SISÄLLYS

 

1opiskeluhuolto ja opiskeluhuollon ohjausryhmä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13§ (1287/2013)

Lastensuojelulaki 12§ 1 mom. (417/2007)

Perusopetuslaki 31a§ (628/1998)

 

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on esi- ja perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto, että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto.

 

Ulvilan kaupungissa opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta.

• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon on kirjattu opiskeluhuoltoa koskeva osuus

• paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta sekä

• koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.

 

Ulvilaan on 1.8.2014 alkaen perustettu opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaista opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaava monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmä ennaltaehkäisevästi. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa tai tarvittaessa useammin. Ohjausryhmään on nimetty 1.3.2019-31.12.2021 väliseksi ajaksi:

 

1. Marianne Nurmo-Heikkilä, lukion rehtori, pj

2. Arja Kemppainen, Friitalan ja Olavin koulujen rehtori

3. Kimmo Vepsä, sivistysjohtaja

4. Mikko Heinimäki, Koskin ja Kaasmarkun koulujen rehtori

5. Mari Heurlin, vastaava koulukuraattori

6. Arja Kevätsalo, varhaiskasvatuspäällikkö

7. Mari Kirkanen, lastensuojelun sosiaalityöntekijä

8. Sanna Fällström, kouluterveydenhoitaja

9. Roope Rantanen, nuorisovaltuuston edustaja

10. Kristiina Salmi, SataEdun opiskelijapalvelupäällikkö

11. Fia Heino, Winnovan opiskelijapalvelupäällikkö

12. Tuomo Vanhatalo, sivistyslautakunnan puheenjohtaja

 

Yksikkökohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittu yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa ja yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa. Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuoden kuluessa siitä, kun Ulvilan kaupungin nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty ja tarkistettu valtuustossa neljän vuoden välein.

2Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Koulussa toimii opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaava yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä yksittäisen oppilaan tai opiskelijan tai tietyn oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä.

 

Koskin koulussa on lukuvuonna 2019-2020 68 oppilasta mukaan lukien koulun alaisuudessa toimivan esiopetuksen oppilaat (7). Koulun oppilaista 3 opiskelee erityisessä tuessa ja 8 tehostetussa tuessa. Koululla työskentelee 4 luokanopettajaa, lastentarhanopettaja esiopetuksessa, kaksi koulunkäynnin ohjaajaa sekä laaja-alainen erityisopettaja 7 tuntia viikossa. Kuraattori käy koululla kerran viikossa yhden päivän ajan, terveydenhoitaja on tavoitettavissa neljänä päivänä viikossa ja koulupsykologi kerran kuukaudessa aamupäivän ajan.

 

Koulun opiskeluhuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto ja opiskeluhuollon palvelut, kuten psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhuolto. Porin Perusturva järjestää terveydenhoidon ja esiopetuksen psykologipalvelut, Ulvilan kaupunki järjestää koulupsykologin ja kuraattorin palvelut.

 

Opiskeluhuollon tarve perustuu erilaisiin seurantatietoihin oppilaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Tarpeen kartoittamisessa apuna on oppilailta, huoltajilta ja yksikön/ opiskeluhuollon henkilökunnalta saatu tieto. Lisäksi huomioidaan yhteisön ja ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä.

 

Opiskeluhuollon resursseja kohdennetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön sekä opiskeluhuollon yhteistyöhön. Ensisijaisesti panostetaan yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja mikäli koetaan, etteivät yhteisöllisen opiskeluhuollon toimet ole olleet riittäviä, keskitytään yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.

3yhteisöllinen opiskeluhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13§ 2. mom.

 

Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä. Koskin koulun yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan kaupungin kouluille yhteisen opiskeluhuollon vuosikellon mukaisesti. Vuosikellossa on määritelty aikataulu mm. Mitä kuuluu? -kyselyjen ja kolmasluokkalaisten hyvinvointikeskustelujen toteuttamiselle, sekä KOR/EKOR -ryhmien kokoontumiselle.

