Historia oppiaineena
Historian opiskelu antaa laajan yleissivistyksen. Maailmanpolitiikan tapahtumat, yhteiskunnan ja talouden kehitys tai nykykulttuuri ovat helpompia ymmärtää, kun on perillä asioiden aikaisemmista vaiheista, kehityslinjoista ja taustalla vaikuttaneista ajatustavoista. Taustojen tunteminen voi myös auttaa ymmärtämään eroavuuksia esimerkiksi eri kulttuurien tai instituutioiden välillä.
Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa esimerkiksi politiikan välineenä. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.
Lukion historian pakolliset ja syventävät moduulit antavat hyvän pohjan aineen jatko-opinnoille yliopistossa. Historian opiskelu tähtää usein työhön opettajana, tutkijana, arkistoalalla, museoissa tai toimittajana.
Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa esimerkiksi politiikan välineenä. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.
Lukion historian pakolliset ja syventävät moduulit antavat hyvän pohjan aineen jatko-opinnoille yliopistossa. Historian opiskelu tähtää usein työhön opettajana, tutkijana, arkistoalalla, museoissa tai toimittajana.
