistellä reunaneuloja ja nypylöiden sijaan voi kääriä lankaa esim. ompelulankarullille tai tehdä langoista sormioita peukalon ja etusormen välissä. Nypläystyynyllä ei voi tehdä kovin leveitä töitä, esim. kaulahuiveja.

Ristikkonauha nypläystyynyllä

Viitelöinti sormin

Jos teette kokeiluja, niin lähettäkää kuvia kokeiluista joko sähköpostilla merja.kittela@wellamo-opisto.fi tai kännykkään 0503985862 tai whatsapp-kuvana.

Googlen kuvahaulla löytyy hyviä kuvia viitelöinnistä.