Koskin koulussa ennaltaehkäisevän opiskeluhuollon menetelmänä on käytössä SomeBody -menetelmä, mikä tukee oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia kehotietoisuuden sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. SomeBody -pienryhmätoimintaa tai opetuksen osana annettavaa luokkamuotoista toimintaa. Menetelmä on kehitetty Satakunnassa yhteistyössä paikallisten opetus-, kasvatus- ja ohjausammattilaisten, lasten, vanhempien ja Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa. Toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu ja sen on todettu sopivan kaikille lapsille ja nuorille. Tutkimushanke on alkanut vuonna 2015 ja jatkuu lokakuuhun 2020. SomeBody -toiminnan on tarkoitus olla ennaltaehkäisevää ja se sopii hyvin osaksi koulujen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.

3.1Yksikkökohtaisen opiskeluhuoltoryhmän (KOR/EKOR) toimintatavat ja käytännöt

Yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä (KOR/EKOR) vastaa yksikön opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskeluhuoltoryhmän ensisijainen tehtävä kouluyhteisön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja erilaisten haasteiden ennalta ehkäiseminen. Ryhmän tehtävänä on tuoda ohjausryhmän tarvekartoituksen pohjalta toimenpiteet kouluun ja laatia työsuunnitelmaan opiskeluhuollon suunnitelma siitä, miten opiskeluhuoltoa käytännössä toteutetaan.

 

Koskin koulussa yksikkökohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori (pj), terveydenhoitaja, koulukuraattori, erityisopettaja, luokanopettaja, lastentarhanopettaja, koulunkäynninohjaaja, oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen edustajat sekä tarvittaessa muita opiskeluhuoltotyöhön osallistuvia yhteistyötahoja (seurakunta, vapaa-aikatoimi, kiinteistöhuolto, siivous- ja ruokahuolto, poliisi jne.). Yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonpano määräytyy em. lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan. Ryhmää tai sen jäseniä voidaan konsultoida erilaisiin haasteisiin liittyen. Konsultaatio tapahtuu aina anonyymisti niin, ettei oppilaiden nimiä mainita. Ryhmä kokoontuu yhden tai tarvittaessa kaksi kertaa lukuvuoden aikana.

 

3.2Yksikkökohtaisen opiskeluhuoltoryhmän (KOR/EKOR) jäsenten tehtävät

• Rehtori (pj.) vastaa ryhmän koollekutsumisesta.

• Erityisopettajan tehtävänä on huolehtia siitä, että jokaiselle oppilaalle taataan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen paras mahdollinen opetus, tuki, kuntoutus ja apuvälineet.

• Terveydenhoitaja vastaa terveydenhuoltoon liittyvistä asioista yhdessä huoltajien kanssa ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä.

• Kuraattorin työn tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin.

• Koulupsykologi tukee oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tervettä ikätason mukaista kasvua ja kehitystä.

• Opettaja ja lastentarhanopettaja pyrkivät erilaisten oppimisen ym. haasteiden ennaltaehkäisemiseen ja varhaiseen tunnistamiseen/puuttumiseen. Opettaja huolehtii omalta osaltaan siirtymä-/nivelvaiheiden yhteistyöstä.

• Oppilaskunnan edustaja(t) tuo ryhmään tietoa opiskelijoiden näkemyksistä ja kokemuksista koulun hyvinvointitilanteesta.

• Huoltajien (vanhempainyhdistys) tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää koulun toimintaa kehitettäessä.

 

Kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaskunnan vuosittain vaihtuva hallitus valitaan vaalein. Hallituksen tehtävänä on järjestää monipuolista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevaa toimintaa esim. erilaisin ryhmäytymistapahtumin.

3.3Yhteistyö ja käytännöt opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yksikön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Perusopetuslain 29 § mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi seurataan myös kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvalliseen opiskeluympäristöön kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Ulvilan yhteiskoululle on laadittu turvallisuussuunnitelma, joka sisältää toimintaohjeet erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Turvallisuussuunnitelma sisältää mm. kriisisuunnitelman, pelastussuunnitelman sekä kiusaamisenvastaisen suunnitelman

 

Ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelulain (763/94) 45 §:n perusteella koulussa tehdään tarkastukset kolmen vuoden välein. Terveydenhuolto tarkastaa yksikön ja ympäristönterveellisyyden ja turvallisuuden muiden tahojen kanssa: rehtori, koululääkäri, terveydenhoitaja, työterveyshoitaja, kuraattori, oppilaiden edustajat, kiinteistöhuollon edustajat, työterveystarkastaja ja työsuojelun edustaja. Poistumisharjoitukset tehdään vuosittain yhteistyössä palo- ja pelastustoimen kanssa. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain.

