Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 12 ja 13 § [muutettu lailla 1501/2016]; lastensuojelulaki 417/2007, 12 § [muutettu lailla 1292/2013]; lukiolaki 714/2018, 32 §; terveydenhuoltolaki 1326/2013, 17 §.)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. (Lastensuojelulaki 417/2007, 12 § [muutettu lailla 1292/2013].)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon, kun valmistellaan paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia.

Opiskeluhuolto opetussuunnitelmassa

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla lukion opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi.

Paikallinen opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (lukiolaki 714/2018, 32 §; terveydenhuoltolaki 1326/2013, 17 §). Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa (lukiolaki 714/2018, 32 §).

Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Tämä tukee oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa (1287/2013) mainittua opiskeluhuollon palvelujen yhdenvertaista laatua ja saatavuutta.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13 § [muutettu lailla 1501/2016].) Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat:

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa.

Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio oppilaitoksen käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut.

Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

• opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako, palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä palveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen
• opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi.

Suunnitelmassa kuvataan

• toimenpiteet yhteisöllisyyden edistämiseksi oppilaitosyhteisössä
• toimenpiteet opiskeluyhteisön sekä ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi
• yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi
• yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi
• oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tai muun tehtävään soveltuvan monialaisen ryhmän toimintatavat ja käytännöt
• opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen
• yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa
• terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö
• opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen
• toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi opiskeluympäristössä
• tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa
• tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
• yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
• suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
• toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13 § [muutettu lailla 1501/2016]). Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet oppilaitoksessa.

Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset:

• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen
• edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
• yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
• yhteistyö huoltajien kanssa
• yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös toimintavalmiudet ylioppilastutkinnon kokeiden aikana mahdollisesti tapahtuvassa äkillisessä uhka- ja vaaratilanteessa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset, kuten pelastussuunnitelma (pelastuslaki 379/2011, 15 §; valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 1 ja 2 §).

Suunnitelmassa kuvataan

• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
• sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• toimintavalmiuksien harjoittelu
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi.

Suunnitelmassa kuvataan

• opiskeluterveydenhuolto- sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestäminen, keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö
• monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen sekä yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet
• opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa
• opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys
• sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa
• opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi
• tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (esimerkiksi erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi).

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.

Suunnitelmassa kuvataan

• opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa
• opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä
• opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa
• käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä
• käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta
• menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 26 §).

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).

Suunnitelmassa esitetään

• seurattavat asiat
• tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho
• seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä
• seurannan keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.

Paikalliset kirjaukset

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut
Opiskeluhuollon asiakaskäyntejä tarkastellaan oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa kaksi kertaa vuodessa. Tämän perusteella palveluiden tarjonta on ollut riittävää.

Opiskeluhuollon palveluista tiedotetaan lukion syystiedotteessa, kotisivuilla ja vanhempainilloissa.

Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoiden käytettävissä ovat seuraavat palvelut:
- kouluterveydenhoitaja
- koululääkäri
- psykiatrinen sairaanhoitaja
- koulukuraattori
- koulupsykologi
- erityisopettaja

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Simon lukion opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, johon kuuluvat lukion rehtori ja apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, koulukuraattori, erityisopettaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, mahdollisuuksien mukaan etsivän nuorisotyön työntekijä sekä opiskelijakunnan edustaja. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmää johtaa rehtori ja se kokoontuu 2-5 kertaa lukuvuodessa ja lisäksi tarvittaessa.

Opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään ryhmäyttämistapahtuma lukuvuoden alussa, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä nuorisotoimen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Lisäksi opiskelijakunnan hallitus järjestää ja organisoi lukuvuoden aikana erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Niiden tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia opiskelijoiden keskuuteen. Opiskelijakunnan tehtävänä on myös edistää opiskelijoiden koulutyötä. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa asioissa, joilla on olennaista vaikutusta opintoihin ja opiskelijoiden asemaan.

Kotien ja Simon lukion välisellä yhteistyöllä pyritään siihen, että huoltajilla on riittävät mahdollisuudet perehtyä lukio-opintojen tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Yhteistyön tarkoitus on tukea opiskelijan oppimista, opiskelun edellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Simon lukio järjestää syyslukukaudella vanhempainillan opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Ohjelmassa on eri vuosikursseille suunnattua asiasisältöä mm. lukio-opintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin liittyen. Vanhempainilloissa huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa opiskelusta ja keskustella heidän nuorensa opintojen etenemisestä. Lisäksi koululla voidaan järjestää avoimien ovien päivä kerran lukuvuoden aikana.

