FI04 (Tieto, tiede ja todellisuus) (Eetu)

Hyvän vastauksen määreitä eriarvoisuuteen


Oheisten mallivastauksien lisäksi kannattaa hyödyntää käsitepareja:
lopputuloksen tasa-arvo VS lähtökohdan tasa-arvo
positiivinen vapaus VS negatiivinen vapaus
(löytyvät linkkaamastani aineistosta)

Yleisin tuloerojen perustelu on, että tuloerot hyödyttävät kaikkia. Yksilön kohdalla ne voivat lisä- tä ahkeruutta, kyvykkyyttä ja erityistaitoja. Adam Smithin ajattelua seuraten voidaan esittää, että egoismi ja erityiset edut kääntyvät markkinoilla yhteiseksi hyväksi ja yleiseksi eduksi, tosin edellyttäen perustavien eettisten periaatteiden vallitsemista (vrt. viime vuosikymmenen pankkiskandaalit). Tuloerojen oikeutusta rajoittavat eettiset ja sosiaaliset näkökohdat.


Vastauksessa on hyvä ymmärtää sosiaalisten prosessien ketjuuntuminen: Kasvavat tuloerot lisäävät epäsosiaalisuutta. Osattomiksi jäävät katsovat, että julkinen valta ei huolehdi heidän oikeuksistaan. Reiluuden kadotessa lakia ei enää pidetä velvoittavana. Yhteiskuntarauhan häiriintyminen, rikosten lisääntyminen, kasvava sairastuminen yms. eivät ole lopulta suurituloistenkaan etu. Hekin joutuvat maksamaan vähintään viihtyvyyden ja turvallisuuden heikentymisestä.

Reiluuden ja kohtuullisuuden ongelman kohtaaminen on luonteva alku vastaukselle.


sekä

>>>>Yhteiskuntafilosofiassa on esitetty erilaisia oikeudenmukaisuusperiaatteita. Arvioi seuraaviin kahteen periaatteeseen liittyviä ongelmia ja anna niistä esimerkit.

a)Yhteiskunta on oikeudenmukainen, kun kaikki jaetaan tasan. Esimerkiksi kaikille maksetaan samaa palkkaa. (2 p.)

Kokelas ymmärtää, että tasajako tarkoittaa sitä, että kaikille annetaan yhtä paljon tarpeista tai ansioista riippumatta. Hän osaa selittää, mitä ongelmia tästä aiheutuu: motivaation puute, kykyjen ja ansioiden arvostamattomuus, tarpeiden erilaisuuden jättäminen omaan arvoonsa jne.

1 pisteen vastauksessa kokelas osaa selittää jonkin vaikeuden ja antaa esimerkin.

Täydet pisteet (2) edellyttävät ongelmien laajempaa hahmottamista, mikä voi tapahtua useaa osuvaa esimerkkiä analysoimalla.

Yhteiskunta on oikeudenmukainen, kun kaikki saavat sen, mikä heille kuuluu. (4 p.)

Kokelas ymmärtää, että on vaikea määritellä, mitä kullekin kuuluu. Nykykeskustelussa tätä on usein määritelty ansioiden pohjalta. Ansioidenkin osalta on vaikea tietää, mikä on kunkin omaa ansiota ja mikä onnenkauppaa. 

2 pisteen vastauksessa kokelas osaa esittää tämän ja antaa esimerkin. 

Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa analysoida tilannetta monipuolisesti ja esittää useita erilaisia esimerkkejä. Yksi mahdollisuus laajentaa vastausta on ymmärtää, että historiallisesti ansioituneisuus ei niinkään ole ollut yksilön ominaisuus vaan hänen edustamansa yhteiskuntaluokan ominaisuus. Aatelisten ja papiston on katsottu olevan ansioituneempia kuin alempien säätyjen.
 


Yhteiskuntafilosofia

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi4/1._yhteiskunta/01_yhteiskuntafilosofia








Tuloeroihin tai muuhun oikeudenmukaisuuden kysymykseen voi käyttää helposti seuraavia teorioita.

Nämä ovat termejä, joilla on kaikilla selvä kanta siihen miten tulot pitäis jakaa:


Tiivistettynä voi verrata vaikka libertarismia ja sosialismia/marxismia eri ääripäinä tulojen jakamisesta.

Nämä ovat kaikki yleispäteviä sovelettavia teorioita siitä, miten yhteiskunnassa jaetaan asiat reilusti:

 

KOKEESSA olevan esseen aiheet

Esseen aiheet kokeessa soveltavat oheisia tietoja. Kokeessa on kaks vaihtoehtoa, joista saa valita haluamansa. 