 

Koulun arkipäivässä oppilaiden turvallisuudesta huolehditaan monin tavoin. Tärkeitä ovat yhteiset säännöt ja välituntivalvonta. Turvallisuutta tuovat kaikista välittäminen, riittävä tiedonkulku, järjestyssääntöjen noudattaminen ja yhteistyö.

3.3.1Yhteistyö siirtymä-/nivelvaiheissa

Oppilaita tuetaan myös silloin, kun he siirtyvät kouluasteelta toiselle. Siirtymiin liittyviä haasteita on usein sosiaalisessa tuessa ja tiedonkulussa. Opettajat tekevät yhteistyötä koko perusopetuksen ajan näissä vaiheissa: esiopetus  alakoulu  yläkoulu  toinen asti. Siirtymävaiheiden menettelyt ovat opetussuunnitelman mukaisia.

3.3.2Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

 

Perusopetuslain 26§:n mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen. Koululla on käytössä sähköinen viestintäjärjestelmä Wilma. Huoltajan on mahdollista seurata oppilaan koulutyöskentelyn sujumista Wilmasta. Järjestelmän avulla huoltajat ja opettajat voivat pitää yhteyttä mm. pikaviesteillä. Huoltaja voi ilmoittaa oppilaan poissaolot Wilmassa. Käyttöä varten tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana.

 

Lomamatkat tulee pyrkiä sijoittamaan koulujen loma-aikoihin. Ennalta tiedossa oleviin poissaoloihin tulee pyytää lupa etukäteen. Opettaja voi myöntää luvan enimmillään kolme (3) päivää kestäviin lomiin. Pidempiin lomiin lupa tulee anoa kirjallisesti tai Wilmassa. Pidemmistä lomista päättää rehtori. Opettaja seuraa poissaoloja ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajaan.

3.3.3Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

 

Koulutapaturmia ehkäistään kartoittamalla riskit ja vaaranpaikat muun muassa sisätiloissa, koulupihoilla ja koulumatkoilla. Eri turvallisuushaasteiden kartoittamiseksi ympäristöä tarkastellaan myös erilaisten käyttäjien ja siellä harjoitettavan toiminnan näkökulmasta.

 

Tapaturmien ehkäisemiseksi on laadittu riskiarviointi, joka päivitetään säännöllisesti. Koulun kriisisuunnitelmassa on nimetty ensiaputaitoiset työntekijät ja heidän ensiaputaitonsa pidetään ajan tasalla. Hoitoa tarvitseva oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle/terveysasemalle tai vakavissa tapauksissa tilataan ambulanssi. Tapaturman sattuessa ollaan yhteydessä oppilaan huoltajaan. Koulutapaturmasta tehdään aina tapaturmailmoitus.

3.3.4Koulukuljetuksen odotusajat ja turvallisuus

Perusopetuslain 32§:n mukainen kuljetusoppilaiden valvonta kirjataan lukuvuosittaiseen vuosisuunnitelmaan.

3.3.5Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

 

Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita terveellisiin elämäntapoihin ja kertoa päihteiden käytön haitoista oppitunneilla. Voidaan myös pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita puhumaan oppilaille ko. asiasta.

 

Tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. Hallussapito- ja käyttö on kielletty koulun alueella koulupäivän aikana ja koulun toimintaan liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Käyttökielto on kirjattu yksikön järjestyssääntöihin. Koulun järjestyssäännöistä informoidaan oppilaita ja heidän huoltajiaan lukuvuosittain. Tupakkatuotteiden hallussapitoon ja käyttöön kouluaikana puututaan koulun ojentamiskeinoin järjestyssääntörikkeenä. Koulutuksen järjestäjä on asettanut näkyville tupakointikieltoa osoittavat opasteet sekä koulujen sisätiloihin että koulujen käytössä oleville ulkoalueille. Opasteet ovat ohjeena myös koulujen iltakäyttäjille sekä muille koulussa asioiville.

 

Koulun rehtori ja opettajat ovat velvollisia puuttumaan koulun alueella tupakoimiseen. Ulvilan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu ennalta ehkäisevä päihdetyö, toimenpiteet, varhainen puuttuminen sekä päihdeasioissa tehtävä yhteistyö. Opiskeluhuollon rooli päihdetyössä on päihteidenkäytön varhainen tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja hoitoonohjaus.