Tiedottaminen, yhteistyö ja yhteydenpito koteihin tapahtuu pääasiassa sähköisen viestintäjärjestelmän avulla. Myös Simon lukion www-sivut toimivat tiedotus- ja yhteistyökanavana opiskelijoiden ja huoltajien suuntaan lukion tapahtumiin ja opintoihin liittyen. Opiskelijahuollon toimijoiden nimet ja yhteystiedot löytyvät myös lukion syystiedotteesta. Jokaisen jakson jälkeen tiedotetaan opintomenestyksestä huoltajille perioditodistuksella. Alaikäiset lukiolaiset pyytävät perioditodistukseen allekirjoituksen vanhemmiltaan ja palauttavat sen ryhmänohjaajalleen.

Simon lukio tekee yhteistyötä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Nuorisotoimen painopistealueina ovat mm. syrjäytymisen ehkäisy ja etsivä nuorisotyö sekä nuorison yhteisöllisyyden tukeminen. Etsivän nuorisotyön työntekijä käy lukiolla lukuvuosittaina ja osallistuu lukion erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Häneen ollaan yhteydessä myös silloin, kun opiskelijan koulunkäynti muuttuu epäsäännölliseksi tai lakkaa kokonaan. Lastensuojeluun ja poliisiin voidaan olla yhteydessä ennaltaehkäisevästi ja tarpeen niin vaatiessa.

Terveystiedon opetuksessa voidaan käyttää asiantuntijana kouluterveydenhoitajaa. Opiskelijoita opetetaan käyttämään terveydenhuollon palveluita. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden terveysneuvontaa tarjoavien toimijoiden ja yhdistysten kanssa.

Ryhmänohjaaja seuraa sähköisen viestintäjärjestelmän avulla opiskelijoiden poissaoloja ja niiden selvityksiä sekä puuttuu niihin tarvittaessa. Poissaoloista ja niiden vaikutuksesta opiskeluun puhutaan ryhmänohjaustuokiossa.

Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Lukion järjestyssäännöt lisäävät opiskeluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Lukiolla on yhtenäiset toimintatavat eri ympäristöissä tapahtuvaa opetusta varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti.

Koulurakennukseen pääsee luiskaa pitkin ja käytössä on hissi, joka mahdollistaa esteettömän liikkumisen kerrosten välillä. Tapaturmia ja onnettomuuksia ehkäistään pelastussuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Tapaturmissa ja onnettomuuksissa tilanteen vakavuuden mukaan ensiavun antaa oppilaitoksen työntekijä omien taitojensa mukaan, kouluterveydenhoitaja tai Simon terveysasema. Tarvittaessa paikalle kutsutaan ambulanssi.

Liikuntatunneilla tapahtuvia tapaturmia ehkäistään turvallisen ympäristön, turvallisuusohjeiden noudattamisen ja tarvittavien suojavälineiden avulla. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että liikuntapaikat ja -välineet ovat asianmukaisessa kunnossa. Rikkinäisestä tai epäkunnossa olevasta laitteesta tai välineestä ilmoitetaan rehtorille. Liikuntatuntien turvallisuusohjeet annetaan tiedoksi sekä opiskelijoille että huoltajille. Opiskelijoiden velvollisuus on noudattaa turvallisuusohjeita. Kunnan teknisen toimen kanssa tehdään yhteistyötä liikuntapaikkojen turvallisuuden edistämiseksi ja parantamiseksi. Lajikohtaiset tarkennukset: Luistelussa ja pyöräilyssä jokaisen pitää käyttää kypärää.

Jokaisella liikuntapaikalla sekä koulun ulkopuolisen opetuksen aikana on tarvittava ensiapuvarustus mukana. Liikuntaa opettavalla opettajalla on mukana liikuntapaikan osoite mahdollisen avun ohjaamiseksi paikalle. Tapaturman sattuessa opettaja antaa omien taitojensa mukaisen ensiavun ja tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon.

