Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[1]. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

• mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
• esiopetuksen opetussuunnitelma
• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
• mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[2]
• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma[3]
• mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten[4]. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan[5]. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.[6]

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun[7]. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[8]. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta[9]. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

Virtain kaupungin perusopetuksen tuntijako, valinnaisaineet ja kieliohjelma.

VIRTAIN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO 1.8.2020 ALKAEN

 

Vuosiluokka Oppiaine	1	2	3	4	5	6	7	8	9	Yht.
										Virrat	Valtakunn.
AI	7	7	5	5	4	4	3,17	3,5	3,33	42	42
A1	1	1	2	2	3	2	2	2	3	18	18
B1	-	-	-	-	-	2	2	1	1	6	6
MA	3	3	4	4	4	3	3	4	4	32	32
YM	2	2	2	2	3	3	-	-	-	14	14
BG	-	-	-	-	-	-	2	2	3	7	7
FYKE	-	-	-	-	-	-	2	2	3	7	7
TE	-	-	-	-	-	-	1	1	1	3	3
UE	1	1	1	1	1	2	1	1	1	10	10
HY	-	-	-	1	2	2	2	3	2	12	12
MU	1	1	2	2	2	1	1	1	-	11	8
KU	1	1	3	2	2	2	2	-	-	11	9
KS	2	2	2	2	2	2	2	-	-	14	11
LI	2	2	3	3	3	2	3	2	2	22	20
KO	-	-	-	-	-	-	3	-	-	3	3
T&T VAL								3	2	(12+5) 17	11
OPO	-	-	-	-	-	-	0,8	0,4	0,8	2	2
VAL	-	-	-	-	-	1	-	4	4	9	9
Yht	20	20	24	24	26	26	30	30	30	230
Valtak.	19	19	22	24	25	25	29	29	30	222

 

Virtain kaupungin valinnaisaineet:
Alakoulujen osalta taito- ja taideaineiden valinnaistuntien sijoittelu (musiikki, liikunta, käsityö, kuvataide) sisältyy taito- ja taideaineiden tuntijakoon ja 6. vuosiluokan valinnaisaineen sijoittelu päätetään koulukohtaisesti.
Yläkoulun osalta 8. luokalla on valittava taito- ja taideaineita 1 pitkä valinta (2 tuntia) ja 1 lyhyt valinta (1 tunti) ja muita valinnaisaineita 4 tuntia. 9. luokalla jatkuu 8. luokalla valittu pitkä valinta; yläkoulun valinnaisaineita ovat musiikki, kuvataide, liikunta, tekninen työ, tekstiilityö, kotitalous, tietotekniikka, draamakasvatus, B2 -kielivalinta. Yläkoulun valinnaisaineiden vähimmäisryhmäkoko on 10 oppilasta paitsi B2 kielen ryhmissä 7 oppilasta. Kaikkia valinnaisaineita tarjotaan joka vuosi.

Koulukuljetusten tarkoituksenmukainen järjestäminen tai muu syy voi muuttaa viikkotuntimääriä kyläkoulujen yhdysluokissa.

Virtain kaupungissa noudatetaan sivistyslautakunnan vahvistamaa kieliohjelmaa. Perusopetuksessa kaikille yhteisenä A1-kielenä opetetaan 1. luokalta lähtien englannin kieltä. Yhteisenä B1-kielenä opetetaan ruotsin kieltä 6. vuosiluokalta alkaen. Valinnaisena vieraana B2-kielenä opetetaan saksan tai espanjan kieltä. B2-kielen opetus alkaa 8. luokalta.

 

[1] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

[2] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 §

[3] Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §

[4] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

[5] Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)

[6] Perusopetusasetus 9 §

[7] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)

[8] Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

[9] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)