3.3.6Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Oppilas- ja ópiskelijahuoltolaki 13§ 2. mom. (1287/2013)

Perusopetuslaki 29§ 1. mom. (714/2018

 

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä.

 

Kiusaamiseen liittyvän tapauksen selvittelyn vaiheet:

 

1. Ensiselvittely, välittömästi tiedon saatuasi

- keskustelu kiusatun oppilaan kanssa

- mitä tapahtui, millaista kiusaamista on esiintynyt ja kauanko on jatkunut?

- ketkä oppilaat ovat osallistuneet kiusaamiseen?

- tarjotaan keskusteluapua, esim. kuraattori / psykologi

 

Tärkeää on viestittää kiusatulle, että aikuiset ovat hänen puolellaan ja aikovat tehdä kiusaamisesta lopun. Kerrotaan, miten selvittelyssä edetään.

 

2. Jatkoselvittely, mahdollisimman pian ensiselvittelyn jälkeen

 

- Keskustelu kunkin kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen

- mitä on tapahtunut?

- mitä puolustavia tekijöitä oppilas esittääkin, niitä kuullaan, mutta niiden perusteellinen selvittäminen ei kuulu tähän keskusteluun

- tarjotaan keskusteluapua, esim. kuraattori / psykologi

 

Tärkeää viestittää kiusaajalle, että hän on toiminut väärin ja koulun sääntöjen vastaisesti ja että kiusaamisen on loputtava välittömästi! Kerrotaan, miten selvittelyssä edetään.

 

3. Loppuselvittely, pidettävä viim. kahden päivän sisällä ensiselvittelystä

 

- keskustelu kahden koulun aikuisen ja kaikkien osapuolten läsnä ollessa

- selvittely kirjataan koulukiusaamismuistioon

- luetaan muistion sisältö, korjataan jos joku kokee sen virheelliseksi

- kerrataan vielä, että kiusaaminen on väkivaltaa ja väkivalta on rikos!

- sovitaan, että kiusaaminen loppuu tähän!

 

Käydään läpi kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli vielä kaikille tiedoksi ja varmistetaan, että kaikille on selvää, että mitä tapahtuu, jos kiusaaminen jatkuu.

 

Seurantakeskustelu

 

Muistioon kirjatun suunnitelman mukaan seurataan tilannetta. Esimerkiksi luokanopettaja kysyy säännöllisesti kahden kesken kiusatulta, onko kiusaaminen jatkunut. Jos kiusaaminen todetaan loppuneeksi, asia raukeaa. Jos kiusaaminen jatkuu, toimitaan seuraavan kohdan mukaan.

 

1. Palaveri koululla, mukana kotiväet

 

Palaverissa on mukana kiusattu ja hänen huoltajansa, kiusaaja/t ja hänen huoltajansa sekä koulun kaksi aikuista. Palaverissa käydään läpi tilanne ja tehdään selväksi, että kiusaamisen on loputtava. Palaverissa sovitaan myös tilanteen seurannasta ja kirjataan kiusaamismuistio. Kerrataan, mitä tapahtuu, jos kiusaaminen edelleen jatkuisi.

 

2. Palaveri koululla, mukana kotiväet ja koulupoliisi

 

Palaverissa on mukana kiusattu ja hänen huoltajansa, kiusaaja/t ja hänen huoltajansa sekä koulun kaksi aikuista, rehtori sekä koulupoliisi. Tilanne kerrataan ja asia siirretään koulupoliisille. Sovitaan, miten toimitaan ja miten koulu seuraa tilannetta. Asiasta tiedotetaan myös sosiaalitoimea.

3.3.7Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

 

Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §

 

Koskin koululla on voimassa oleva kriisi- ja pelastussuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisen sekä poliisin kanssa. Pelastus- ja kriisisuunnitelmat käydään läpi lukuvuoden alussa ja sijaiset perehdytetään niihin. Rehtori vastaa turvallisuussuunnitelmasta.

 

Koulun kriisityön tavoitteena on tunnistaa kriisit ja toimia niissä nopeasti, tehokkaasti ja hallitusti. Kriisisuunnitelman avulla koulu vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista ja siten myös tukea koulun henkilöstön jaksamista. Kriisin selvittäminen koulutasolla on välttämätöntä, koska koulu on aina merkittävä paikka lasten ja nuorten elämässä. Kouluyhteisö ja sen jäsenet voivat muodostaa vahvan suojaa ja turvaa antavan tuen kriisin kohdanneille.

