Suomen ruokakulttuuriin on luonnonolojen lisäksi vaikuttanut Suomen sijainti itäisen ja läntisen kulttuurialueen välissä. Itäsuomalainen ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita Venäjältä ja länsisuomalainen ruokakulttuuri puolestaan Ruotsista. Myös asutushistorialla sekä pelto- ja kaskiviljelyllä on ollut vaikutusta kahden selkeän ruoka-alueen syntyyn. 

Itäisessä Suomessa ruoka valmistettiin pääasiassa uunissa hauduttamalla. Uunit eli pätsit olivat tuvissa talon lämmittämistä varten, ja ne lämmitettiin monta kertaa viikossa. Samalla paistettiin leivonnaisia, piirakoita ja kukkoja. Uunin loppulämmössä kypsennettiin ruoka, joka saattoi olla esimerkiksi karjalanpaistia tai pottulohkoja. Idässä arkinen ruoka oli monipuolista eikä juhlaruoka välttämättä eronnut arjen ruoista kovinkaan paljon. Itä-Suomessa juhlia yleensä valmistelivat ja laittoivat emäntä tyttäriensä ja miniöidensä kanssa

Länsi-Suomessa talot lämmitettiin takoilla ja niissä valmistettiin isossa rautapadassa keitto- ja pataruokia. Erillisissä leivintuvissa, joissa uunit sijaitsivat, pidettiin suurleipomuksia muutaman kerran vuodessa. Silloin leivottiin leipää reilusti, ja sitä riitti pitkäksi aikaa. Leipä kuivattiin ja säilytettiin orsilla tuvan katonrajassa. Pitoja eli juhlia varten leivottiin erikseen pehmeää leipää. Länsi-Suomessa syötiin arkena yksinkertaisesti mutta juhlat eli pidot olivat kuuluisia notkuvista pitopöydistään. Länsisuomalaisiin juhliin varakkaissa taloissa kutsuttiin usein pitokokki vastaamaan juhlien ja juhlaruokien valmisteluista.