Uutisagenda rakentuu seuraavasti:

1. Media valitsee suuresta määrästä tapauksia joitakin tärkeinä pitämiään. Tapahtumat, joiden ei uskota kiinnostavan lukijaa, jätetään uutisten ulkopuolelle.
2. Esitettäville jutuille annetaan eri määrä tilaa ja aikaa.
3. Näin media määrittelee jotkin asiat toisia tärkeämmiksi ja muodostuu uutisagenda.
4. Ihmiset sisäistävät median tärkeysjärjestyksen omaksi henkilökohtaiseksi tärkeysjärjestyksekseen.

Miellämme uutiset helposti ajankohtaista tietoa tarjoaviksi teksteiksi ja ohjelmiksi. Ne kertovat, mitä tärkeää ja monia ihmisiä koskettavaa maailmassa on tapahtunut. Ajatus uutisista tapahtumien ja asioiden kuvaajana lähtee useimmiten siitä, että ajatellaan maailman olevan objektiivisesti kuvattavissa: todellisuus voidaan jäljentää musteeksi tai biteiksi.

Vaikka uutisjournalismi pyrkiikin puolueettomuuteen ja neutraaliin kielenkäyttöön, ovat uutistekstit kuitenkin aina journalistien muokkaamia ja valikoimia näkökulmia todellisuuteen. Ne ovat tekstejä ja ohjelmia, jotka merkityksellistävät ja rakentavat todellisuutta.

Jo uutisaiheen valitseminen on vallankäyttöä: Yksi asia nousee uutiseksi, toinen ei. Uutisten valinnassa käytetään kriteereinä muun muassa ajankohtaisuutta, yllätyksellisyyttä, harvinaisuutta ja läheisyyttä.

Uutisjuttua analysoitaessa olennaisiksi nousevat esimerkiksi seuraavat kysymykset:

• Miksi asia on uutinen?
• Mistä näkökulmasta juttu kertoo tietystä asiasta tai ilmiöstä?
• Keitä kaikkia asia koskee? Ketkä asianosaiset saavat äänensä kuuluviin ja ketkä eivät?
• Millaisissa rooleissa jutun henkilöt ovat?
• Esittääkö uutinen jotkin asiat itsestäänselvyyksinä?
• Mitä lähteitä on käytetty ja miten? Mitä olisi voitu käyttää?
• Miten lähteen valinta on voinut vaikuttaa uutisen näkökulman muodostumiseen?

Kiinnostavaksi tulee myös se, miten toimitustyön käytännöt näkyvät jutussa: peittävätkö henkilöt varsinaisen asian tai näyttäytyvätkö asiat epäkohtina, kiistoina ja vastakkainasetteluina esimerkiksi ratkaisujen sijaan?

Uutisia analysoimalla voimme löytää omia esimerkkejämme siitä, miten media on rakentanut myönteistä tai kielteistä kuvaa jostakin henkilöstä tai ryhmästä, painottanut jotakin puolta asiasta jonkin toisen puolen kustannuksella tai päästänyt vain tietyt asianosaiset mukaan julkiseen keskusteluun.