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön haittavaikutuksista ja vaaroista keskustellaan terveystiedon opinnoissa, erityisesti kaikille pakollisella opintojaksolla 1. Sen lisäksi aihetta käsitellään psykologian pakollisella opintojaksolla ja ryhmänohjaustuokioissa. 

Simon yläkoulun ja lukion tiloista on laadittu turvallisuusanalyysi, joka on liitetty osaksi pelastussuunnitelmaa. Pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain sekä silloin, kun kiinteistössä on tapahtunut olennaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia. Yleinen palotarkastus tehdään kahden vuoden välein. Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset tehdään työpaikoille, joissa edellisestä selvityksestä on kulunut yli 5 vuotta. Näissä työpaikkaselvityksissä ovat mukana työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Työoloselvityksiä tehdään tarpeen mukaan. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluyksikkö ilmoittaa kuntaan vuosittain, mihin kunnan toimialueisiin minäkin vuonna tarkastukset tehdään. Tarkastuksissa ovat mukana AVI:n työsuojelutarkastaja, kunnan työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä yksikön esimies ja tarvittaessa muuta henkilökuntaa.

a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Koulukiusaamisella tarkoitetaan yhteen opiskelijaan kohdistuvaa toistuvaa, jatkuvaa ja systemaattista henkistä tai fyysistä väkivaltaa, joka voi ilmetä käsiksi käymisenä, ilkuntana, solvauksena, pelotteluna, ahdisteluna, kiristämisenä, eristämisenä jne., joka on tavanomaisen kiusoittelun ylittävää toimintaa.

Kiusaamistilanteissa toimitaan seuraavasti:
- kiusaamiseen puututaan heti
- asia selvitellään sekä kiusatun että kiusaajan näkökulmasta
- sovitaan kiusaamisen lopettamisesta välittömästi
- suoritetaan tehostettua valvonta, onko kiusaaminen loppunut
- tapahtumat ja toimenpiteet kirjataan
- mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään huoltajia koululle yhteiseen neuvonpitoon, mitä asian suhteen on tehtävä
- tarvittaessa otetaan yhteyttä myös muihin viranomaisiin, esimerkiksi poliisiin
- seurataan sovittujen toimenpiteiden toteutumista.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:
- sukupuolisesti tunkeilevat tai vihjailevat eleet tai ilmeet
- härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset
- esille asetetut pornoaineistot, seksuaalisesti virittyneet kirjeet, puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit
- ei-toivottu fyysinen kosketus
- sukupuoliyhteyttä tai muuta seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
- raiskaus tai sen yritys.

Lähtökohtana on henkilön oma kokemus. Sukupuolinen huomio on häirintää tai ahdistelua ainakin silloin, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut on ilmaissut pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä.

Mikäli opiskelija kokee seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää, hän toimii seuraavasti:
- Pyytää häiritsijää lopettamaan.
- Mikäli häirintä ei lopu, hän kertoo asiasta tasa-arvovastaavalle tai rehtorille.
- Oppilaitos ryhtyy tiedon saatuaan toimiin häirinnän lopettamiseksi.
- Häiritsijä saattaa joutua rikoslain ja vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen teoistaan.

Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäistään puhumalla näistä asioista ja niiden seurauksista ryhmänohjaustuokioissa. Oppilaitoksen yhteisöllisyys ja harjoitettavat ryhmätyöskentelytaidot ehkäisevät ei-toivottua käyttäytymistä. Oppilaitoksen kameravalvonta auttaa ennaltaehkäisemään oppilaitoksen tiloissa tapahtuvaa kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää sekä voi auttaa tapahtumien selvittämisessä.

Opettajat perehdytetään tämän suunnitelman sisältöön opettajakunnan kokouksissa. Ryhmänohjaaja huolehtii tiedottamisesta opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisen koulupäivän lisäksi ryhmänohjaustuokioissa. Vanhemmille kerrotaan suunnitelmasta vanhempainilloissa ja sähköisen viestintäjärjestelmän tiedotteilla.

Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä päivitetään vähintään neljän vuoden välein. Lukion opiskeluhuoltoryhmä seuraa sattuneita tapauksia ja laatii lukuvuosittain yhteenvedon tapahtumista.

b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Simon kunnan sivistystoimella on kriisityön opas, jonka tavoitteena on estää fyysiset ja psyykkiset haittavaikutukset, säilyttää oppilaitosyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky, tukea lasten, nuorten ja aikuisten toipumista, vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista sekä varmistaa, että kukaan ei ole asioiden kanssa yksin.