 

Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille, tai jos rehtori ei ole paikalla vararehtorille. Kokonaisvastuu kuuluu rehtorille, joka informoi opettajakuntaa, oppilaita ja muuta koulun henkilökuntaa tapahtuneesta. Rehtori antaa opettajalle ohjeita ja oikeata tietoa tapahtuneesta huhujen ehkäisemiseksi ja tiedottaa vanhemmille.

 

Rehtori kutsuu kriisiryhmän avukseen ja hoitaa tarvittaessa yhteydet poliisiin ja tarvittaessa yhteydet lehdistöön. Kriisitilanteessa toimintavastuu on aluksi läsnä olevalla aikuisella. Opettajan ensisijaisena tehtävänä on kriisitilanteessa huolehtia omista oppilaistaan. Jokaisella yhteisön jäsenellä on velvollisuus auttaa ja jokaisella on oikeus saada apua. Vakavan kriisin selvittelyn ja käsittelyn hoitaa koulun kriisiryhmä.

 

Kriisiryhmän tehtävät ovat seuraavat: Ottaa selvää tosiasioista, sopii jatkotoimien organisoimisesta ja tiedottamisesta, miettii tarvittavien toimien laajuuden, delegoinnin ja koordinoinnin, harkitsee ulkopuolisen avun ja konsultaation tarpeellisuuden, tiedottaa koulun henkilökunnalle asiasta, päättää kuka vastaa tiedottamisesta koulun ulkopuolella (jos on kysymys henkilökriisistä, on tiedottamisesta ja asian käsittelytavasta sovittava perheen kanssa). Päättää kuka kertoo ja miten koulun oppilaille sekä suunnittelee, millä tavoin estetään huhujen leviäminen. Huolehtii, ettei kukaan jää yksin vaikeassa tilanteessa ja kannustaa kuuntelemaan ja keskustelemaan asioista myös kotona. Vastaa koulun kriisivalmiudesta ja järjestää tarvittaessa koulutusta.

4Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta (1287/2013)

 

Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluvat yksittäiselle oppilaalle annettavat terveydenhoitajan, koululääkärin, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut, sekä monialaisessa asiantuntijaryhmässä (MAR) toteutettava yksilökohtainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltotyössä tuetaan myös huoltajia heidän kasvatustyössään. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on paitsi ennaltaehkäisevää, myös korjaavaa.

 

Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä (MAR). Ryhmän kokoonpano perustuu harkintaan, oppilaantuntemukseen ja käsiteltävään asiaan. Ryhmän kutsuu koolle se, jolle huoli oppilaan hyvinvoinnista herää.

 

Asian käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu oppilaan suostumukseen. Ellei oppilaalla ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Oppilaan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ellei oppilaalla ole edellytyksiä arvioida itse asian merkitystä, voi huoltaja tai muu laillinen edustaja antaa suostumuksen oppilaan puolesta. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja

 

Oppilaan omat toivomukset on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Alaikäisellä ja vajaavaltaisella on oikeus kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta häntä koskevia tietoja painavasta syystä, jos se ei ole selvästi vastoin hänen etuaan. Arvion edun vastaisuudesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

 

Opiskeluhuoltoryhmän (MAR) jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Konsultaatiota pyytävä saa ilmaista salassa pidettäviä tietoja. Tietoja saa antaa, jotka ovat välttämättömiä virka-aputehtävän, toimeksiannon tai omaan lukuun muutoin suoritettavan tehtävän suorittamiseksi, muitakin tietoja saa antaa, jos niiden poistaminen suuren määrän tai verrattavan syyn vuoksi ei ilmeisesti tarkoituksenmukaista. Annettujen tietojen salassapidosta ja suojaamisesta on varmistuttava asianmukaisesti.

 

 

 

4.1Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa

 

Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon palvelua, jota saa pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululla. Se osa koulujen moniammatillista oppilashuoltoa ja tekee kiinteää yhteistyötä opettajien, koulukuraattorin, ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa sekä yhteisön hyvinvoinnin edistämisen, ennaltaehkäisyn, terveystarkastusten että yksilöllisen tuen järjestämisen osa-alueilla. Tietojen siirto tapahtuu salassapitosäännöksiä noudattaen.

