Mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat viimeksi opiskeltujen kurssien aikana muuttuneet aiemmista kurssiarvosanoista, voivat aineenopettajat harkintansa mukaan muuttaa keskiarvon perusteella muodostuvaa arvosanaa.


Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvona.
Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskeltuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja	hylättyjä arvosanoja enintään
1–2 kurssia	0
3–5 kurssia	1
6–8 kurssia	2
9 kurssia tai enemmän	3

Oppimäärän arviointiin luetaan mukaan kaikki opiskellut kurssit eikä niistä voida poistaa mitään jälkikäteen.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana annetaan siinä oppiaineessa, jota opiskelija on viimeksi opiskellut. Arvosana voidaan antaa, vaikka opiskelija ei olisikaan opiskellut koko oppimäärää. Tämä tulee kysymykseen silloin, kun opiskelija uskonnonvapauslain perusteella tekee muutoksen tältä osin opinto-ohjelmaansa.

Opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärään kuuluvia opintoja myös muissa oppilaitoksissa. Päätökset muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tekee anomuksesta rehtori.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kysymyksessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1 - 5	lukioasteikko	asteikko 1-3
hylätty	4(hylätty)	hylätty
1	5(välttävä)	1
2	6(kohtalainen)	1
3	7(tyydyttävä)	2
4	8(hyvä)	2
5	9(kiitettävä)	3
5	10(kiitettävä)	3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.


Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina tulee niistä antaa numeroarvosana.


Oppiaineen arvosanaa annettaessa huomioidaan kaikki arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien koulukohtaisten syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa kyseisten oppiaineiden kohdalla.

Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa:
- erillisellä arvosanan korotuskuulustelulla
- koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
- opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.



Numeroarvosanoin (4 - 10) arvioidaan
- kaikki pakolliset oppiaineet
- valinnaiset vieraat kielet, jos niiden oppimäärä käsittää 3 kurssia tai enemmän.


Suoritusmerkinnällä arvioidaan
- yhden kurssin käsittävät oppiaineet (mahdollista fysiikassa, kemiassa, psykologiassa, filosofiassa, terveystiedossa, musiikissa tai kuvataiteessa) arvioidaan opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkinnällä

- liikunta arvioidaan opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkinnällä

- pyynnöstä valinnaiset kielet, jos oppimäärä sisältää vain yhden tai kaksi kurssia

- vain soveltavia kursseja sisältävät aineet arvostellaan suoritusmerkinnällä

- opinto-ohjaus

Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista kurssimäärään lasketaan mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit.


Kurssia ei arvioida eikä suoritusmerkintää anneta opiskelijalle, joka

* ei ole säännöllisesti osallistunut oppitunneille. Tällöin todistukseen merkitään ”k”
(=keskeyttänyt).
* hyväksytystä syystä on joutunut olemaan niin paljon pois, että opettaja pitää saamaansa näyttöä liian kapea-alaisena oikeudenmukaisen arvioinnin toteuttamiseksi. Tässä tapauksessa opiskelijalla on oikeus antaa näyttö kurssikokeessa, uusintakuulustelussa tai muulla opettajan kanssa erikseen sovitulla tavalla.
* on ilmoittautunut itsenäiseksi opiskelijaksi, mutta ei ole sovittuihin aikoihin mennessä saanut tehtäviään suoritetuksi. Tällaisessa tapauksessa opettaja voi jo kesken kurssisuorituksen ilmoittaa, ettei tule arvioimaan kurssia. Arvioimatta jäänyt kurssi on suoritettava opiskelemalla kurssi sitten, kun se on tarjolla.
* opiskelijan syyllistyessä kokeessa tai muissa suorituksissa vilppiin, hänen suorituksensa jätetään arvioimatta ja hänen on suoritettava koko kurssi uudestaan. Vilpiksi katsotaan myös, jos opiskelija jättää arvosteltavaksi plagioidun työn / tehtävän.



Poissaolot on selvitettävä välittömästi ja kurssiin kuuluvat tehtävät on tehtävä ennen koetta, muutoin kurssista tulee keskeytetty -merkintä.



Erilliset arvosanan korotuskuulustelut

Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on annettava mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua erilliseen arvosanan korotuskuulusteluun. Kuulustelun laajuus vastaa opiskelijan opinto-ohjelmaa. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Kuulustelut ovat vapaaehtoisia, mutta niiden avulla harjaantuu laajojen asiakokonaisuuksien hallintaan ja valmistautuu tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin. Tarvittaessa kuulusteluja voidaan järjestää myös syksyllä joko ennen kirjoituksia tai niiden jälkeen. Korotuskuulustelusta käytetään yleisesti myös vanhoja nimityksiä tentti tai suullinen kuulustelu.