Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.[1]

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.[2]

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista[3]. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

 

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun[4]. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

 

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Virtain kaupungin perusopetuksessa

Kurinpidollisissa toimissa noudatetaan perusopetuslakia. 

Vaarallisten ja häiritsevien esineiden ja aineiden tuontikielto kouluun on määritelty perusopetuslain 29§:ssä. Rehtorilla tai opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa kielletty esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta. Rehtorilla tai opettajalla on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat sellaisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä ja jos oppilas kieltäytyy sitä luovuttamasta. Tarkastajan pitää olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan kanssa toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Tarkastuksen ja haltuunoton oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai sivistyslautakunnan hyväksymään lukuvuosisuunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. (Perusopetuslaki 36 d ja e §)

Tarkastukset ja haltuunotot kirjataan Wilman kurinpito-rekisteriin. Toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle mahdollisimman pian (Perusopetuslaki 36f §). 

Opettajan tai rehtorin haltuun ottama häirintään käytetty esine tai aine on luovutettava oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päätyttyä. Jos on todennäköistä, että häirintä jatkuu, esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai viranomaiselle. Jos oppilaalla tai huoltajalla ei ole laillista oikeutta pitää niitä hallussaan, niin ne luovutetaan aina viranomaiselle. Haltuun otetut huumeet, ampuma-aseet, patruunat, kaasusumuttimet ja räjähteet luovutetaan aina poliisille.

Jos huoltaja ei 3 kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee aina kirjata. ( Perusopetuslaki 36g §) 

Voimakeinojen käyttö

Välttämättömiä voimakeinoja voidaan käyttää myös, jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä estää tämän haltuun ottamisen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6§:n 3 momentissa ja 7 §:ssä (Perusopetuslaki 36 d §). Voimakeinojen käyttöön joutuneen opettajan tai rehtorin on annettava kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Kotitehtävien suorittaminen työpäivän päätyttyä

Opettaja voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan tekemään kotitehtäviään yhden tunnin ajaksi työpäivän päätyttyä (Perusopetuslaki 36§). Opettajan on ilmoitettava asiasta huoltajalle, ja se kirjataan Wilmaan. 

Poistumismääräys jäljellä olevan oppitunnin ajaksi

Opettaja tai rehtori voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokasta tai muusta opetustilasta tai koulun tilaisuudesta (Perusopetuslaki 36§). Opettajan on ilmoitettava asiasta huoltajalle ja poistaminen on kirjattava Wilmaan. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa.

Opetuksen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi

POL 36§:n mukaan oppilaalta voidaan evätä opetus jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa tai muissa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu (Perusopetuslaki 36 §). Tilanne on selvitettävä sekä oppilaalle että rehtorille, joka tekee asiasta päätöksen. Rehtori ilmoittaa asiasta huoltajalle, ja asia kirjataan Wilmaan Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Oppilasta ei voi jättää ilman valvontaa, ja oppilaan huoltajaa pyydetään noutamaan oppilas koululta. Jos koulun tilasta poistettava oppilas vastarintaa tekemällä yrittää välttää poistamisen rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimankäytön liioittelusta säädetään rikoslaissa.

Kasvatuskeskustelu

Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestyssääntöjä, menettelee vilpillisesti, kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa loukkaavasti, laiminlyö kotitehtävät tai jos hänellä on aiheettomia poissaoloja. Kasvatuskeskustelu voi kestää enintään kaksi tuntia. Kasvatuskeskusteluun osallistuvat luokanopettaja tai luokanohjaaja ja oppilas. Huoltajaan ollaan aina yhteydessä. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai ainakin osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi (Perusopetuslaki 35 a §). 

Vakavissa rikkeissä rehtori on mukana kasvatuskeskustelussa. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimeen johtanut teko yhdessä oppilaan kanssa. Kasvatuskeskustelut kirjataan Wilmaan Kurinpitotoimet-rekisteriin.

Aiheutetun vahingon korvaaminen

POL 35§:n mukaan oppilas voidaan määrätä korvaamaan aiheuttamansa vahinko. Asioiden selvittämisvastuussa oleva henkilö huolehtii, että siivous, korjaaminen tms. tulee suoritetuksi valvotusti. Asian selvittämisessä on kuultava oppilasta, ja asiasta on ilmoitettava huoltajalle. Tehtävän suorittaminen ei saa kestää enempää kuin kaksi tuntia.

Jälki-istunto

Oppilas, joka häiritsee opetusta, muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi (Perusopetuslaki 36 §). Jälki-istuntoa voi kirjoittaa luokanopettaja, luokanohjaaja tai tapahtuman nähnyt opettaja. Rangaistuksen määräävän opettajan on selvitettävä oppilaalle jälki-istuntoon johta teko ja kuultava oppilasta. Jälki-istunto kirjataan Wilmaan Kurinpitotoimet-rekisteriin. Asiasta ilmoitetaan huoltajalle.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikään ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta (Perusopetuslaki 36 §).

Kirjallinen varoitus

Kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus, jonka antaa viranhaltijapäätöksellä rehtori, jonka on selvitettävä oppilaalle toimeen johtanut teko ja kuultava oppilasta. Ennen varoituksen antamista oppilaan huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Kopio päätöksestä on toimitettava huoltajalle, jolla on 14 päivän aikana oikeus muutoksenhakuun hallinto-oikeudelta. 

Päätöstä asiakirjoineen on säilytettävä 20 vuotta.

Määräaikainen erottaminen

Määräaikaisesta erottamisesta päättää kaupungin monijäseninen toimielin, Virtain kaupungissa sivistyslautakunta. Ennen päätöksen tekemistä opetustoimen osastopäällikön on kuultava oppilasta ja huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Sosiaalitoimen edustajan tulee olla läsnä, kun käsitellään lapsen koulusta erottamista, jollei sosiaalitoimi arvioi läsnäoloa tarpeettomaksi (Lastensuojelulaki 24§). Määräaikaisesta erottamisesta tehdään hallintopäätös.

Päätökseen on kirjattava määräaikaiseen erottamiseen johtava yksilöity teko tai laiminlyönti, erottamisen alkamisajankohta, laitetaanko päätös voimaan heti ts. valitusaikaa ja lainvoimaisuutta odottamatta ja muutoksenhakuohjeet: muutosta voidaan hakea 14 vuorokauden sisällä hallinto-oikeudelta. 

Erotetulle oppilaalle järjestetään opetus, joka estää erotetun oppilaan jäämisen jälkeen opetuksesta. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Rehtori vastaa suunnitelmasta. Suunnitelmaan kirjataan myös tarvittava oppilashuolto ja sen järjestämistavat.

Oppilas voidaan erottaa määräajaksi, jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan. Oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi (Perusopetuslaki 36 §).

Opettajat perehdytetään lukuvuosittain oppilaiden oikeusturvaan ja myös kurinpitokeinojen käyttämiseen. Koulun järjestyssäännöistä ja perusopetuslain kurinpitokeinoista tiedotetaan koulun kotisivuilla.

 

[1] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013)

[2] Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)

[4] Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)