- Todellisuuden luonne, idealismi, materialismi, reduktionismi, emergenssi
- Miten tietoa voidaan saada? Hyvin perusteltu tosi uskomus & empirismi & rationalismi
- Tiede: miten tiede toimii, miten sen erottaa pseudotieteistä
- Mitä tietoisuus on, eli mielen ja kehon suhde? Onko tekoäly mahdollista? 
- Miten kieli toimii? Miten sana määritellään? Mistä sanan merkitys tulee, esim kielipelit ja abstraktit käsitteet.

Ohjeet filosofisen esseen kirjoittamiseen

Pohdiskelevan ja kurssin termejä soveltavan esseen kirjoittaminen on osa kurssisuoritusta. 

Essee pitää olla palautettuna ennen kurssikoetta.

Essee voi ottaa kantaa tai vain tarkastella eri näkökulmia. Oleelliset elementit ovat termit, perustelu ja kyky soveltaa ja tuoda esiin omaa ajattelua. 

Parin-kolmen sivun pituinen teksti (fontti 12, riviväli 1,5) voi olla hyvinkin riittävä pituus, jos teksti on tiivistä. Tekstin pituus ei ole oleellista, vaan onko teksti järkevää. Turhaan ei kannata kirjoittaa, mutta asioita pohtimalla tekstiä toisaalta syntyy luontevasti.

Aiheen ei kannata olla kovin laaja, vaan kannattaa valita yksittäinen mielenkiintoinen kysymys ja pureutua siihen kunnolla. Kannattaa soveltaa myös erityisesti seuraavia ohjeita, jotka on poimittu Ylen abitti-vinkeistä:

2. Kyseenalaista ja selvennä käsitteet

3. Argumentoi johdonmukaisesti

4. Rakenna jäsennelty essee

6. Tee abstraktit asiat ymmärrettäviksi esimerkein

(Tutustu vinkkeihin tarkemmin tästä)


Esimerkkejä esseen aiheista

Simulaatioteoria

Vapaan tahdon ongelma

Mistä sanojen merkitys tulee?

Onko maailma pysyvää vai muutosta?

Onko liikettä olemassa?

Onko kvalioita olemassa?

Miten aistimme rajoittavat tietoamme maailmasta?

Onko kaikki ainetta? Onko kaikki henkeä? Vai onko substansseja kaksi? 

Voiko tarpeeksi tehokas tietokone ajatella ja tulla tietoiseksi?

Historian (tai muun tieteen) tieteenfilosofia? 

Mitä tiede on?

Miksi X on näennäistiedettä

Esimerkki kielipelistä

Mielipiteeni lukemastani filosofisesta artikkelista tai kirjasta

Huuhaa-palkinto

Suomen skeptikkojen seura julkaisee joka vuosi Huuhaa-palkinnon, jossa osoitetaan virheelisiä ja haitallisia uskomuksia ajavia tahoja. Tutustu minkälaiset huuhaat ovat voittaneet palkintoja vuosien aikana.

Miksi Jumalaan uskomisesta ei myönnetä Huuhaa-palkintoa; koska epätieteeliseen asiaan uskominen on haitallista ja tuomittavaa?

Humpuukia! Pseudotieteen tunnistaminen.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutustu kappaleeseen 14. Ota selvä jostakin tieteenä esiintyvästä pseudotieteestä. Selitä perustellen miksi tarkastelusi kohde ei ole tiedettä. Kokeile seuraavia työkaluja:

testattavuus


loogisuus


toistettavuus


falsivioitavuus

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tieto-opin termit haltuun

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Havainnot tieto-opissa (Yo kevät 2018)

Filosofi astuu ulos kaupasta ja näkee yllättäen edessään norsun. Selitä, miten filosofi tässä tilanteessa pohtii havaintojen ja tiedon suhdetta, jos hän on

skeptikko

empiristi

rationalisti

Immanuel Kant (transsendentaali idealisti)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kotitehtävä: kokeile vastata yo-kysymykseen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lukiolaisten metafysiikkakeskustelu (20 p.)

Lue katkelma lukiolaisten kuvitteellisesta keskustelusta metafysiikan tunnilla (aineisto 3.A). Kukin keskustelija edustaa melko tyypillistä metafyysistä tai ontologista peruskäsitystä.

Enne, Tuisku ja Niki keskustelevat metafysiikan tunnilla.

