Koulutien aloitus on jännä paikka sekä koulutulokkaalle että kotijoukoille. Pikkukoululaisena pärjää, kun osaa sanoa nimensä, riisua ja pukea, käydä itsenäisesti vessassa, syödä ja huolehtia itse tavaroistaan. Kaikki muu opitaan vähitellen koulussa.

A–Aamupala. Pikkukoululaisen täytyy syödä kotona aamupala. Vanhempien kannattaa myös valita koululaiselle säänmukainen vaatetus. Reppu on hyvä pakata jo illalla valmiiksi ja tarkastaa viimeistään läksyt ja että repusta löytyvät mahdolliset lisävarusteet (kuten uimavaatteet).

B –Bussikyyti tai taksikuljetus on maksuton kuljetukseen oikeutetuille oppilaille. (Yli 5km 1.-2.luokilla tai jos oppilas asuu vaaralliseksi luokitellun kohdan varrella.)

C–Citrushedelmä- ja muut allergiat huomioidaan, kun vanhemmat ilmoittavat niistä koululle. Allegiailmoitukset hoidetaan terveydenhoitajan kautta, joka toimittaa ne keskuskeittiölle.

D–Digitaalisia kellonaikoja ei ekaluokkalaisen vielä tarvitse hallita. Kellonaikojaopetellaan koulussa, mutta tasatuntien ja puolituntien osaaminen helpottaa aikakäsitteen oppimista.

E–Erityisopetus on koulun tukitoimi, josta vastaa erityisopettaja-Jenni yhteistyössä luokanopettajan kanssa. Jos lapsella ilmenee luki-, puhe- tai oppimisvaikeuksia hän saa apua niihin erityisopetuksen pienryhmissä tai jos lapsella etenee nopeammin tai osaa jo vaikka lukea kouluun tullessaan, niin hän voi saada lisäopetusta erityisopetuksen pienryhmässä. Lapsen säännöllisestä erityisopetuksesta ollaan

aina yhteydessä kotiin.

F–Fakiiri...opettaja ei ole sellainen. Ryhmässä toimiminen ja sääntöjen noudattaminenon yksi keskeisimmistä ekaluokan oppisisällöistä. Vaikka yksilöllisyys pyritäänhuomioimaan, ryhmään on sopeuduttava ja sääntöjä noudatettava.

G–GRRR... Paljon pinnalla ollut koulukiusaaminen on ikävä peikko. Jos koulukiusaamista esiintyy, ota välittömästi yhteyttä opettajaan! On hyvä pohtia, mikä on kiusaamista, mikä taas normaalia nujakointia.

H–Huoltaminen on edelleen kodin tehtävä. Kasvatusvastuu ei siirry koululle, eikä kouluhuolehdi oppilaiden perustapeista.Koulu tukee osaltaan kodin kasvatustyötä yhteistyössä kodin kanssa, mutta opettaja ei korvaa isän eikä äidin syliä.

I–Iltapäivähoito askarruttaa. Kunta järjestää iltapäivähoidon. Iltapäiväkerho järjestetetään Lastentalon toisessa kerroksessa Loukkurantie 2:ssa, kaupungintaloa vastapäätä. Iltapäiväkerhon ohjaajat hakevat oppilaat koulusta ja vievät heidät iltikseen. Iltiksessä tarjoillaan välipala.

J – Jakotunnit. Maanantaina luokka on jaettu kahteen eri ryhmään Masoihin ja Anneihin. Maanantaisin Masoilla koulu alkaa klo 8.00 ja loppuu klo 11.45. .Anneilla koulu alkaa maanantaisin klo 8.45 ja loppuu klo 13.00.

K –Kotitehtävät eli läksyt ovat joillekin mannaa, toisille pakkopullaa jo alkumetreistä lähtien. Niiden myötä vanhemmalla on aitiopaikka seurata lapsensa oppimista. Olethan siis kiinnostunut ja auta vaikeiden kohtien yli, älä kiirehdi! Ei vastuuta läksyistä pikkukoululaiselle kertaheitolla, vaan pikkuhiljaa. Läksyt on hyvä tehdä

samana päivänä, kun ne annetaan! Huolehdi, että lapsella on LUKURAUHA.