 

Kouluterveydenhuoltoon kuuluu:

- oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

- oppilaiden erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen

 

- pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen

- kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta

- suun terveydenhuolto

- oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset

- esiopetuksessa neuvolapalvelut

- huoltajien tukeminen heidän kasvatustyössään

4.1.1Määräaikaiset terveystarkastukset ja terveysneuvonta

Koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Tarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1., 5. ja 8. luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen terveysneuvonta. Oppilailla on mahdollisuus käydä terveydenhoitajan vastaanotolla myös ilman ajanvarausta.

4.1.2Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen hoidetaan kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja huoltajien yhteistyönä. Sairauden vaatima koulupäivän aikainen hoito suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kouluterveydenhoidon tulee varmistaa yhteistyö koulun, sekä sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Erityisruokavaliosta vaaditaan kouluterveydenhoitajan tai lääkärin kirjoittama todistus, joka toimitetaan ruokahuoltoon.

4.2Kuraattori- ja psykologipalvelut

Opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin yksilökohtaisilla palveluilla tarkoitetaan opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta. Tuella ja ohjauksella pyritään edistämään oppimista, hyvinvointia, sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.

 

Kuraattori tarjoaa tukea ja ohjausta erityisesti perhetilanteeseen, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Psykologin yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävät liittyvät mm. opiskelijan yksilölliseen oppimiseen, mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen, sekä psykologiseen arviointiin. Kuraattorit ja psykologit kirjaavat asiakaskertomukset Auraan.

 

Kuraattorin ja psykologin tehtävinä on oppilaiden erilaisten elämäntilanteiden, oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten asioiden arviointi sekä tarvittavien tukitoimien ja kuntouttavan toiminnan suunnittelu. Yhteistyötä tehdään oppilaiden, perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä opetukseen ja kasvatukseen osallistuvien työntekijöiden kanssa. Kuraattori ja psykologi konsultoivat ja neuvovat, sekä osallistuvat yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmään. Tarvittaessa myös yksilöllisiin asiantuntijaryhmiin.

4.3Yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR)kokoaminen

4.4Opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

Kun yksittäisen oppilaan opiskeluhuollon asiaa käsitellään yksilökohtaisessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä, asiantuntijaryhmässä valittu kirjaaja laatii opiskeluhuoltokertomuksen. Tulostetut suostumukset (Wilman suostumuslomake) monialaisen opiskeluhuoltoryhmän kokoamiseen säilytetään yksikön arkistossa ja sähköinen asianomaisessa opiskelijahallinto-ohjelman osassa.

 

Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen oppilaan:

• nimi, hetu, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muuten vajaavaltaisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

• asian aihe ja vireille panija

• oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimet

• tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokouksen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot

• toteutetut toimet

• kirjauksen päivämäärä, kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

 

Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tieoja on luovutettu.

 

 

 

4.5Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.

 

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Huoltajilta kerätään tietoa ja mielipiteitä oppilaitoksen toiminnasta vanhempainilloissa ja kyselyiden avulla.

 

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa huoltajalla on oikeus yhteistyöhön koulun kanssa kaikissa oppilasta koskevissa asioissa. Huoltajalla on oikeus tulla kuulluksi ennen kurinpitorangaistuksen antamista oppilaalle. Huoltajalla on oikeus seurata perusopetuksen julkista opetusta.

 

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Koulu tiedottaa monipuolisesti opiskeluhuollon käytännöistä ja opiskeluhuoltopalveluihin hakeutumisen periaatteista. Tiedotus tapahtuu sähköisillä välineillä (Wilma/ PedaNet), vanhempainilloissa ja muissa tilaisuuksissa, sekä oppilaille oppitunneilla.

4.6Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

 

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaista opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulun ja oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä (KOR/EKOR). Vastuu ryhmän toiminnasta on rehtorilla, joka kokoaa ryhmän toiminnasta palautetta oppilailta, opettajilta, huoltajilta sekä eri oppilashuollon eri toimijoilta. Opiskeluhuollon toimintaa arvioidaan ohjausryhmässä lukuvuoden päättyessä. Keskeisistä tuloksista tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuolto-palveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.