Kriisityön oppaasta löytyy tietoa ja ohjeita seuraavista asioista:
- kriisin vaiheet sekä lapsen ja nuoren surureaktiot
- koulun kriisitilanteiden toimintavalmius
- masentunut lapsi tai nuori
- itsemurhavaarassa oleva lapsi tai nuori
- lapsen ja nuorten päihteiden käyttö
- koulukiusaaminen
- äkillinen sairastuminen, loukkaantuminen, onnettomuus tai myrkytys
- onnettomuus koulumatkalla
- asetilanne tai pommiuhka
- tulipalo

Kriisitilanteissa avun tarve on itsestäänselvyys ja apua tulee antaa ja hakea automaattisesti. Koulun kriisityöryhmä kokoontuu heti kriisin sattuessa tekemään toimintasuunnitelmaa sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä kunnan kriisiryhmään.

Lukion kriisiryhmän kokoonpano:
- rehtori
- kouluterveydenhoitaja
- koulukuraattori
- opinto-ohjaaja
- ryhmänohjaaja / muu opettaja

Rehtori on keskushenkilö, jolle informaatio tapahtuneesta annetaan ja joka antaa tietoa tarvittaessa edelleen esim. lehdistölle.

Rehtori ilmoittaa koulussa tapahtuneesta onnettomuudesta kotiin. Kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta perheelle ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi tilanteen mukaan.

Opettajat ovat tietoisia koulun kriisiryhmästä ja menettelytavoista. Hyvä yhteistyö on tärkeätä koulua koskettavissa kriisitilanteissa. Yksittäistä poukkoilua ei saa esiintyä, ja perheen tunteet, tavat ja toiveet on aina otettava ensisijaisesti huomioon. Mikäli rehtori on estynyt hoitamaan tehtäväänsä, apulaisrehtori toimii hänen sijassaan. Jos sekä rehtori että apulaisrehtori ovat estyneitä hoitamaan tehtäväänsä, sijaisena toimii perusopetuksen rehtori-sivistystoimenjohtaja.

Opettajat perehdytetään tämän suunnitelman sisältöön opettajakunnan kokouksissa. Ryhmänohjaaja huolehtii tiedottamisesta opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisen koulupäivän lisäksi ryhmänohjaustuokioissa. Vanhemmille kerrotaan suunnitelmasta vanhempainilloissa ja sähköisen viestintäjärjestelmän tiedotteilla. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa päivitetään vähintään neljän vuoden välein. Lukion opiskeluhuoltoryhmä seuraa sattuneita tapauksia ja laatii lukuvuosittain yhteenvedon tapahtumista.

Simon koulun luokkien 7-9 ja Simon lukion pelastussuunnitelmassa on kuvattu oppilaitosten turvallisuusorganisaatio:
- laitoksen johto: rehtori-sivistystoimenjohtaja
- suojelujohtaja: rehtori-sivistystoimenjohtaja
- apulaissuojelujohtaja: lukion rehtori
- suojeluvalvoja: kouluisäntä
- pelastuslaitoksen yhteyshenkilö: Lapin pelastuslaitoksen Simon toimipisteen palotarkastaja
- poliisin yhteyshenkilö: koulupoliisi

Pelastussuunnitelmaan on kirjattu yleisohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ohjeet seuraavien vaarojen ja tilanteiden varalta: onnettomuus tai sairauskohtaus, tulipalo, kaasuvaara, säteilyvaara ja uhkatilanne. Lisäksi pelastussuunnitelmasta löytyvät suojelujohtajan ja suojeluvalvojan tehtävät normaalioloissa ja poikkeustilanteissa.

Lähin esimies perehdyttää uudet työntekijät pelastussuunnitelmaan ensimmäisten työviikkojen aikana. Kaikille työntekijöille järjestetään poistumisharjoitus kerran vuodessa, samoin alkusammutuskoulutus. Koko oppilaitoksen opiskelijoiden poistumisharjoitus järjestetään myös kerran vuodessa. Poistumisharjoituksen yhteydessä käydään läpi erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin liittyviä toimintamalleja. Pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain sekä silloin, kun kiinteistössä on tapahtunut olennaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia.

