Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Mikäli oppilaalla ei ole ongelmia sopeutua koulunkäyntiin ja ainoana esteenä perusopetukseen siirtymiselle on puutteellinen suomen kieli, on suotavaa, että oppilas etenee opinnoissaan ainesisältöjen osalta myös valmistavan opetuksen aikana. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa[1] tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisen tutkinnon määrittelystä ja toteutuksesta vastaa kunta. Jos oppilas siirtyy perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen, voidaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa saavutettu osaaminen hyväksilukea, jos oppilaalla on perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot[2].

Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja[3]. Erityiseksi tutkinnoksi voidaan laskea myös tietyssä oppiaineessa lukuvuoden mittaan suoritetut osasuoritukset. Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä.

Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain[4]. Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 38 §

[2] Perusopetuslaki (628/1998) 18 §

[3] Perusopetusasetus (852/1998) 23 §

[4] Perusopetusasetus (852/1998) 23 §