L – Lukutaitoa harjaannutetaan eniten kaksi ensimmäistä kouluvuotta, mutta sen sujuvuuteen voi vaikuttaa vielä neljännen luokan kevääseen asti.Kyllä lukutaito kehittyy tämän jälkeenkin, mutta olennainen ja tärkein työ tehdään ensimmäisinä vuosina. Kotona ei tarvitse opettaa lukemaan, eikä lapsen tarvitse osata lukea kouluun tullessaan. Tärkeämpää on lukea lapselle mahdollisimman paljon sanavaraston kartuttamiseksi! Kirjainten osaaminen helpottaa lukutaidon oppimista. Harjoittelu tekee mestarin lukemisessakin. Lukijaksi tullaan lukemalla, oikotietä onneen ei ole. =)

M – Mikäli koululainen ei saavuta yleisopetuksen tavoitteita, hänelle laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. OPPILAAN ETU ON AINA YKKÖSSIJALLA. Sitä kartoittaa opettajan ja erityisopettajan lisäksi eri alojen ammattilaisia, esim koulupsykologi.Huoltaja on aina tiiviisti mukana päätöksenteossa.

N –Numeroarviointi aloitetaan Ulvilassa vasta neljännellä luokalla. Sitä ennen käytetään sanallista arviointia. Myös oppilaita otetaan mukaan arvioimaan omaa oppimistaan. Arviointia tehdään lisäksi oppilaan ja huolta

arviointikeskusteluissa, joihinjien kanssa pidettävissä oppimiskeskusteluissa joulu-tammikuussa. Oppimiskeskustelut korvaavat joulutodistuksen, mutta niistä tallenetaan kirjallinen liite Wilmaan talteen.

O–Opetussuunnitelma kertoo, mitä koulussa opiskellaan. Nykyisin kouluilla on suuri vapaus sen laadinnassa. Sinulla on oikeusja mahdollisuus tutustua siihen. Koulumme opetussuunnitelman löydät netistä koulumme kotisivuilta. Opettajat saavat toteuttaa opetusta haluamallaan tavalla ja tavat liittyvät yleensä oppilaiden tuntemukseen, luokkakokoon ja oppilaiden oppimistyyleihin. Opetussuunnitelma kertoo, mitä opetetaan ja opettaja miettii miten opetetaan ja vastaa toteutuksesta ja arvioi oppimista.

P –Pehmeä lasku koulun arkeen. Ensimmäisellä luokalla oppilaat ja opettaja saavat tutustua rauhassa toisiinsa ja opetella koulun tavoille.

ja kypsymistä. Lepo saa ihmeitä aikaan, pyhittäkään lomat ja viikonloput lepoon ja rentoiluun. =)

R–rangaistukset. Fyysinen kuritus on kielletty koulussa. Ekaluokkalaisia puhutellaan tai annetaan jopa jälki-istuntoa tarpeen vaatiessa. Ensimmäisellä luokalla on tärkeää oppia, kuinka koulussa käyttäydytään. Jos ongelmia ilmenee, kodin tukea kasvatuskeskusteluissa tarvitaan.

T–Työ- eli lukujärjestys ei ole niin kirjaimellinen kuin aikoinaan. Alkuopetuksen oppiaineet ovat suomenkieli ja kirjallisuus, uskonto- tai elämänkatsomustieto, kuvaamataito, liikunta,käsityö, matematiikka, musiikki ja ympäristötieto. Opettaja nivoo niistä mielekkäitä kokonaisuuksia, joiden paikat lukujärjestyksessä saattavat vaihdella viikoittain. Et siis välttämättä tiedä mikä tunti koululaisellasi on juuri nyt menossa. Tämän takia

KAIKKI kirjat pidetään aina koulussa. Vain läksykirjat kuljetetaan kotona!