Opiskeluhuollon seuranta, arviointi ja valvonta
Simon kunta arvioi opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuu ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan. Edellä mainitut toimijat vastaavat myös opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

Opiskeluhuoltosuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmän koollekutsujana toimii opinto-ohjaaja. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Hän kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen.

Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa opiskelijan ja/tai huoltajan kirjallisella luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan sosiaalipalvelujen, nuorisopalveluiden, erikoissairaanhoidon, poliisin tai muiden opiskelijan kanssa toimivien tahojen edustajia. Lastensuojeluilmoituksen käsittelyssä lastensuojelun työntekijä kutsuu ilmoituksen tekijän mukaan ensimmäiseen istuntoon.

Opiskeluhuoltokertomus tehdään sähköisesti Wilmaan. Siihen kirjataan kokouksen ajankohdan lisäksi ainakin kokouksen aihe, kokoukseen osallistuvat henkilöt ja nimetty asiantuntijaryhmä. Myös eri toimijoiden tapaamiset opiskelijan kanssa ja asian seuranta kirjataan Wilmaan. Suostumus opiskeluhuoltokertomuksen kirjaamiseen ja tietojen luovutukseen tulostetaan ja allekirjoitetut asiakirjat säilytetään koulun arkistossa.

Mikäli opiskelija tai opiskelijan huoltaja/huoltajat tarvitsee oppilaitoksen tukea sairauden vaatimaan hoitoon tai lääkityksen järjestämiseen, he ovat yhteydessä oppilaitoksen rehtoriin. Erityisruokavaliot ilmoitetaan suoraan koulukeskuksen keittiöön Meri-Lapin kuntapalveluiden kotisivuilta löytyvällä lomakkeella. Liitteeksi tulee toimittaa lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan antama todistus.

Mielenterveyspalvelut
Opiskelija voi itse ottaa yhteyttä Simon terveysaseman psykiatrisen sairaanhoitajaan kohdatessaan elämässään erilaisia ongelmia, joista selviämiseen hän kokee tarvitsevansa jonkun ulkopuolisen apua. Tällaisia asioita voivat olla mm. mielialojen vaihtelut, nukkumiseen liittyvät hankaluudet, ihmissuhteissa esiintyvät pulmat (kaverit, perhe, opettaja…), äkilliset kriisit, esim. vanhempien ero, sairaus, kuolema, yksinäisyys, syömiseen liittyvät pulmat, itsetuhoiset ajatukset, päihdeongelma tai vaikka jännittäminen tai erilaiset pelot.

Opiskelijan voi ohjata psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle kuka tahansa koulun työntekijä tai psykiatrisen sairaanhoitajan voi kutsua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle tapaamaan opiskelijaa. Tällaisessa keskustelussa voi tarpeen ja tilanteen mukaan olla mukana myös joku opettajista, vanhempi, kuraattori tai ystävä. Tarvittaessa opiskelijalle järjestetään muita täydentäviä palveluita, kuten psykiatrin, sosiaalityöntekijän tai kenen tahansa muun ammattihenkilön apua, josta opiskelijan tilanteessa voi olla hyötyä ja apua.

Opiskeluterveydenhuolto
Simon kunnan koulukeskuksessa on opiskeluterveydenhoitajan vastaanotto ilman ajanvarausta neljänä aamuna viikossa klo 8-9. Terveydenhoitaja on tavoitettavissa myös muuna aikana puhelimitse tai sähköisen viestintäjärjestelmän kautta. Opiskelija voi mennä vastaanotolle, jos hän on sairas, hänelle on sattunut tapaturma tai jokin asia hänen terveydentilassaan huolestuttaa. Lukion 1. vuosikurssin opiskelijat käyvät kaikki terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa. Lukion 2. vuosikurssin tytöillä on lääkärintarkastus ja pojat käyvät kutsuntatarkastuksessa. 

Terveystarkastuksissa käytetään apuna haastattelukaavakkeita, audit-kyselyä ja mielialakyselyä. Ehkäisyasioista keskustellaan ja ehkäisy hoidetaan tarvittaessa kuntoon. Ravintoasioihin, ylipainoon, liikuntaan, riittävään lepoon, tupakointiin ja päihteiden käyttöön sekä mielialaan kiinnitetään huomiota. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat osallistuvat kahden vuoden välein valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn.