Enne: ”On selvää, että henkisten ja aineellisten substanssien vuorovaikutus tapahtuu nimenomaan ihmisten aivoissa.”
Tuisku: ”Mitään henkisiä substansseja ei ole olemassakaan! Oletko koskaan nähnyt, kuullut tai maistanut mitään henkistä?”
Niki: ”En tiedä, pitäisikö ei-aineellisia asioita, kuten vaikkapa lukuja, kutsua henkisiksi, mieluummin vaikka käsitteellisiksi tai tajunnallisiksi. Ja minä ainakin olen laskenut matematiikan tunnilla laskuja, joiden pääasioita ei ole voinut nähdä, kuulla, saati maistaa. Olen myös kokenut joutuneeni joskus vääryyden kohteeksi, eikä sitäkään ole voinut aistia. Pikemminkin voisi sanoa, ettei mitään aineellisia substansseja ole olemassa. Nykytiedon mukaan aine koostuu kaiken maailman energioista, kvarkeista ja tyhjästäkin. Eli olennaista aineessakin on se, miten se fysiikassa ajatellaan.”
Tuisku: ”Mutta et ole voinut kokea tai ajatella mitään, jollet ole ensin aistinut sitä – tai ainakin jotain samantapaista. Kokemasi asian mieltäminen vääryydeksi on sitten oma tulkintasi. Se, mikä kokemuksessasi on muuta kuin oma mielipiteesi, on aistiesi havaitsema sähkömagneettinen säteily. Ja kuten biologiasta tiedetään, se mikä sinuun vaikuttaa, on se oikea säteily eikä mikään ajatus tai teoria siitä.”
Niki: ”Mutta mistä se vääryys sitten siihen tulee? Ettehän te voi ajatella tai puheessa käsitellä vääryyttä, aivoja tai edes koko maailmaa, jollei teillä ole niiden käsitteitä. Mikään aistivaikutelma ei sano, että jokin on väärin – ehkä korkeintaan, että jokin aiheuttaa kipua.”
Enne: ”Jos olisitte käyneet esimerkiksi psykologian kurssit, ymmärtäisitte, että aisti-informaatio otetaan vastaan ja tulkitaan juuri aivoissa. Siellä myös arvottaminen ja ajattelu tapahtuvat.”

3.1 Selitä muutamalla sanalla, mitä tarkoittaa substanssi. Vastauksen enimmäispituus on 300 merkkiä. (2 p.)


3.2 Nimeä kunkin keskustelijan (aineisto 3.A) käsitys. Vastauksen enimmäispituus on 450 merkkiä. (3 p.)


3.3 Keskustelijat (aineisto 3.A) tukevat käsitystään tieto-opillisin perustein. Selitä kaksi keskustelijoiden käyttämää tieto-opillista argumenttia, joihin he tukeutuvat ontologista kantaansa perustellessaan. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. (5 p.)


3.4 Arvioi keskustelijoiden (aineisto 3.A) esittämien peruskäsitysten hyviä ja huonoja puolia sekä esitä oma perusteltu näkemyksesi todellisuuden perusrakenteesta. (10 p.)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Epifenomenalismi

Ota selvää mitä tarkoittaa termi epifenomenalismi? 


Oppimaasi ja kirjan sisältöä käyttäen

a) anna perusteita epifenomenalismille
b) kumoa epifenomenalismi idealismin avulla
c) pystytkö perustelemaan epifenomenalismia vastaan ja olemaan silti materialisti?

Peruskäsitteitä olemassaolosta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Näitä kirjan ensimmäisen osion perustermejä voi käyttää lukuisten eri teorioiden yhteydessä. Varmista että osaat käyttää niitä oikein:

olio = filosofiassa mikä tahansa tarkastelun kohde, asia

olion essentiaalinen ominaisuus = kuuluu olion olemukseen, ei ole sama asia ilman tätä ominaisuutta(kolmio on kolmikulmainen)
aksidentaalinen ominaisuus = olion ominaisuus, joka ei ole sille välttämätön (kolmio voi olla punainen, mutta sen ei tarvitse)

primaarinen ominaisuus = ominaisuus, joka ei riipu havainnosta
sekundaarinen ominaisuus = ominaisuus, joka on havainnosta riippuvainen
kolmion pinta-ala ei muutu havaitessa, mutta kolmion väri voi riippua esim valaistuksesta

universaali = yleistermi, jota sovelletaa moniin olioihin. olette kaikki opiskelijoita ja ihmisiä
partikulaari = yksittäinen tietty olio, kuten sinä tai vieressäsi istuva oppilas

Sovella jokaista yllä olevaan termiä olioon "aurinko"/"Aurinko"

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Metafysiikan ymmärtäminen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Wikipedian mukaan "Metafysiikka (m.kreik. μετά + φυσικά, meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara."