U – Urheilu ja liikunta on monipuolista peruskunnon ja perustaitojen vaalimista. Liikuntavälineet on syytä merkata kotona huolellisesti, tunnistamisen helpottamiseksi. Alkuopetuksen liikuntaan kuuluvat suureksi osaksi myös piha- ja liikuntaleikit. Koulumme kuuluu Liikkuva Koulu - hankkeeseen, jolla mahdollistetaan oppilaille mahdollisuus liikkua vähintään tunti päivässä. Tämän tunnin liikuntamäärän saa koottua liikkumalla 1-2 30 minuutin pituista välituntia, liikkumalla pyörällä tai kävellen koulumatkat, liikkumalla aktiivisesti liikuntatunnilla ja osallistumalla oppituntien toiminnallisiin työtapoihin ja liikunnallisiin "välipala"jumppiin. Lisäksi koulu tarjoaa liikunnallisia haasteita, liikunnallisia teemapäiviä ja liikuntakerhoja oppilaiden liikkumisen lisäämiseksi. Oppilaille hankitaan säännällisin väliajoin uusia liikuntavälineitä välituntiliikkumista varten. Koulu tekee yhteistyötä urheiluseurojen ja -järjestöjen kanssa ja seurat esittelevät koulussa lajejaan ja pitävät esittelytunteja.

V–Vanhempainyhdistys Koulussamme toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, joka edistää toiminnallaan koulun oppilaiden ja vanhempien etua, järjestää toimintaa ja hankkii varoja koulumme toimintaan.
Jokaiselta luokalta valitaan yhdysvanhempi, joka välittää viestejä vanhempainyhdistykseltä vanhemmille ja toisinpäin.
Luokassa on hyvä koota aktiivinen ja toimiva vanhempaintiimi, joka järjestää luokan oppilaille ja vanhemmille yhteistä toimintaa koulutyön ulkopuolella. On hyvä, ettät oppilaiden vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja luovat kiinteän yhteisön, joka toimii yhdessä lastensa parhaaksi.

X–X on tuttu merkki lukujärjestyksessä. Se kertoo, että silloin on koulutunti. Ks.T

Y–Ystävän soisi ekaluokan opettaja jokaiselle. Sosiaaliset taidot ovat tiukassa harjoituksessa luokkayhteisössä. Opettaja tukee ja johdattelee suhteiden solmimisessa ja järjestää tilanteita tutustua ja toimia yhdessä. Opettaja tai vanhempi ei voi kuitenkaan pakottaa ketääntoisen ystäväksi. Lapsi luo itse omat kaverisuhteensa, mutta voit tukea häntä kutsumalla toisia oppilaita kyläilemään ja olemalla kiinnostunut lapsesi tovereista.

Z– ZZZ... Riittävä UNI ja lepo ovat ehdottoman tärkeitä niin isolle kuin pienellekin koululaiselle. Pidättehän edelleen kiinni NUKKUMAANMENOAJOISTA? Lue iltasatu vielä isollekin koululaiselle.

Å–Åpeta koululaisesi sanomaan reippaasti

nimensä ja yhteystietonsa, riisumaan,pukemaan, käymään wc:ssä, solmimaan kengännauhat, syömään, käyttämään voiveistä, huolehtimaan vaatteistaan ja tavaroistaan. Nämä eivät kuulu opettajan tehtäviin,

vaan ne tulisi hallita kouluun tullessa. Neovat keskeinen osa kouluvalmiutta.

Ä–Älä usko kaikkea mitä lapsesi kertoo koulusta. Ei koulussakaan uskota kaikkea, mitähän kertoo kotioloista (lue huumorilla).Lapsi katsoo asioita lapsen perspektiivistä.Jos vallan kummallisia tarinoita ilmaantuu, tarkista asia koulusta.

Ö–Öitään ei kannata koulujuttuja pähkäillä. Mikäli jokin asiaaskarruttaa, käännyopettajan puoleen. Pirauta tai poikkea koululla. Reissuvihko on hyvä tapa välittääasioita ja kuulumisia puolin ja toisin. Reissuvihko kulkee aina oppilaan repussa koulunja kodin väliä.

(Mukaillen Sanna Höglundin artikkelia - lisätty asioita sopimaan Vanhankylänkouluun ja Kaskelotin ekaluokkiin )

Muutos päiväkotilapsesta koululaiseksi on valtava! Keskustele lapsesi kanssa koulusta: oppi- ja välitunneista,

ruokailusta, toisista lapsista, kaikesta mahdollisimman myönteisesti, näin luot lapsellesi oikean asenteen koulutyöhön.