Koululääkärin vastaanotto on terveydenhoitajan tiloissa. Aika varataan opiskeluterveydenhoitajalta. Äkilliset, lääkärin hoitoa vaativat sairaudet hoidetaan normaalin vastaanoton kautta.

Hammashoitopalvelut
Hammashoitolan palvelut ovat ilmaisia alle 18-vuotiaille lukiolaisille ja tästä syystä lukiolaiset kutsutaan tarkastuksiin viimeistään ennen kuin he täyttävät 18 vuotta. Simolaiset ovat yksilöllisessä kutsuntatiheydessä tarkastuksiin. Opiskelija voi myös itse varata itsellensä ajan hammashoitolaan. Meri-Lapin alueella suositaan käytäntöä, että kaikki hoidattavat hampaansa omassa kotikunnassaan, joten Kuivaniemeltä tulevat opiskelijat kuuluvat Iin kunnan hammashoidon piiriin.

Koulukuraattorin palvelut
Kuraattorityön tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä koulunkäyntiin liittyvien toimintaedellytysten turvaaminen. Koulukuraattori tekee yksilö-, ryhmä- ja kouluyhteisötason työtä tukea antavien keskustelujen, ryhmä- ja verkostotyömenetelmien sekä konsultaation ja työnohjauksellisten keskustelujen avulla. Koulukuraattorin työ on erityisesti oppilaan ja perheiden tukemista, vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien ja kodin, sekä opettajien ja muiden oppilaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvien tahojen kanssa.

Koulukuraattori pyrkii turvaamaan oppilaan onnistuneen koulupolun työskentelemällä mahdollisuuksiensa mukaan koulunkäynnin nivelvaiheissa. Luokkakohtaisten tapaamisten lisäksi yksittäiset oppilaat ohjautuvat koulukuraattorin luokse monista eri syistä. Näitä ovat mm. poissaolot tai koulunkäynnin laiminlyönti, keskittymisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat. Sosiaalisiin suhteisiin liittyviä syitä ovat mm. kiusaamistilanteet ja kaverisuhdeongelmat. Tunne-elämän vaikeuksista yleisiä ovat oppilaiden pelot, alakuloisuus, arkuus ja jännittäminen sekä opiskelupaineet. Perheeseen liittyviä tulosyitä ovat mm. perherakenteen muutokset. Myös erilaiset akuutit kriisit voivat olla syynä koulukuraattorille ohjautumiselle.

Asiakastyössä ensimmäisenä tehtävänä on kartoittaa suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti oppilaan tilanne ja tuen tarve oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen yhteistyössä oppilaan, perheen ja opettajan kanssa, sekä koota tarvittaessa oppilaan ympärille tämän tarvitsema tukiverkosto. Kartoituksen laajuus vaihtelee oppilaan tilanteen mukaan. Jatkotoimia voivat olla koulukuraattorin ohjaus- ja tukikeskustelut tai ohjaaminen koulun omien (esim. kouluterveydenhuolto) tai koulun ulkopuolisten tukitoimien luokse. Keskusteluissa koulukuraattorin kanssa oppilaat tulevat kuulluiksi. Oppilailla on mahdollisuus puhua itselleen tärkeistä asioista sekä käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan rauhassa aikuisen kanssa. Koulukuraattorin kanssa työskentely ja asiointi on luottamuksellista, eikä asioista mene tietoa ulkopuolisille tahoille, ellei asiasta erikseen sovita.

Koulupsykologin palvelut
Koulupsykologi on Simossa kahtena päivänä viikossa. Maanantaisin ja tiistaisin hän on tavattavissa terveysaseman perheneuvolassa ja keskiviikkoisin koululla terveydenhoitajan huoneessa.

