Miten toimitaan, kun lapselle tulee koronavirukseen sopivia oireita?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt koronaohjeitaan. Koronavirukseen kannattaa suhtautua kuten muihinkin hengitystieinfektioihin.

Koronaviruksen aiheuttamaa tautia ei useinkaan voi erottaa muista hengitystieinfektioista oireiden perusteella. Lievää koronavirusinfektiota hoidetaan samalla tavoin kuin tavallista flunssaa. Jos yleisvointi laskee tai oireet ovat vakavia, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon kuten aina muidenkin sairastumisten kohdalla.

Hengitystieinfektioon sairastuneena on hyvä jäädä kotiin lepäämään. Töihin, kouluun ja päiväkotiin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja mahdollinen kuume on poissa. Lapsen kohdalla on hyvä odottaa, että lapsi jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatuksen toimintaan. Virusinfektioissa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen. Jälkinuha tai -yskä voi jatkua pitkäänkin, eikä se THL:n mukaan estä paluuta esimerkiksi töihin, kouluun ja päiväkotiin.

Vaikka perheessä olisi koronatartunta, voivat muut perheenjäsenet mennä normaalisti esimerkiksi töihin, kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin, jos he itse ovat oireettomia.

___________________________________________________________________________________________________________________________________

Lasten infektiotautien erikoislääkäreiden työryhmä on antanut ohjeet tarttuviin lastentauteihin sairastuneiden lasten eristämisestä. Ohjeet ovat hyödyksi arvioitaessa lapsen kouluun viemistä. Käytännössä lapsen vointi tulee luonnollisesti ottaa huomioon päätöstä tehdessä.

Milloin sairastunut lapsi voi tulla kouluun? 

Kuume: Oppilas voi palata kouluun yhden kuumeettoman vuorokauden jälkeen.

Yskä ja nuha: Eivät sinänsä ole esteenä koulussa oloon, jos oppilaalla ei ole muita tarttuvan taudin oireita ja elleivät oireet häiritse yleisvointia tai muuta toimintaa. )

Flunssa/nuhakuume: Oppilas voi mennä kouluun, kun yleistila ja kuume sen sallivat.

Angiina ja tulirokko (Streptokokki A-infektiot): Oppilas on poissa koulusta 24 h lääkehoidon aloituksesta; yleisvointi ratkaisee kotihoidon keston.

Ripuli ja oksentelu: Oppilas on poissa koulusta 48 h oireiden päättymisestä. Jos oireisen oppilaan ulosteesta on löytynyt salmonella, oppilas pidetään poissa koulusta oireiden keston ja kahden oireettoman päivän ajan. Enterohemorraginen E. coli (EHEC) edellyttää poissaoloa koulusta, kunnes oppilas on oireeton ja on saatu kolme negatiivista ulostenäytettä 2 vrk välein. EHEC-tartunnan saaneiden oppilaiden vaippaikäiset oireettomat sisarukset pidetään poissa hoitopaikasta kunnes on saatu 1 negatiivinen ulostenäyte sen jälkeen, kun indeksitapaus on todettu negatiiviseksi

Norovirus: Oppilas pidetään kotona 48 h oireiden päättymisestä. Norovirus tarttuu vielä oireiden päättymisen jälkeenkin. Käsien huolellinen pesu saippualla ja vedellä, sekä kuivaus.

Parvorokko: Ihottuman puhjetessa tartuttavuus on jo ohi. Yleiskunto ratkaisee poissaolon. Ei eristystä.

Enterorokko: Oppilas voi palata kouluun yhden kuumeettoman päivän jälkeen. Yleiskunto ratkaisee.

Vesirokko: Kouluun voi palata, kun ruvet ovat kuivuneet, yleensä 5-6 vrk iho-oireiden alkamisesta.

Tuhkarokko: Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana sekä ilmateitse. Itämisaika tartunnasta ja ensioireiden alkuun on yleensä 9-11 vuorokautta, vaihdellen 7–21 vuorokauteen. Tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava 4 vuorokautta ennen ihottumaa (eli jo 1 vuorokausi ennen ensioireita) ja 4 vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen. MPR-rokote antaa suojan.

Hinkuyskä: Antibioottihoidon yhteydessä oppilas voi palata kouluun 5 vuorokauden kuluttua lääkehoidon aloittamisesta. Jos oireita on ollut yli 21 vrk diagnoosihetkellä, eristystä ei tarvita. Ilman hoitoa tartuttavuus 21 vrk. Rokotusohjelma sisältää hinkuyskärokotteen.

Välikorvantulehdus: Ei tarvita eristystoimia. Oppilas voi palata kouluun, kun yleistila ja kuume sallivat.

Mononukleoosi: Ei eristystä

Mykoplasma: Ei eristystä

Märkärupi: Eristys kestää 24 tuntia suun kautta annettavan ja 48 tuntia paikallisen mikrobilääkityksen aloituksesta. Kouluikäisillä, jotka osaavat huolehtia hygieniastaan, eristys ei aina tarpeen.

Ontelosyylät: Ovat virusten aiheuttamia, eivät ole esteenä koulussa oloon.

Silmätulehdus: Koska aiheuttajat ovat samoja viruksia ja bakteereita kuin hengitystietulehduksissa, ei ole tarvetta poistaa oppilasta koulusta tartunnanvaaran vuoksi.

Kihomadot, syyhy ja täit: Lääkehoito annetaan kotona koko perheelle samanaikaisesti. Kouluun voi palata hoitoa seuraavana päivänä.