Mitkä näistä ovat metafyysisiä kysymyksiä? Miksi?

a) Onko kaikki tapahtumat määrätty ennalta?


b) Milloin alkuräjähdys tapahtui?


c) Mitä tapahtui ennen alkuräjähdystä?


d) Mistä aurinko koostuu?


e) Mitkä ovat aineen eri olomuodot?


f) Mikä on ihminen?


g) Mikä on elämän tarkoitus?


Tarkastele niitä edellisen tehtävän kysymyksiä, jotka eivät ole metafyysisiä. Minkä tieteenalan kysymyksiä ne ovat? Kuuluvatko jotkin kysymykset useampaan alaan?


Aristoteles kuvaili metafysiikkaa ensimmäiseksi filosofiaksi.


a) Mikä tekee metafysiikasta ensimmäisen filosofian?



b) Olet nyt opiskellut useamman kurssin filosofiaa lukiossa. Mikä on mielestäsi ensimmäinen filosofia? Perustele.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kotitehtävä: opettele idealismin termit

Olemme puhuneet tunneilla oletuksesta että aine on todellisuuden perimmäinen luonne, eli materialismista.


On kuitenkin myös filosofisia kantoja, joiden mukaan henkinen on perimmäinen substanssi. Ota selvää seuraavista idealismin muodoista:

objektiivinen idealismi
subjektiivinen idealismi
transsendentaali idealismi

Todellisuuden rakenteen tärkeät termit

Mistä todellisuus koostuu? Mistä kaikki koostuu, eli mikä on todellisuuden substanssi?

Monismin
mukaan on vain yksi substanssi
Dualismin mukaan kaksi (aineellinen ja henkinen)

Ainoa substanssi on aine: materialismi
Kaikki hengellinen voidaan palauttaa aineeseen: materialistinen reduktio
Kaikki on lopulta fysiikkaa: fysikalismi

Hienojakoisempia materialistisia käsityksiä jotka hyväksyvät myös henkiset asiat jollain tasolla ovat emergenssi ja supervenienssi

Ainoa substanssi on henkinen: idealismi

Kurssin suoritus ja arviointi

Tavoitteet

Yhtään kriteeriä ei ole valittu.

Arviointitavat

  • Opettajan arviointi = Opettajan arviointi

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdä arviointikortteja.

Kurssin tavoitteet ja sisältö

Huom! Kurssin sisältö koskee paljolti samanlaisia olemassaolon, tietämisen ja tieteen teemoja kuin filosofian ykköskurssi. Asioihin mennään tällä kertaa paljon syvemmin. Monimutkaisia väitteitä on vaikea ymmärtää, ellei osaa perustermejä, eli filosofian ykköskurssin termien kertaaminen on hyvin suositeltavaa. Kurssikokeessa saattaisi olla esimerkiksi essee jossa kysytään dualismista - dualismi on perustermi joka kuuluu ykköskurssiin, tällä neloskurssilla opimme syvemmin erilaisia teorioita dualismin puolesta ja dualismia vastaan. Muita tärkeitä ydintermejä ovat esim: 

henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen



Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuuden
rakenteesta

• osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja
tieteestä

• osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta

• osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta
todellisuuteen

• oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion
oppiaineissa.

OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

Keskeiset sisällöt

• metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan
luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta

• olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen
ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen

• todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen

• totuuden luonne ja totuusteoriat

• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

• tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston,
mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde

• selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen
ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

Ahdistava dilemma: tieteen mukaan kaikki hengellinen (rakkaus, punaisuuden kokemus, elämän tarkoitus) voidaan palauttaa aineeseen, esimerkiksi aivojen toimintaan. Jos toteamme että mitään henkistä ei ole olemassa, menetämme kuitenkin jotain oleellista omasta elämästämme. Emme voi kuitenkaan elää sillä tavoin, että mitään tunteita tai merkityksiä tai kokemuksia ei olisi olemassa. Toisaalta henkisiin asioihin uskominen ei tieteen valossa tunnu uskottavalta. Löytyykö tähän pulmaan jotain ratkaisua? Miten tunteet ja kokemukset ja merkitykset voisivat olla olemassa samaan aikaa materialismin kanssa?

Vinkki, ota selvää termistä emergenssi, jonka yksi alamuoto on materialistinen emergenssi.