6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri

Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri

Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.[1] Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat

rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri
oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa
oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys
arvioinnin monipuolisuus
arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.

Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.[2] Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.

Oppilasarviointi perustuu lakiin (Perusopetuslaki 22 § ja Perusopetusasetus 10 § ja 13 §). Opetushallitus on laatinut kriteerit perusopetuksen päättöarviointiin kaikissa oppiaineissa ja ne otettiin käyttöön 1.8.2021. Kuudennen vuosiluokan osaamisen kriteerit otettiin käyttöön 1.8.2023. Tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta.

Virroilla pyritään varmistamaan koulujen yhteinen ymmärrys arviointiperusteista, arviointikriteereistä ja tavoista toteuttaa monipuolista arviointia. Arviointikulttuurin kehittäminen on keskiössä oppimisessa ja opetussuunnitelman toteutuksessa.

Oppimista edistävän arvioinnin tehtävä on edistää, kehittää ja kannustaa oppimista oppimisprosessin aikana monin erilaisin pedagogisin keinoin (mm. palaute, itsearvio, vertaispalaute). Oppimista edistävästä arvioinnista käytetään opetussuunnitelman perusteissa termiä formatiivinen arviointi.

Oppimisen tulosten arviointi on oppimisprosessin jälkeen tehtävää loppuarviointia, jonka tehtävä on kertoa, miten hyvin oppilas saavutti oppimisjakson tavoitteet. Oppimisen tulosten arviointia kutsutaan myös summatiiviseksi arvioinniksi, johon arvosanat pääosin pohjautuvat. Oppimisen tulosen arvioinnin keskeinen tehtävä on kuitenkin edistää oppimista, ei antaa vain arvosanaa.

Virtain perusopetuksen käyttämä arviointikulttuuri avataan ja arvioinnin periaatteet käydään läpi koulukohtaisesti lukuvuosittain.

Syyslukukaudella ei anneta välitodistusta, vaan oppilaan ja huoltajan kanssa käydään joulu-tammikuussa arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Oppilaan edistyminen matematiikassa ja äidinkielessä arvioidaan tarkemmin.
Vuosiluokilla 4–9 annetaan kaikista oppiaineista numeerinen arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.

[1] Perusopetuslaki 22 §

[2] Perusopetusasetus 10 § ja 13 §

6.13 Paikallisesti päätettävät asiat PÄIVITYS

6.13 Paikallisesti päätettävät asiat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin linjaukset siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Myös valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit siirretään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi.

Lisäksi opetuksen järjestäjä täsmentää paikallisessa opetussuunnitelmassa seuraavat asiat:

- yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta

Vanhempainilta pyritään järjestämään vuosittain. Vanhempainilloissa on vuosiluokittain vaihtuvat teemat. Vanhempainiltojen järjestämisessä tehdään yhteistyötä oppilashuollon kanssa.

Luokilla 1-3 lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaalle ja huoltajalle tarjotaan arviointikeskustelua marras-tammikuussa. Arviointikeskustelussa läpikäydään oppilaan edistymistä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Arviointikeskustelun päivämäärä kirjataan Wilmaan.

Luokilla 4-9 annetaan sekä välitodistus että lukuvuositodistus. Lukuvuosittain huoltajille tarjotaan vanhempainvarttia/arviointikeskustelua. Käydyn keskustelun päivämäärä kirjataan Wilmaan.

- arvioinnista tiedottamisen muodot

Vuosiluokilla 1-6 kokeet käyvät kotona huoltajien allekirjoitettavana. Vuosiluokilla 7-9 pääasiallinen arvioinnin tiedotusväline on Wilma, jossa koearvosanat julkaistaan. Huoltajalla on mahdollisuus pyytää oppilaan koe kotiin nähtäväksi tai saada muuten lisätietoa suorituksesta.

Huoltajan ja oppilaan tulee saada riittävästi tietoa oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä.

- käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet

Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Lukuvuoden 2020-2021 noudatetaan OPS 2016-asiakirjassa käyttäytymiselle asetettuja kriteereitä. Yhtenäiskoulun uudet järjestyssäännöt laaditaan kevään 2021 aikana. Niiden ja kyläkoulujen voimassa olevien järjestyssääntöjen pohjalta laaditaan uudet käyttäytymisen kriteerit, jotka sivistyslautakunta vahvistaa noudatettaviksi 1.8.2021 alkaen.

Arvosanojen kuvaus

Käyttäytymisen arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon oppilaan kehitysvaihe ja elämäntilanteet. Arvosanoina käytetään 4–10 joko numeraalisena tai sanallisena ilmaisuna.

erinomainen 10

ottaa huomioon muut ihmiset, tilanteen ja ympäristön sekä vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin
toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissa tilanteissa
osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa

kiitettävä 9

- ottaa huomioon muut ihmiset, tilanteen ja ympäristön koulutyössä

- toimii vastuullisesti kouluyhteisössä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti

- käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti, pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän työskentelyilmapiirin muodostumiseen

- pystyy ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti

hyvä 8

käyttäytyy asiallisesti tilanteeseen sopivalla tavalla
tuntee ja hyväksyy koulun säännöt sekä yleensä noudattaa niitä
käyttäytyy yleensä hyvien käytöstapojen mukaisesti
pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita

osaa toimia ryhmässä

tyydyttävä 7

käyttäytyy useimmiten tilanteeseen sopivalla tavalla
tuntee ja hyväksyy koulun säännöt, mutta ei aina noudata niitä
aiheuttaa joskus asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä

kykenee ohjatusti ratkaisemaan ristiriitatilanteita
osaa tuetusti toimia ryhmässä

kohtalainen 6

suhtautuu usein välinpitämättömästi kanssaihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristön viihtyvyyteen
rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä

aiheuttaa asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä
tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä

välttävä 5

erittäin välinpitämätön käytös suhteessa kanssaihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristöön
tarvitsee erityisiä toimenpiteitä oman ja muiden koulunkäynnin turvaamiseksi

- valinnaisten aineiden arviointi sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa

Taito- ja taideaineiden valinnaisten kurssien arviointi näkyy aineen sisällä syventävänä kurssina.

Kaikkein valinnaisten aineiden nimet ja viikkotuntimäärät näkyvät todistuksessa, myös jaetut tunnit.

- opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

Oppilas voidaan jättää luokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on tukitoimista huolimatta hylätty. Luokalle jättäminen pyritään tekemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään vuosiluokalla yksi. Luokalle jättäminen arvioidaan moniammatillisessa työryhmässä huoltajien kanssa yhteistyössä.

Ennen vuosiluokalle jättämistä oppilaalla tulee olla mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan ehtojen suorittamisen päivämäärä.

- sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa

Vuosiluokilla 1-3 oppilaan lukuvuositodistuksessa on sanallinen arvio. Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti erillisessä liitteessä.

Vuosiluokalta 4 alkaen todistuksissa käytetään numeroarvosanoja. Käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen.

- valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa

- välitodistukset, mikäli opetuksen järjestäjä niitä päättää antaa

Vuosiluokilla 1-3 välitodistusta ei anneta, vaan tarjotaan arviointikeskustelua marras-tammikuussa (keskusteluun runko). Vuosiluokilla 4-9 annetaan välitodistus, jossa käytetään numeroarvosanoja.

- erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat.

Oppilaan on mahdollista suorittaa opintoja (esim. oma äidinkieli /A1 kieli) muutoinkin kuin opetuksen järjestäjän järjestämänä. Suoritetut opinnot merkitään erilliseen todistukseen, kun niistä on toimitettu todistus, josta ilmenee opiskeltu aine, sen laajuus, milloin ja missä on saatu opetusta sekä arvosana.