Erityisopettaja
Erityisopettaja järjestää kaikille lukiolaisille opintojen alussa lukivalmiuksia kartoittavat seulatestit sekä kyselyn oppimisesta ja aiemmasta tuen tarpeesta. Erityisopettaja antaa palautteen testituloksista ja mahdollisesti tarpeellisista jatkotoimista opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Seulatestitulosten perusteella erityisopettaja kutsuu opiskelijan haastatteluun ja yksilölliseen lukitestiin, jossa lukivalmiuksia kartoitetaan tarkemmin. Yksilöllisen testin perusteella opiskelijalle voidaan laatia erityisen tuen suunnitelma, johon kirjataan opetuksen erityisjärjestelyt, esimerkiksi lisäaika kokeisiin tai äänikirjat. Erityisopettaja voi tehdä yksilötestit opiskelijalle myös opiskelijan tai huoltajan pyynnöstä.  Yksilötestin perusteella erityisopettaja laatii lausunnon ylioppilastutkintolautakunnalle mahdollisia erityisiä koejärjestelyjä varten.

Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata laajempia oppimisvalmiuksia kartoittaviin tutkimuksiin, esimerkiksi tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteiden selvittämiseen kunnan virallisen hoitopolun mukaisesti.

Erityisopettaja on sekä opiskelijan että opettajien tukena oppimisen tuen suunnittelussa. Erityisen tuen suunnitelma laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään mahdollisia aiemmin käytössä olleita tukimuotoja ja lukitestien tuloksia.  Sähköisen erityisen tuen suunnitelman täyttäminen aloitetaan Wilman tuki -välilehdelle yhdessä opiskelijan kanssa. Erityisopettaja vastaa tukilomakkeen avaamisesta ja tukimuotojen kirjaamisesta. Lomakkeen tiedot ovat kaikkien opiskelijaa opettavien opettajien saatavilla opiskelijan luvalla. Mikäli sähköistä erityisen tuen lomaketta ei ole käytettävissä, kirjataan tukimuodot lomakkeeseen, joka arkistoidaan lukiolle ja opiskelija saa oman lomakkeen itselleen. Opiskelija huolehtii tällöin itse tiedonsiirrosta opettajilleen.

Erityisopetus lukiossa on opiskelutaitojen opettamista esimerkiksi yhdessä opiskellen. Erityisopetuksessa tuetaan opiskelijan oppimaan oppimista ja ohjataan käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Oppimistyylin tunnistaminen ja sen hyödyntäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Erityisopettaja hankkii tarvittaessa opiskelijalle äänikirjat.

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Huoltajien kasvatustyön tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen kuuluvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotoimintaan. Huoltajia tiedotetaan opiskeluhuollon käytänteistä koulun kotisivuillla, Wilmassa ja lukuvuosittain järjestettävissä vanhempainilloissa, joissa myös kuullaan heidän ajatuksiaan opiskeluhuollon kehittämiseksi.

Koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä vastaa pääasiassa ryhmänohjaaja. Erityisesti poissaoloihin reagoiminen on tärkeää ennaltaehkäisevää kodin ja koulun yhteistä opiskeluhuoltotyötä. Yhteys huoltajaan tulee ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun huoli opiskelijasta herää. Huoltajia kannustetaan opintojen ja läsnäolon seuraamiseen ja aktiiviseen yhteydenpitoon lukion kanssa. Täysi-ikäistyvien opiskelijoiden huoltajien Wilma-oikeudet säilyvät, mikäli opiskelija ei erikseen pyydä niiden poistamista.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Rehtori yhdessä kehittämisryhmän kanssa vastaa oppilaitoskohtaisen opiskeluhuollon suunnitelman toteutumisen arvioinnista. Opiskeluhuoltotyön toimivuutta arvioidaan keväällä lukion lukuvuoden päättyessä oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa. Opiskeluhuollon keskeisistä muutoksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.

Toimenpiteet opiskeluhuollon arvioimiseksi:
• seurattavat asiat: mm. kouluviihtyvyys, kiusaaminen, osallisuus, opiskeluhuoltohenkilöstön asiakasmäärät, tavoitettavuus ja palvelujen laatu
• tietojen kokoamiseen käytettävät menetelmät: lukion omat kyselyt, kouluterveyskyselyt, opiskeluhuoltohenkilöstön
käyntitilastot
• seurannan aikataulu: lukion omat kyselyt vuosittain, kouluterveyskysely kahden vuoden välein, opiskeluhuollon käyntitilastot lukukausittain
• seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä: kyselyjen tulosten
käsittely ja niiden pohjalta kehittämiskohteiden päättäminen
• tiedottaminen keskeisistä tuloksista opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille lukion kotisivuilla ja/tai Wilmassa