Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaiden osallisuus

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun[1]. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.[2] Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

Kaikissa Virtain kaupungin perusopetuksen kouluissa on oppilaskunta. Oppilaskunta on yhtä kuin kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallitus on demokraattisesti valittu toimielin, joka edustaa kaikkia koulun oppilaita. Hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa, jonka toteuttamiseen otetaan kaikki mukaan. Kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan ja kouluyhteisön yhtä tärkeitä jäseniä, ja jokaisella on oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Oppilaskunnan tukena toimii ohjaava opettaja.

 

Kodin ja koulun yhteistyö

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa[3]. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.[4] Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Virtain kaupungin kouluissa huoltajille annetaan lukuvuosittain tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön (lukuvuosisuunnitelma). Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään edistämään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta. Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyy myös erilaisten kyselyjen tekeminen (esim. koulukiusaaminen, kouluterveydenhuollon lomakkeet).

Kodilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Huoltajalla on vastuu siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa (PoL 26 §). Koulu tukee huoltajia heidän kasvatustyössään. Koululla on vastuu oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä.
Oppilaan tulee osallistua opetukseen. Hänen on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (PoL 35§).

Oppilaan poissaolo kirjataan Wilmaan. Huoltaja ilmoittaa poissaolon syyn Wilman luokituksen mukaan. Koulut ja yksittäiset opettajat pitävät yhteyttä huoltajiin esim. seuraavin tavoin:

- koulu- ja luokkakohtaiset vanhempainillat
- vanhempaintapaamiset
- henkilökohtaiset muut tapaamiset, esim. mahdolliset kasvatuskeskustelut
- oppimissuunnitelmaa, eri tukimuotoja ja HOJKSia koskevat keskustelut
- mukanaolo oppilashuoltoryhmässä
- asiantuntijoiden luennot
- tiedotteet
- Wilma
- koulun/ luokan kotisivut
- kyselyt
- sähköposti
- puhelut
- tekstiviestit

Muita yhteistyötapoja:
- vanhempainyhdistys
- koulun yhteiset tilaisuudet
- retket ja niiden järjestäminen
- varojen keruu
- teematapahtumat.

Oppimisen tavoitteiden toteutumista arvioidaan todistuksilla (väliarviointi ja lukuvuositodistus ja päättöarviointi). Oppilaiden itse- ja vertaisarvioinnin taitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilaan edistymistä voidaan seurata myös arviointikeskusteluiden ja – tiedotteiden avulla.

Oppilaskohtaisessa kodin ja koulun yhteistyössä kannustava sekä oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaava palaute on tärkeää. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus ja yksilölliset tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön merkitys korostuu perusopetuksen nivelvaiheissa, erilaisissa valintatilanteissa ja suunniteltaessa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea.

Oppilaan tulee ikänsä mukaisesti ymmärtää arvioinnin perusteet ja eri arviointimuodot sekä sen, miten hän voi itse vaikuttaa omaan oppimiseensa. Arvioinnista saatu palaute ohjaa oppilaan kokonaisvaltaista oppimista ja kasvua sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Arvioinnissa painottuu oppimisprosessi yksittäisten suoritusten sijaan. Arvioinnin osa-alueet ovat oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen.

 

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

Virtain kouluissa tehdään monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi.

Opettajat ja muu henkilöstö, joka täyttää kelpoisuussäännökset ja vastaa kunkin koulun toiminnan tarpeita, on laadukkaan opetuksen ja sen kehittämisen tärkeä voimavara. Henkilöstöön kuuluvat perusopetuksen rehtorit, opettajat, lastentarhanopettajat sekä opinto-ohjaajat, koulupsykologit ja koulukuraattorit, koulunkäyntiavustajat, nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt.

 

[1] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)

[2] Perusopetuslaki 47 a § 2 mom. (1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 3 § 3 mom.

[4] Perusopetuslaki 26 § 1 mom. (477/2003)

[5] Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)